Hiustenlähdön syyt. Hiuksia hiusharjassa.
Infektio, leikkaus tai synnytys voi saada hiukset irtoamaan tukoittain.
Terveys

Hiustenlähtö johtuu yleisimmin ikääntymisestä tai voimakkaasta stressistä – tunnista syy ja tutustu hoitokeinoihin

Naisilla hiustenlähtö on yleisimmin miessukupuolihormoneihin liittyvää hiusten harvenemista iän myötä. Jos hiukset irtoavat äkillisesti tukoittain, taustalla on usein voimakas stressireaktio. Harvinaisempaa on, että hiustenlähtö johtuu sairaudesta tai puutostilasta.
Teksti: Essi Kähkönen Kuvat: iStock

1. Mieshormoneihin liittyvä androgeeninen hiustenlähtö on yleisintä

Tavallisin syy hiustenlähtöön sukupuolesta riippumatta on miessukupuolihormoneihin liittyvä perinnöllinen, androgeeninen hiustenlähtö.

Miehillä siinä irtoaa tukkaa joskus kaljuuntumiseenkin asti – tavallisimmin hiuksia lähtee päälaelta. Jopa 80 prosentilla miehistä tapahtuu androgeenistä hiustenlähtöä jossakin vaiheessa elämää – joillakin jo alle kolmikymppisenä, toisilla vasta vanhemmiten.

Androgeeniseksi tällaista hiustenlähtöä kutsutaan sen vuoksi, että siinä karvatupet reagoivat poikkeavasti mieshormoneihin eli androgeeneihin. Tukan kasvuvaihe lyhenee, karvatupet kutistuvat, hius ohenee – ja lopulta irtoaa kokonaan.

Naisillakin on elimistössään pieni määrä mieshormonia, ja siksi tämänkaltainen hiustenlähtö voi kohdata myös naista. Naisella androgeeninen hiustenlähtö ei kuitenkaan ole miesten tapaista ”kekkosmaista” kaljuuntumista, vaan naisilla hiukset lähinnä harvenevat. Tukka alkaa oheta tavallisesti keski-iässä.

Joskus naisen androgeenisen hiustenlähdön taustalla voi olla hormonihäriö, kuten munasarjojen monirakkulaoire­yhtymä, PCOS.

Miestyyppinen hiustenlähtö ei ole vaarallista, ja jos se ei miestä haittaa, ei siitä kannata huolestuakaan. Samoin on naisten laita silloin, kun hiukset harvenevat hiljalleen iän myötä. Toki moni kokee androgeenisen hiustenlähdön kosmeettisena haittana.

2. Äkillinen, telogeeninen hiustenlähtö johtuu stressireaktiosta

Elimistön erilaiset stressireaktiotkin voivat olla syynä hiustenlähtöön. Tätä kutsutaan telogeeniseksi hiustenlähdöksi, ja se voi olla seurausta esimerkiksi vaikeasta infektiosta, leikkauksesta, synnytyksestä tai pitkäkestoisesta, psyykkisestä stressistä.

Telogeeninen hiustenlähtö on toiseksi yleisin hiustenlähdön syy sukupuolesta riippumatta.

Telogeeniselle hiustenlähdölle on tyypillistä, että hiuksia alkaa lähteä tukoittain noin 2–4 kuukauden kuluttua podetusta stressireaktiosta, ja tukkaa irtoaa merkittävästi lyhyen ajan seurauksena.

Tällainen hiustenlähtö korjaantuu itsestään – tukka kasvaa takaisin yleensä noin puolen vuoden kuluessa. Harventuneille alueille alkaa ilmaantua uutta, lyhyttä hiusta, kunnes hiusten määrä on palautunut ennalleen.

Telogeeninen eli tukoittainenkaan hiustenlähtö ei yleensä kieli mistään akuutista tai pitkäaikaisesta sairaudesta.

3. Autoimmuunisairaus alopecia areata aiheuttaa läiskittäistä hiustenlähtöä

Kolmanneksi yleisin hiustenlähdön syy sukupuolesta riippumatta on pälvikalju eli alopecia areata. Se on autoimmuunisairaus, joka aiheuttaa läiskittäistä, kaljuunnuttavaa hiustenlähtöä.

Tukattomat pälvet ovat tavallisimmin yksittäisiä ja kooltaan pieniä, mutta alopecian vaikeimmassa muodossa tukka lähtee kokonaan, ja iho voi menettää kaikki karvansa.

Usein pälvikalju korjaantuu itsestään, ja tukka kasvaa takaisin kuukausien tai vuosien kuluessa.

4. Raudanpuute tai kilpirauhassairaus voi harventaa hiuksia

Raudanpuute on jokseenkin yleinen syy hiustenlähdön taustalla. Lääkäriin on hyvä lähteä, jos hiustenlähdön lisäksi ilmaantuu selittämätöntä väsymystä, sydämen tykyttelyä tai esimerkiksi hengästymisalttiutta.

Rautavajetta tai varsinaista raudanpuuteanemiaa potevat tavallisimmin lisääntymisikäiset naiset, jotka menettävät rautavarastojaan runsaiden kuukautisten seurauksena.

Raudanpuute ja sen syyt täytyy aina selvittää lääkärissä. Hoitona on rautakuuri. Rautatasojen normalisoituessa hiukset alkavat kasvaa takaisin.

Myös kilpirauhasen vajaatoiminta on melko tavallinen syy hiustenlähdölle. Muita taudin oireita ovat esimerkiksi väsymys, ummetus sekä hidas sydämen syke. Sairautta hoidetaan tyroksiini-lääkityksellä. Hiukset kasvavat takaisin, kun tauti saadaan hoitotasapainoon.

5. Päänahan oireilu viittaa ihosairauteen kuten atopiaan

Ihotautilääkärin luokse kannattaa lähteä, jos hiustenlähtö alkaa yllättäen tai hiusten irtoamisen lisäksi ilmaantuu kutinaa ja hilseilyä. Syynä voi olla esimerkiksi päänahan atooppinen ihottuma, jolle on omat hoitokeinonsa.

Joskus hiustenlähdön taustalla on jokin harvinaisempi, arpeuttava kaljuuntumissairaus – silloin hoito on aloitettava tarpeeksi varhain, jotta arpeutumiselta voidaan välttyä. Arpeutuneille alueille hiukset eivät enää kasva takaisin.

6. Minoksidiili voi pysäyttää androgeenisen hiustenlähdön

Androgeenista hiustenlähtöä voi hoitaa itsekin apteekista ilman reseptiä saatavalla liuoksella. Se sisältää minoksidiili-nimistä lääkeainetta, joka voi pysäyttää hiustenlähdön sukupuolesta riippumatta, vahvistaa jäljelle jääneitä hiuksia ja avittaa jonkin verran hiusten uudiskasvua.

Minoksidiiliä käytetään säännöllisesti aamuin illoin, ja jos hiustenlähtöä haluaa ehkäistä pysyvästi, liuosta on käytettävä lopun ikää. Mitä varhemmin minoksidiilin käyttö androgeenisessa hiustenlähdössä aloitetaan, sitä paremmat ovat tulokset.

Telogeeniseen hiustenlähtöön auttaa lähinnä aika. Hiusten takaisinkasvua saattavat nopeuttaa lisäravinteena nautittu sinkki, biotiini ja rauta, etenkin jos niistä on puutetta.

7. Hiustenlähtöön on myös reseptilääkkeitä

Lääkäri voi hoitaa miehen androgeenistä hiustenlähtöä finasteridi-nimisellä reseptilääkkeellä. Naisilla sitä on mahdollista hidastaa antiandrogeenisillä yhdistelmäehkäisypillereillä sekä spironolaktoni-lääkityksellä.

Jos hiustenlähdön syynä on jokin iho­sairaus, esimerkiksi atooppinen ihottuma, päänahka hyötyy tulehdusta lievittävistä hoidoista, kuten kortisoniliuoksista.

Pälvikaljussa eli alopecia areatassa vahvaa kortisoniliuosta käytetään kuureittain ja joskus pistetään jopa suoraan päänahkaan. Pälvikaljun hoitoon on luvassa todennäköisesti jo lähitulevaisuudessa uusia reseptilääke­aineita. Ensimmäinen, niin sanottu JAK-estäjälääke, on jo saatavilla.

Asiantuntijana ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Liisa-Lotta Kiiski, Ihosairaala

Juttu on ilmestynyt Kotilääkärin numerossa 9/2022.

X