Osa älykelloista osaa ottaa sydänfilmin ja tunnistaa rytmihäiriön – kenen kannattaa hankkia?
Sydän voi heittää volttia valvotun yön ja useamman kahvikupillisen jälkeen, jolloin hoito on helppo: kahvi kortille ja kunnon unet. Aina syy rytmihäiriöön ei ole näin selkeä.
Sydämen rytmihäiriö voi tuntua pelottavalta vaikka on usein vaaraton.
Sydän voi heittää volttia valvotun yön ja useamman kahvikupillisen jälkeen, jolloin hoito on helppo: kahvi kortille ja kunnon unet. Aina syy rytmihäiriöön ei ole näin selkeä.
1. Sydämen rytmihäiriö on pelottava tuntemus. Miksi sydän sekoilee rytmissään?
Sydämen pumppaustoiminta on tarkkaan säädelty sähköinen järjestelmä. Normaalisti sydämen oikeassa eteisessä sijaitseva sinussolmuke määrää sydämen lyöntitiheyden. Rytmihäiriössä sähköimpulssit voivat olla peräisin jostakin toisesta sydämen kohdasta tai sähkön kulku on muuten poikkeavaa. Esimerkiksi sydänsairaudet lisäävät rytmihäiriöiden mahdollisuutta, mutta terveilläkin ihmisillä voi olla sydämen rytmihäiriö silloin tällöin. Valvominen, stressi, tupakkatuotteiden käyttö ja runsas alkoholin tai kahvin nauttiminen voivat aiheuttaa niitä.
Jännittävässä tilanteessa sydämen syke usein kiihtyy ja tunnemme sen lyönnit tavallista voimakkaampina. Tämä on normaalia, ja tällainen sykkeen nousu rauhoittuu muutamassa minuutissa.
Lue myös: Eteisvärinä voi olla täysin oireeton – näin tunnistat yleisimmän rytmihäiriön
2. Sydämen rytmihäiriö aiheuttaa pelkoa. Ovatko ne kaikki vakavia?
Lähes jokaisella on jonkin verran satunnaisia lisälyöntejä, ja ne ovat pääsääntöisesti vaarattomia. Lisälyönti on ikään kuin yli-innokas lyönti, joka lähtee liikkeelle liian aikaisin.
Koska sydän pitää lisälyönnin jälkeen pienen kompensoivan tauon ennen seuraavaa lyöntiä, voi tuntua siltä kuin sydän jättäisi lyönnin väliin. Ihmiset kuvailevat tuntemusta muljahduksina tai lumpsahduksina. Osa ei tunne lisälyöntejä lainkaan.
3. Ikä altistaa sille, että tulee sydämen rytmihäiriö. Kannattaako sydän tutkia varmuuden vuoksi?
Vaikka rytmihäiriöt yleistyvät iän karttuessa, kaikkien oireettomien ikääntyvien säännönmukainen tutkiminen rytmihäiriöiden varalta ei kannata. Jos itsellä on pysyvä sairaus, esimerkiksi diabetes, verenpainetauti tai kilpirauhasen vajaa- tai liikatoiminta, säännölliset seurantakäynnit yleislääkärissä ovat paikallaan. Nämä sairaudet lisäävät rytmihäiriön mahdollisuutta.
Perusterveen kannattaa hakeutua yleislääkäriin, jos lisälyöntejä on paljon tai ne tekevät olon huonoksi. Vastaanotolla lääkäri haastattelee potilasta, kuuntelee sydäntä stetoskoopilla ja tekee fyysisen tutkimuksen. Tarvittaessa hän lähettää potilaan verikokeisiin ja sydämen ja keuhkojen röntgenkuvaukseen.
Jos sydämen rytmihäiriöön liittyy rintakipua, hengenahdistusta, pyörtyminen tai silmissä sumenee, pitää soittaa ambulanssi paikalle.
4. Sydämen rytmihäiriö – voiko sen taltuttaa itse?
SVT eli supraventrikulaarinen takykardia on nuorten ja tervesydämisten yleisimpiä nopealyöntisyyttä aiheuttavia rytmihäiriöitä. Sen oireet alkavat tyypillisesti nuoruudessa tai varhaisaikuisuudessa. SVT:n voi yrittää kääntää normaalirytmiin valelemalla kasvoille kylmää vettä, pidättämällä hengitystä tai puhaltamalla voimakkaasti pulloon puolen minuutin ajan. Lisälyönneissä nämä konstit eivät toimi. Niiden aikana kannattaa istua alas ja koettaa rauhoittua.
Sydämen rytmihäiriö on mahdollista yrittää ehkäistä elintavoilla. Ylipaino, korkea verenpaine, tupakointi, runsas alkoholin käyttö ja vähäinen liikunta altistavat niille. Stressinkäsittelykeinoista ja käsien pesustakin kannattaa huolehtia: rytmihäiriöihin taipuvaisilla henkilöillä mikä tahansa stressitekijä tai esimerkiksi infektio voivat laukaista rytmihäiriön.
5. Miten vaaralliseen rytmihäiriöön voi varautua?
Eteisvärinä ei itsessään ole vaarallinen, mutta sen seuraukset voivat olla. Siinä sydämen eteiset eivät supistu normaalisti, vaan jäävät värisemään, jolloin eteiseen voi muodostua verihyytymä. Jos hyytymä lähtee liikkeelle ja päätyy aivovaltimoihin, seurauksena voi olla kohtalokas aivoinfarkti. Hyytymää voidaan estää lääkityksellä, joka tekee verestä juoksevampaa.
Eteisvärinässä syke on epäsäännöllinen ja usein tavanomaista nopeampi. Sen jäljille voi päästä tunnustelemalla pulssia ranteesta tai kaulalta. Jotta erottaisi normaalin rytmin epäsäännöllisestä, rytmiä tulee tunnustella säännöllisesti.
Jos syke nousee normaalista parilla-, kolmellakymmenellä yksiköllä ja on koholla vielä muutaman tunnin kuluttua, tilanne voi sopia eteisvärinään ja siitä olisi hyvä saada sydänfilmi.
Lue myös Kotiliesi.fi: Hengästyttääkö? Nämä 8 sairautta aiheuttavat hengästymistä – ”Lääkäriin kannattaa hakeutua välittömästi, jos…”
6. Kenen kannattaa hankkia rytmin seurantaan kello tai muu laite?
Pulssin tunnustelu käsin voi olla tottumattomalle hankalaa, jolloin rytmihäiriön tunnistava älykello tai puhelinsovellus voi olla fiksu hankinta. Joillekin rytmin seuranta laitteella voi kuitenkin aiheuttaa turhaa huolta. Jos terveydenhuollon ammattilainen suosittelee laitetta, se kannattaa hankkia.
Rytmihäiriön tunnistaminen eteisvärinäksi vaatii sydänfilmiä. Esimerkiksi osa älykelloista pystyy tallentamaan 30 sekunnin pituisen käyrän sydänfilmiä. Rytmihäiriön aikana tehty tallenne voi auttaa diagnoosiin pääsemisessä.
Jos verenpainemittari hälyttää epäsäännöllisestä rytmistä, rytmihäiriön laatu tulee selvittää lähiaikoina lääkärin vastaanotolla. Mittaria ei silti hankita rytmihäiriöiden vaan verenpaineen seurantaa varten. Verenpaine tahtoo nousta iän karttuessa, ja korkeana se vaarantaa sydän- ja aivoterveyden.
Asiantuntijana kardiologian erikoislääkäri Harri Saarinen, Sydänsairaala
Juttu on julkaistu Vivan numerossa 5/2024.
Kommentit
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous