Kombucha.
Kombucha on perusmaultaan hapanta.
Terveys

Miksi kombuchasta tuli niin suuri ilmiö? Asiantuntijan mukaan trendijuoman terveysväittämät ovat tieteellisesti heikolla pohjalla: ”Kyseessä on plaseboefekti”

Edistääkö kombuchan juominen suoliston terveyttä? Tutkimuksissa trendijuoman terveyshyödyistä tiedetään yllättävän vähän. Sen takia kombuchaa ei voida esimerkiksi kutsua probioottiseksi tuotteeksi, sanoo asiantuntija.
Teksti: Roosa Roivainen Kuvat: iStock

Kombucha on alun perin Kiinasta lähtöisin oleva trendijuoma, joka on löytänyt muutamassa vuodessa tiensä myös suomalaisten juomalaseihin. Kombuchaa eli volgansieniteetä voi nykyään ostaa tavallisista ruokakaupoista ja vieläpä lukuisina erilaisina versioina. Jotkut jopa valmistavat juomaa itse kotona.

Virvoitusjuomien ystäville kombucha tarjoaa vähäsokerisemman vaihtoehdon limonadien tilalle, toiset taas nauttivat juomaa sen väitettyjen terveyshyötyjen takia. Mutta onko kombuchan terveellisyydestä tieteellistä näyttöä? Kysyimme asiaa Helsingin yliopiston mikrobiologian professori Per Sarikselta.

Millainen juoma kombucha on?

Kombucha on hapatettua teetä. Juoma sisältää teetä, sokeria sekä mikrobiyhteisön, mikä muodostaa juomaan sienimäisen yhdistelmän. Teesieni sisältää hiivoja, etikkahappobakteereita sekä joskus vähän maitohappobakteereita.

– Kombuchan mikrobiyhdistelmä käyttää teessä olevia yhdisteitä ja sokereita energiana sekä tuottaa vitamiineja, kuten B-vitamiinia, juomaan. Teestä kombuchaan tulee myös oksidantteja, Saris kertoo.

Maultaan kombucha on hapanta, vaikkakin viime vuosina juomaa on alettu maustaa eri tavoilla. Kombuchaa säilytetään yleensä huoneenlämmössä, vaikka tarkkaa säätelyä juoman säilytyslämpötilasta ei ole.

Onko kombuchan terveellisyydestä tutkimustietoa?

Kombuchalla on maine terveysjuomana, joka sisältää muun muassa suoliston terveyttä edistäviä probiootteja sekä antioksidantteja.

Sariksen mukaan kombuchan terveysväittämien ongelmana on se, ettei niille löydy juurikaan tieteellistä näyttöä. Kombuchasta on kyllä tehty eläinkokeita, mutta laajat ihmiskokeet puuttuvat.

– Tutkimusten puuttuminen ei tee asioita kovinkaan uskottavaksi. Kombuchan terveysväittämät ovat hyvin heikolla pohjalla. Kyseessä on plaseboefekti, joka syntyy, kun ajatellaan, että kombuchan juomisesta saisi terveyshyötyjä, Saris kertoo.

Kombucha ei ole haitaksi terveydelle silloin tällöin nautittuna. Juoman happamuus vaurioittaa kuitenkin helposti hampaiden kiillettä, joten kombucha kannattaakin juoda aterian yhteydessä.

Toinen kombuchaan liittyvä ongelma on se, että markkinoilla tehdyt kombuchat valmistetaan erilaisilla yhdistelmillä. Tämä tekee kombuchojen vertailun tutkimuksissa vaikeaksi.

– Valmistus vaihtelee maasta toiseen ja eri kombuchat sisältävät eri sieniä, hiivoja, etikkahappo- sekä maitohappobakteereita. Sen takia juomia on vaikea verrata: yhden juoman terveellisyys ei takaa, että jossain toisessa maassa valmistettuna juoma antaisi vastaavia hyötyjä.

Ja vaikka kombuchojen valmistuksessa käytettäisiin samoja mikrobilajeja, se ei vielä merkitse, että mikrobien vaikutukset olisivat samat.

– Mikrobit ovat erilaisia. Vaikka lajit olisivat osittain samanlaisia, lajien eri kantojen ominaisuudet vaihtelevat valtavasti. Sama koskee apteekissa myytäviä probiootteja: tuotteissa käytetyt lajit voivat olla aivan samanlaisia, mutta probioottien vaikutukset erilaiset, Saris huomauttaa.

Kuvassa nainen kombuchapurkkien kanssa.

Kombuchaa saa nykyään myös kaupan hyllyiltä. Jotkut valmistavat sitä myös itse kotona.

Onko kombucha probioottinen tuote?

Kombucha sisältää maitohappobakteereita, mutta bakteerien määrä on vähäinen. Terveysväitteistä huolimatta kombuchaa ei voida kutsua esimerkiksi probioottiseksi.

– Helposti voidaan ajatella, että kombucha sisältää probiootteja. Asia ei ole kuitenkaan niin yksinkertainen. Probiootin määritelmän mukaan probiootti on elävä mikrobi, jolla on terveyshyötyjä, kun sitä otetaan riittävä määrä. Jotta tuotetta voidaan kutsua probioottiseksi, pitää osoittaa, että tuotteella on terveysvaikutuksia. Koska kombuchan osalta ei ole tieteellistä näyttöä, sitä ei voida kutsua probioottiseksi.

Miten maitohappobakteereille käy kombuchassa?

Helsingin yliopiston mikrobiologian professori Per Saris on itse teettänyt muutamia pieniä kokeita kombuchasta.

Eräässä kokeessa hän yritti lisätä kombuchaan muun muassa lactobacillusta eli GG-kantaa, jota käytetään elintarvikkeissa ja apteekeista saatavissa maitohappobakteereissa. Tutkimuksessa hän halusi selvittää, selviääkö GG-kanta kombuchassa muiden mikrobien kanssa.

– Valitettavasti GG-kanta kuolee siellä melko nopeasti, Saris kertoo.

Lisäksi Saris koitti lisätä kombuchaan probioottista Saccharomyces boulardii -hiivaa, jota löytyy esimerkiksi apteekkituotteista. Hiiva selvisi kombuchassa happamuudesta huolimatta.

– Hiivan vaikutukset kombuchassa ovat kuitenkin sellaiset, että se laskee kombuchan pH:ta entisestään. Uskon, että vielä happamampana kombuchaa ei olisi enää miellyttävä juoda ja se vahingoittaisi myös hampaiden kiillettä nykyistä enemmän.

Voiko kombuchan juomista verrata teen juomiseen?

Jos kombucha sisältää joitain terveyshyötyjä, ne tulevat Sariksen mukaan luultavasti teestä. Esimerkiksi vihreällä teellä on tutkitusti terveyshyötyjä. Kombuchasta voi saada apua myös vitamiininpuutoksiin.

– Jos ihminen kärsii b-vitamiininpuutoksesta, on kombucha eräs b-vitamiinin lähde. Vitamiinien määrät ovat kuitenkin kombuchassa vähäisiä.

Mitä riskejä kombuchan juomiseen liittyy?

Sariksen mukaan tutkimukset osoittavat, että lasillinen kombuchaa silloin tällöin ei ole haitaksi, mutta ei kombuchan juominen ole myöskään täysin riskitöntä. Maailmalla on  raportoitu tapauksia, jossa sen juominen on aiheuttanut maksamyrkytyksiä.

– Tuottajat ovat pitäneet kombuchaa keramiikka-astiassa, jossa on lyijyä. Koska kombucha on hapanta, lyijy on liuennut juomaan ja aiheuttanut lyijymyrkytyksiä.

Juoman happamuus on hyvä huomioida myös hampaiden kiilteen vuoksi.

– Jos kombuchaa litkii pitkin päivää, se on haitaksi hampaille. Juoma kannattaa myös nauttia mieluiten aterian kanssa.

X