Johtuuko hiustenlähtö vuodenajasta tai stressistä, ja auttaako vaivaan B-vitamiini tai minoksidiili? Erikoislääkäri vastaa

Jos hiuksia lähtee runsaasti, voiko syynä olla vuodenaika tai stressi, vai onko hiustenlähtö perinnöllistä? Auttaisiko ongelmaan D-vitamiini tai apteekista saatava minoksidiili? Lääkäri vastaa.

Miksi hiuksia lähtee, ja mikä auttaisi hiustenlähtöön – auttaisivatko ravintolisät tai apteekista saatava minoksidiili? Kysymyksiin vastasi ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Erja Jalonen Ihosairaalasta.

1. Onko hiustenlähtö vuodenaikaan liittyvä vaiva?

Tiedetään, että D-vitamiinin saanti vaikuttaa hiusten hyvinvointiin, ja talviaikaan sen saanti vaatii pohjoisilla leveys­asteilla erityistä huomiota. D-vitamiinin puutoksen pitää kuitenkin olla merkittävä, jotta se aiheuttaa hiustenlähtöä.

Pipo voi hautoa hiuspohjaa, mutta se ei aiheuta hiuskatoa, eikä hiustenlähtö ole vuodenaikaan liittyvä vaiva. Normaalistikin ihmiseltä lähtee päivittäin keskimäärin 100–150 hiusta. Hiukset kasvavat sykleittäin: osa niistä lepää, osa kasvaa, osa kuolee ja putoaa pois.

Jos hiustenlähtö aiheuttaa huolta, kannattaa hakeutua ihotautilääkärille. Lääkäri varmistaa tukistustestillä, lähteekö hiuksia normaalia enemmän. Hän ottaa pienen nipun hiuksia käteensä ja tukistaa kevyesti. Jos käteen jää enemmän kuin viisi hiusta, hiustenlähtö on poikkeavaa.

2. Mikä on tavallisin syy hiustenlähtöön?

Androgeneettinen alopecia on hitaasti etenevä perinnöllinen ominaisuus, joka aiheuttaa hiustenlähtöä sekä naisille että miehille. Siinä karvatuppien poikkeava reagointi androgeeneja eli mieshormoneja kohtaan saa aikaan sen, että hiusten kasvuvaihe lyhenee, karvatupet kutistuvat ja hiukset muuttuvat ohuiksi ja lopulta irtoavat.

Naistyyppisessä hiustenlähdössä hiukset ohenevat ja harvenevat tasaisesti ympäri päätä, jolloin jakaus tulee selvemmin esiin. Hiukset alkavat harventua naisilla yleensä 40–60-vuotiaana, mutta osalla se voi tapahtua jo parikymppisenä. Usein lähisukulaisten hiukset paljastavat, onko omassa hiustenlähdössä kyse samasta asiasta.

Raskaus, imetys ja vaihdevuodet voivat näkyä hiuksissa, koska hiukset reagoivat hormonitoiminnassa tapahtuviin isoihin muutoksiin. Hormonitoiminnan tasaan­tuessa hiukset lähtevät elpymään.

3. Miksi harvenevat hiukset vievät verikokeisiin?

Syy hiustenlähtöön voi olla sairaudessa, sillä käytännössä melkein mikä tahansa sairaus voi aiheuttaa hiustenlähtöä. Tavallisimmat verikokeissa näkyvät hiustenlähdön syyt ovat kilpirauhasen vajaatoiminta ja raudanpuute, joka johtaa lisätutkimuksiin.

Ihosairaudet ja niiden hoitoon käytetyt lääkkeet voivat aiheuttaa hiustenlähtöä. Lääkäri voi tutkia vastaanotolla paitsi päänahkaa myös ihoa laajemmin.

4. Viekö stressi hiukset päästä?

Telogeeninen alopecia on ajoittaista hiustenlähtöä, jossa hiuksia irtoaa tavallista enemmän kolmen, kuuden kuukauden ajan. Yleensä hiustenkasvu palautuu ennalleen, mutta osalla vaiva kroonistuu ja voi kestää vuosia.

Puuskittaisen hiustenlähdön takana on usein tekijä, joka sysää hiukset pitkästä kasvuvaiheestaan liian varhain irtoamisvaiheeseen, ja tämä tekijä voi olla myös stressi.

Stressi voi johtua liiallisesta kuormittumisesta, mutta yhtä lailla esimerkiksi tulehdustauti ja raju laihtuminen voivat aiheuttaa elimistössä stressitilan. Se näkyy hiuksissa kolmen–kuuden kuukauden viiveellä.

5. Auttaako minoksidiili hiustenlähtöön?

Perinnöllistä hiustenlähtöä voi hoitaa itse apteekista ilman reseptiä saatavalla minoksidiili­liuoksella, ja sitä voi kokeilla ilman diagnoosiakin. Minoksidiili on tehokas mutta ehkä vähän työläs lääke käyttää, sillä liuos levitetään kuivaan päänahkaan kahdesti päivässä.

Ei kannata pelästyä, vaikka hoidon alussa hiuksia lähtisi vähän entistä enemmän. Se johtuu siitä, että minoksidiili pidentää hiusten kasvuvaihetta ja hiukset irtoavat kuolemassa olevista karvatupeista tavallista nopeammin.

Suurin osa hyötyy hoidosta, vaikka hoidon tuloksia joutuu yleensä odottamaan kuukausia. Hiukset alkavat harventua uudelleen, jos lopettaa minoksidiilin käytön.

6. Mitä lääkäri määrää perinnölliseen hiustenlähtöön?

Naistyyppiseen hiustenlähtöön voidaan kokeilla reseptilääkkeitä, jos minoksidiili ei auta. Ensisijainen lääke on spironolaktoni, joka hillitsee mieshormonin vaikutusta hiusjuuriin. Spironolaktoni on nesteenpoistolääke, joka voi vaikuttaa veren kalium- ja natriumtasapainoon, ja siksi käyttö edellyttää säännöllistä seurantaa verikokeilla. Joskus hiustenlähtöä voidaan hoitaa tietyillä e-pillereillä.

Hiusten kasvua on koetettu aktivoida mesoterapialla ja potilaan omasta verestä erotetulla verihiutalerikkaalla plasmalla eli PRP:llä, mutta kummastakaan hoidosta ei ole vakuuttavaa näyttöä.

Hiukset reagoivat hormonitoiminnassa tapahtuviin isoihin muutoksiin.

7. Onko ravintolisistä apua harveneviin hiuksiin?

Hiusten hyvinvointiin markkinoitavat ravintolisät sisältävät biotiinia. Se on B7-vitamiini, joka vaikuttaa suotuisasti hiuksen rakennusaineiden, kuten keratiinin, muodostukseen. Ravintolisä voi olla tukihoito, mutta se ei pysäytä hiustenlähtöä.

B7-vitamiinia saadaan ravinnosta, kuten kananmunasta, soijapavuista, kaurasta, pähkinöistä ja hiivalla kohotetusta leivästä. Suoliston terve bakteerikanta pystyy myös tuottamaan sitä itse.

B7-vitamiinin puute on harvinaista, ja se näkyisi hiusten lisäksi ihossa ja kynsissä.

8. Mitä päivittäinen hiustenpesu tekee hiuksille?

Väärillä tuotteilla ja turhan voimakkailla otteilla tehty pesu kuluttaa hiuksia, mutta se ei irrota niitä karvatupesta. Hiusten pesu on pikemminkin päänahan pesua: päänahka on ihoa, ja terveen ihon voi pestä päivittäin.

Liian pitkä pesuväli voi jopa aiheuttaa tali-ihottumaa, ja ihottumaan liittyvä tulehdus voi saada aikaan hiustenlähtöä.

Voimakas mekaaninen rasitus saattaa olla hiuksille liikaa: pesussa takkuuntuneita hiuksia ei pidä raastaa auki, eikä pompulaa kannata laittaa kovin tiukkaan ja aina samaan kohtaan.

9. Tuleeko terveellisillä elintavoilla tuuhea tukka?

Terveelliset elintavat ja terveellinen ruokavalio edistävät myös hiusten terveyttä, sillä hiukset saavat ravintonsa verenkierrosta.

Joidenkin tutkimusten mukaan hiustenlähtö on yleisempää metabolista oireyhtymää potevilla. Metabolinen oireyhtymä on rypäs terveyttä vaarantavia riskitekijöitä, kuten ylipaino, diabetes, korkea verenpaine ja korkeat veren rasva-arvot.

Lue myös: Kotiliesi.fi: Alopecia eli pälvikalju saa hiukset lähtemään päästä – Marin, 37, sairastumisen taustalla ehkä traumat: ”Menetin lapsena monta perheenjäsentä lyhyen ajan sisällä”

Sinua voi kiinnostaa myös:

1. Terveys

   Hiustenlähtö johtuu yleisimmin ikääntymisestä tai voimakkaasta stressistä – tunnista syy ja tutustu hoitokeinoihin

2. Terveys

   Naisilla runsaan hiustenlähdön taustalla voi olla naistyyppinen hiusten harveneminen – kaljut läikät voivat kertoa alopeciasta

3. Terveys

   Alopecia vei Ann-Marien, 44, hiukset ja kehon muut karvat: "Sairautta enemmän kärsin aluksi huomiosta, jonka kohteeksi jouduin"