Terveys

Paasto ei puhdista kehoa kuona-aineista mutta voi olla sydämelle hyväksi – asiantuntija punnitsee hyödyt ja haitat

Puhdistuuko keho paastoamalla, keveneekö olo ja vahvistuuko mieli? Paastoamiseen liittyy uskomuksia, joista osassa on perää ja osa on pötyä. Selvitimme, millaisia terveysvaikutuksia on luvassa, jos syömisestä pitää taukoa.

Teksti:
Virve Järvinen
Kuvat:
Istock

Aikarajoitteisella paastolla voi olla terveyshyötyjä.

Puhdistuuko keho paastoamalla, keveneekö olo ja vahvistuuko mieli? Paastoamiseen liittyy uskomuksia, joista osassa on perää ja osa on pötyä. Selvitimme, millaisia terveysvaikutuksia on luvassa, jos syömisestä pitää taukoa.

Millaisia ovat paaston hyödyt tai haitat? Laillistettu ravitsemusterapeutti Kirsi Englund vastaa kymmeneen väitteeseen paastoamisesta.

1. Paasto tukee terveyttä

Totta ja tarua. Lyhyestä tiukasta paastosta ei ole terveelle ihmiselle haittaa mutta ei hyötyäkään. Tiukkaan ruoka-ainerajoitukseen perustuvissa paastoissa ravintoaineiden saanti heikkenee. Esimerkiksi mehupaastossa ja soppadieetissä raudan ja rasvahappojen saanti jää olemattomaksi.

Aikarajoitteisella paastolla voi olla terveyshyötyjä. 16:8- ja 5:2-malli ovat tapoja toteuttaa aikarajoitusta. Ensimmäisessä ateriat ajoitetaan kahdeksan tunnin sisään ja ollaan 16 tuntia syömättä. 5:2-pätkäpaastossa energiansaanti jää kahtena päivänä viikossa 600–800 kilokaloriin, mikä vastaa esimerkiksi reiluhkoa lautasmallin mukaista ateriaa.

2. Sydänsairauksien riskit pienenevät paastolla

Totta. 16:8-paasto saattaa laskea LDL-kolesterolia, verenpainetta, verensokeriarvoja ja insuliinitasoja. Muutokset voivat vähentää paitsi sydänsairauksien, myös aikuistyypin diabeteksen riskiä.

Rasvan ja kuidun laatu ja määrä, suolan käytön rajoittaminen, liikunta, painonhallinta ja uni ovat kuitenkin olennaiset asiat näiden sairauksien torjunnassa. Jotta terveyshyödyt pysyisivät, ruokavaliota pitäisi jaksaa noudattaa pitkään.

3. Sairaalle sydämelle paasto ei sovi

Totta. Paasto ei sovi, jos itsellä on jo sydänsairaus, diabetes tai enemmän ikää. Ruokavalion radikaalit muutokset tai niukkaenergiset ruokavaliot ovat rasitus keholle ja heikentävät ravintoaineiden saantia. Koska paasto vaikuttaa insuliini- ja verensokeritasoihin, sitä ei suositella diabeetikoille.

Jos itsellä on perussairauksia, myös pätkäpaastosta tulee kysyä lääkäriltä.

4. Ruoansulatuselimistö tarvitsee välillä lepoa

Tarua. Syöminen ei kuormita ruoansulatuskanavaa. Suoli on luotu liikkumaan jatkuvasti, jotta sen sisältö kulkeutuu eteenpäin. Jatkuva napostelu ei ole hyväksi, mutta sekin kuormittaa eniten hampaita, ei suolistoa.

Paasto ei silti ole elimistölle luonnoton tila, sillä elimistömme on sopeutunut toimimaan erilaisissa olosuhteissa. Sillä on erilaisia mekanismeja takaamaan elimistön ja erityisesti aivojen ja punasolujen energiansaanti silloinkin, kun ruoan saanti on vähäistä.

5. Paasto puhdistaa elimistön kuona-aineista

Tarua. Paastoaineenvaihdunnassa syntyy happamia ketoaineita. Ne ovat aivoille välttämätön energianlähde silloin, kun glukoosin saanti loppuu. Myös hyvin tiukka vähähiilihydraattinen dieetti lisää ketoaineita. Ketoaineista on suurina määrinä haittaa diabeetikolle, mutta terveelle ihmiselle ne eivät ole vaarallisia.

Iho, keuhkot, maksa, munuaiset ja suolisto poistavat tarpeettomat aineet kehosta, ja ne toimivat jatkuvasti. Elimistöön ei pääse kertymään mitään, mikä olisi poistettava paastoamalla.

6. Olo kevenee paastolla

Totta. Lihaksista vapautuvan glykogeenin mukana vapautuu aina nestettä. Turvotus vähenee ja olo voi tuntua virkummalta ja kevyemmältä. Vaikutus voi näkyä myös vaa’an entistä pienemmissä lukemissa.

Koska veren nestetilavuus vähenee, verenpaine alenee. Tavallista matalammat verenpainelukemat saattavat nekin tuntua keveytenä.

Vaikutukset ovat lyhytaikaisia. Kun paasto loppuu, neste palaa kehoon.

7. Tiukka paasto antaa lisäpotkua laihduttamiseen

Tarua. Tiukka paasto ja nopea energiansaannin väheneminen johtaa tutkimusten mukaan pidemmällä tähtäimellä painonnousuun. Kahden ensimmäisen paastopäivän jälkeen elimistö alkaa ottaa energiaa lihasmassasta, joka on tärkeimpiä energiankulutuksemme suuruuteen vaikuttavia tekijöitä. Koska raju laihduttaminen pienentää lihasmassaa, aineenvaihdunta voi hidastua pitkäksi aikaa paaston jälkeen.

Hyvin niukka ruokavalio voi olla huono startti kevyempään elämään. Joillain ihmisillä se voi laukaista ahmimista.

8. Pätkäpaasto on turvallinen tapa laihduttaa

Totta. Syömisen rajaaminen tiettyyn aikaikkunaan tehostaa joidenkin tutkimusten mukaan rasva-aineenvaihduntaa. Sen teho painonpudotuksessa saattaa selittyä sillä, että aikarajoitettu syöminen yleensä myös vähentää energiansaantia. Pätkäpaastolla laihtuminen on yleensä hidasta, jolloin kadotetut kilot myös pysyvät varmemmin poissa.

Pätkäpaastoilijan pitää olla tarkkana, jotta hän ehtii syödä aikaikkunan sisällä riittävästi. Jos energiansaanti jää jatkuvasti liian alhaiseksi, elimistö menee säästöliekille ja alkaa sammuttaa energiaa kuluttavia toimintoja. Tällöin laihduttaminen vaikeutuu. Riittävä energiansaanti pitää huolen siitä, ettei aineenvaihdunta jumita.

9. Iltapaastossa on järkeä

Totta. Pätkäpaastossa ateriat kannattaa ajoittaa aamupäivään ja päivään.

Iltaan painottuva runsas syöminen sekoittaa sisäisen kellon toimintaa ja lisää insuliinihormonin määrää veressä. Se nostaa painoa enemmän kuin aamuun painottuva syöminen.

Illalla tulee myös syötyä usein enemmän, koska väsyneenä emme välttämättä jaksa tehdä fiksuja ruokavalintoja.

10. Paasto vahvistaa mieltä

Tarua. Jotkut ihmiset kokevat, että on helpompi rajata ruokavaliota tiukasti ja luopua joistain ruoka-aineista kokonaan kuin nauttia niitä vähän ja satunnaisesti. Osa voi kokea, että tiukka linja osoittaa mielen lujuutta. Useimmiten seuraukset ovat kuitenkin mielen kannalta kurjia.

Tiukat rajoitukset ohjaavat ajatukset kiellettyyn asiaan, mikä lisää mielitekoja. Suhde ruokaan muuttuu. Syömisestä katoaa rentous ja nautinto ja se herättää syyllisyyttä.

Kovin ehdoton suhde syömiseen aiheuttaa pahaa mieltä itselle ja läheisille. Syöminen ei ole vain keino huolehtia energian ja ravinnon saannista. Se on tapa viettää mukavaa aikaa yhdessä. Tarjoamalla ja syömällä tarjottua ruokaa osoitamme, että välitämme toisistamme.

Asiantuntijana laillistettu ravitsemusterapeutti Kirsi Englund, Terveystalo

Artikkeli on ilmestynyt Kotilääkärin numerossa 3/2022.

X