Potilas ja lääkäri
Päivitetty aborttilainsäädäntö säästäisi paitsi ihmisen voimavaroja myös yhteiskunnan resursseja.
Terveys

Tiesitkö, että Suomen aborttilaki on jo 50 vuotta vanha? Nämä asiat siitä halutaan kansalaisaloitteella muuttaa

Oma tahto 2020 on kansalaisaloite, joka tähtää siihen, että Suomen aborttilaki päivitetään nykyaikaiseksi. Tällä hetkellä voimassa oleva aborttilaki on vuodelta 1970. – Vanha laki on auttamatta jäänyt jälkeen ajastamme, Naisasialiitto Unionin pääsihteeri Milla Pyykkönen sanoo.
Teksti: Hilppa Alanko Kuvat: iStock

Suomeen 1970-luvulla säädetty aborttilaki oli aikanaan edistyksellinen, sillä se salli abortin myös sosiaalisista syistä. 50 vuodessa maailma on kuitenkin muuttunut paljon. Naisasialiitto Unionin vastikään käynnistyneellä Oma tahto 2020 -kansalaisaloitteella pyritään aborttilain päivittämiseen.

Suomea edistyksellisempi aborttilaki on käytössä jo melkein kaikkialla Euroopassa, lukuun ottamatta Puolaa, Maltaa, San Marinoa, Vatikaania, Andorraa ja Pohjois-Irlantia. Iso-Britanniassa on käytössä samankaltainen laki kuin Suomessa.

– Suomen nykyinen aborttilaki on auttamatta jäänyt jälkeen ajastamme. Se on jäänyt jälkeen muun Euroopan kehityksestä, ja se kuluttaa turhaan sekä yhteiskunnan että ihmisen inhimillisiä resursseja, Naisasialiitto Unionin pääsihteeri Milla Pyykkönen sanoo.

Näiden kahden asian päivittämiseen Oma tahto 2020 pyrkii

Oma tahto 2020 -kansalaisaloitteessa katsotaan, että Suomen aborttilaki kaipaa uudistusta erityisesti kahden asian osalta.

Nykyisen lain mukaan abortti voidaan tehdä ennen 12. raskausviikkoa, mutta sitä varten on ilmoitettava peruste. Suurin osa aborteista tehdään niin sanottuihin sosiaalisiin syihin vedoten. Käytännössä tämä tarkoittaa omaan elämäntilanteeseen vetoamista.

– Nykyinen aborttilainsäädäntö ei kunnioita raskaana olevan itsemääräämisoikeutta, koska keskeytystä pitää perustella sosiaalisilla syillä, jotka on merkittävä lääkärinlausuntoihin. Käytännössä kaikki keskeytyksen saavat, mutta on lääkärikohtaista, kuinka paljon sosiaalisia syitä kysellään ja millaiset sosiaaliset syyt kelpaavat, Pyykkönen toteaa.

Nykyinen laki siis mahdollistaa raskaudenkeskeytystä haluavan motiivien arvostelun ja kyseenalaistamisen.

Oma tahto 2020 -kampanjalla halutaan muuttaa abortin saamista niin, että abortin saa pyytämällä eli ilman perusteluja ja lääkärin lausuntoja ennen 12. raskausviikkoa.

Nykyisen lain mukaan keskeytykseen tarvitaan syiden lisäksi kahden lääkärin päätös. Yhden lääkärin päätös riittää vain siinä tapauksessa, jos keskeytystä hakeva on alle 17-vuotias tai yli 40-vuotias, synnyttänyt neljä lasta tai jos raskaus uhkaa raskaana olevan terveydentilaa eli kyseessä on raskauden hätäkeskeyttäminen.

Ensimmäinen lausunto haetaan tyypillisesti terveyskeskuksesta tai yksityiseltä lääkäriasemalta, toinen synnytyssairaalasta, jossa raskaudenkeskeytys tehdään.

– Olen aiemmin ollut mukana hankkeessa, jossa kerättiin abortin tehneiden kokemuksia. Moni sanoi, että he eivät osanneet aavistaa, että prosessi kestää niin pitkään.

Oma tahto 2020 -kampanjan toisena tavoitteena onkin muuttaa raskaudenkeskeytyksen saamista niin, että lääkärin lausunnoista ja kaikkien keskeytysten ohjaamisesta synnytyssairaalaan luovutaan. Näin ollen raskaudenkeskeytyksiä tehtäisiin jatkossa muuallakin kuin synnytyssairaaloissa.

– Se, että kaikki raskaudenkeskeytykset on tehtävä synnytyssairaalassa, on tarpeetonta, koska nykyään noin 97 prosenttia raskaudenkeskeytyksistä tehdään lääkkeellisesti. Lääkkeellisessä raskaudenkeskeytyksessä sairaala on harvoin tarpeen, Pyykkönen perustelee.

Tärkeää naisten oikeuksien kannalta ja yhteiskunnallisesti

Aborttilainsäädännön päivittämistä voidaan perustella niin naisten oikeuksiin kuin yhteiskunnalliseen etuun vedoten.

– Naisten oikeuksien kannalta aborttilainsäädännön päivittäminen on tärkeä asia, koska naisella pitää olla oikeus päättää omasta kehostaan ja lisääntymisestään. Tämä ei nykylaissa toteudu, koska raskaudenkeskeytykseen tarvitaan syy.

Koska raskaudenkeskeytykseen tarvitaan syy, lain puitteissa viime kädessä päätös siitä, onko naisella oikeus aborttiin, on lääkärin arviosta riippuvainen asia.

– Raskaudenkeskeytyksen syyt ja niiden arvioimisen ei pitäisi kuulua lääkärille vaan keskeytystä hakevalle itselleen.

”Naisten oikeuksien kannalta aborttilainsäädännön päivittäminen on tärkeä asia, koska naisella pitää olla oikeus päättää omasta kehostaan ja lisääntymisestään.”

Nainen pitelee raskaustestiä. Oma tahto 2020 -kansalaisaloite tahtoo päivittää Suomen aborttilainsäädännön nykyaikaiseksi.

– Jos joltakin ihmisryhmältä, kuten tässä tapauksessa aborttia tekeviltä, puuttuu itsemääräämisoikeus, se koskettaa kaikkia, Oma tahto 2020 -kampanjaa vetävä Naisasialiitto Unionin pääsihteeri Milla Pyykkönen sanoo.

Lääkärin tehtävä on tarjota asiallista tietoa ja tarvittaessa tukea.

– Tietysti keskeytystä hakeva saattaa empiä päätöstä. Silloin lääkärin kuuluu tarjota asiantuntemustaan asiassa. Mutta hänen tehtävänsä ei ole ruveta arvioimaan perusteluja ihmisen puolesta, vaan itsemääräämisoikeus kuuluu olla ihmisellä itsellään.

Kahden lääkärin lausunnosta luopuminen taas säästäisi paitsi ihmisen voimavaroja myös yhteiskunnan resursseja.

– Oma tahto 2020 -kampanjassa on mukana muun muassa Suomen gynekologiyhdistys, joka argumentoi juuri sen puolesta, että kaksiportainen malli vie yhteiskunnalta eli terveydenhuollolta turhaan resursseja.

Muita kansalaisaloitetta tukevia tahoja ovat muun muassa Amnesty International Suomen osasto, Ihmisoikeusliitto, Suomen Kätilöliitto ja Sexpo-säätiö.

Oma tahto 2020 -aloitteen allekirjoittamiseen kannustetaan kaikkia

Pyykkönen kannustaakin myös heitä, joita raskaudenkeskeytys ei suoraan henkilökohtaisesti koske, allekirjoittamaan Oma tahto 2020 -aloitteen.

– Monikaan laki ei koske juuri itseä, mutta itsemääräämisoikeus koskettaa kaikkia. Jos joltakin ihmisryhmältä, kuten tässä tapauksessa aborttia tekeviltä, puuttuu itsemääräämisoikeus, se koskettaa kaikkia.

Oma tahto 2020 -aloitetta kannattamalla voi Pyykkösen mukaan olla viemässä Suomea siihen suuntaan, että kenties tulevaisuudessa kuka tahansa voi päättää itse omasta kehostaan.

– Kyse on siitä, mihin suuntaan haluaa yhteiskunnan nähdä menevän. Myös solidaarisuus niitä kohtaan, joita asia koskettaa, on hyvä syy allekirjoittaa.

Pyykkönen muistuttaa, että aborttilainsäädännöstä puhuttaessa on hyvä tiedostaa myös naisten oikeuksien historia.

– Naisten itsemääräämisoikeutta, varsinkin seksuaalista käyttäytymistä, on vahvasti kontrolloitu. Vaikka vuoden 1970-laki oli ajan henkeen nähden edistyksellinen, sekin kontrolloi hyvin vahvasti naisten kehoja. Tällä kampanjalla halutaan vapautua noista kahleista.

Lue myös: Seksuaalikasvattaja Kaisa Merelä haluaa auttaa naisia voimaantumaan seksuaalisesti: ”Ihmisestä on iso pala piilossa, jos seksuaalisuutta ei saa tuoda esille

X