Vaalea tai tumma läikkä hampaissa saattaa olla alkava reikä – vielä voit estää reikää suistumasta porauskuntoon
Mitä kummaa, hampaan pinnassa on läikkä! Mistä on kyse ja onko hammaslääkäriajan varaaminen rivakalla aikataululla tarpeen? Kysyimme asiaa hammaslääkäriltä.
Alkava reikä voi olla silmin havaittava.
Mitä kummaa, hampaan pinnassa on läikkä! Mistä on kyse ja onko hammaslääkäriajan varaaminen rivakalla aikataululla tarpeen? Kysyimme asiaa hammaslääkäriltä.
Vaalea tai tumma läikkä hampaissa on usein alkava reikä. Se tarkoittaa hampaan kiilteessä olevaa, karieksen aiheuttamaa vauriota.
Alkava reikä ei ole vielä edennyt hammasluuhun asti.
– Alkava reikä syntyy, kun hampaan pinta liukenee plakin sisältämien bakteerien tuottamien happojen vaikutuksesta. Kyseessä on kuitenkin palautuva reaktio, eli reiän kehittyminen paikkaushoitoa vaativaksi voidaan saada pysäytettyä, hammaslääkäri Anna Krook Mehiläisestä kertoo.
Alkava reikä ei välttämättä oireile mitenkään
Jos alkava reikä on etuhampaissa, sen voi usein havaita helposti itse vaaleana läikkänä hampaassa. Pysähtynyt alkava reikä, josta ei siis enää ole haittaa, on tummempi läikkä tai pieni piste hampaan pinnassa.
Hammaslääkärit merkitsevät aktiiviset ja pysähtyneet alkavat reiät hammaskarttaan eri merkinnöin, jotta niitä osataan seurata paremmin.
Reikien alut saattavat kuitenkin lymyillä myös hammasvälissä tai takahampaissa, joista niitä ei pysty omin silmin havaitsemaan. Kaikista kinkkisimmissä paikoissa sijaitsevat alkavat reiät saatetaan paikallistaa vasta röntgenkuvauksessa.
Hammassärky kertoo usein siitä, että karies on edennyt jo syvemmälle hammasluuhun. Alkava reikä voi vihloa ja olla kylmänarka, mutta hyvin tyypillistä on, että alkavasta reiästä kuulee vasta hammaslääkärin tuolissa ilman, että sitä on oireiden perusteella osannut epäillä.
Alkava reikä kesytetään pysäytyshoidolla
Krookin mukaan ennen hampaita paikattiin herkemmin kuin nykyään. Nykyisin paikkaamisen sijaan pyritään torppaamaan alkavien reikien kehittyminen niin, että hampaan pinta mineralisoituu uudestaan ja muuttuu kovaksi – eli alkava reikä jää harmittomaksi.
Parhaassa tapauksessa onnistuneen pysäytyshoidon jälkeen alkava reikä on enää vain pieni kosmeettinen haitta: pieni tumma läikkä tai piste hampaassa.
Pysäytyshoito nojaa ravinto- ja omahoitotottumuksiin. Hampaiden omahoidossa keskeistä on harjata hampaat huolellisesti kauttaaltaan ienrajoja myöten kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnalla ja puhdistaa hammasvälit huolellisesti kerran päivässä.
– Usein hampaiden hoito kaatuu siihen, että hammasvälit jäävät kokonaan putsaamatta. Harjalla niihin ei oikein pääse käsiksi, Krook ohjeistaa.
– Hammaslanka on yleensä ihan hyvä, mutta jos on laajat hammasvälit, lanka voi olla hieman hankala käyttää. Tällöin väliharjat tai silikoniset harjatikut voivat olla käteviä käyttää.
Ravintotottumuksissa taas keskeistä on rajoittaa napostelua sekä ylenpalttista sokerin käyttöä ja happamien juomien nauttimista. Janojuomana on juotava vettä.
– Nämä ravinto- ja omahoitotottumukset ovat pysäytyshoidon peruspilarit, jotka kannattaa hoitaa kuntoon ennen kuin lähtee miettimään mitään muuta.
Jos yhdellä hammaslääkärikäynnillä todetaan ykskaks monta alkavaa reikää, on silloinkin hyvä tarkastella omia syömisiä ja juomisia sekä hampaidenhoitorutiineja: onko jokin muuttunut niin, että se selittää alkavat reiät?
Kuinka pian tai usein hammaslääkäriin?
Jos huomaat, että suussasi on vaalea läikkä, jota epäilet aktiiviseksi alkavaksi reiäksi, sinun kannattaa toki käydä näyttämässä hampaitasi hammaslääkärille – etenkin jos viime kerrasta on jo aikaa.
Mikään tulipalokiire asialla ei kuitenkaan ole, vaan esimerkiksi julkisen puolen aikaa voi odotella rauhassa. Tärkeintä on noudattaa yllä lueteltuja pysäytyshoidon ravinto- ja omahoitotottumuksia aikaa odotellessa.
Jos suussa on aktiivisia alkavia reikiä, Krook suosittelee hammaslääkärikäyntejä hieman tavallista useammin. Näin alkavien reikien kehitystä voidaan seurata. Aivan hetkessä alkava reikä ei kuitenkaan kehity paikkaushoitoa vaativaksi reiäksi.
– Jos alkavia reikiä on, sanoisin, että sopiva hammaslääkärikäyntitiheys on kerran vuodessa. Jos tilanne näyttää vuosi pysäytyshoidon jälkeen hyvältä ja alkavia vaurioita on saatu pysäytettyä, väliä voidaan pidentää, Krook sanoo.
– Mutta nämä arvioidaan aina yksilöllisesti. Ei ole yhtä aikaa, joka kaikille sopii.
Lähteenä käytetty myös: Oral Hammaslääkärit
Kommentit
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous