Terveys

Lämpöuupumus: Jos olo nuupahtaa kuumassa, kolmesta asiasta on apua – tutkitusti paras hellejuoma yllättää

Helteet hellivät viileisiin säihin tottuneita suomalaisia, mutta on kuumuudella varjopuolensakin. Helteeltä kannattaa suojautua, jotta lämpö ei kuormittaisi elimistöä liikaa. Näillä vinkeillä se onnistuu.

Teksti:
Essi Kähkönen
Kuvat:
iStock

Tuuletinkin helpottaa oloa helteellä. Se ei viilennä ilmaa mutta liikuttaa sitä.

Helteet hellivät viileisiin säihin tottuneita suomalaisia, mutta on kuumuudella varjopuolensakin. Helteeltä kannattaa suojautua, jotta lämpö ei kuormittaisi elimistöä liikaa. Näillä vinkeillä se onnistuu.

Lämpöuupumus on parasta hoitaa viilentämällä kehoa, levähtämällä ja lisäämällä juomista. Tunnistat varmaan tunteen: jatkuva helle vie voinnistasi sen terävimmän tarmon. Sinusta kenties tuntuu siltä kuin et jaksaisi mitään – on kuin aivosi sulaisivat.

Joku koiranleuka on joskus tokaissut, että Suomen kesä on kylmä, mutta onneksi varsin vähäluminen. Sutkauksessa on siinä mielessä perää, että kun lämpöaalto vihdoin saapuu, se tuntuu tekevän hyvää luihin ja ytimiin saakka. Mutta kun hellesäät jatkuvat viikosta toiseen, alkaa kuumuus uuvuttaa ja nakertaa voimia.

– Hellerajana pidetään yli 25 astetta. Tukalasta helteestä varoitetaan, kun päivän korkein lämpötila kipuaa yli 27 asteen ja keskilämpötila yli 20 asteen. Viime vuosina Suomessakin on koettu pitkiä helle­jaksoja, jolloin lämpö on kohonnut ajoittain jopa erittäin tukaliin, yli 30 asteen helteisiin, toteaa tutkija Virpi Kollanus Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Ympäristöterveyden yksiköstä.

Sietokyky on koetuksella etenkin silloin, jos hellelukemiin yhdistyy ilman korkea kosteuspitoisuus. Se lisää helteen tukaluutta, koska silloin hiki ei haihdu iholta yhtä tehokkaasti kuin muulloin.

Helteellä kehon lämpökuorma toisin sanoen kasvaa.

– Perusterve ihminen pystyy yleensä säilyttämään toimintakykynsä myös kuumalla säällä, mutta terveelläkin keholla kestää jopa pari viikkoa sopeutua helteeseen, yleislääkäri Emilia Lagus Terveystalosta huomauttaa.

Elimistö tarvitsee elektrolyyttejä ruoasta ja juomasta

Kuumuus rasittaa etenkin verenkierto- ja hengityselimistöä. Ääreisverenkierto lisääntyy, ihon pinta­verisuonet laajentuvat, verenpaine laskee ja sydämen syke nousee.

Hikoilu poistaa kehosta nestettä ja suoloja. Siksi korvaavaa ainesta tarvitaan tilalle.

– Ihmiselimistössä tärkeää roolia näyttelevät niin sanotut elektrolyytit, joita ovat magnesium, kalium, kalsium ja natrium. Niitä kehomme saa ruoasta ja juomasta. Jos keho kuivuu liikaa, elimistön elektrolyyttitasapaino häiriintyy, Lagus toteaa.

– Se taas voi johtaa etenkin munuaisten kuormittumiseen. Juuri munuaisten tehtävä on pitää yllä elimistön vesi-suolatasapainoa.

Lämpöuupumus varoittaa itsestään nuupahtaneella ololla

– Kuumuus on omiaan väsyttämään, ja myös keskittymiskyky voi helteellä olla koetuksella. Nuupahtanut olo onkin ensimmäinen varoitusmerkki siitä, että nyt kannattaa viilentää kehoaan, välttää rasitusta ja lisätä nesteen juomista, Kollanus vinkkaa.

Varsinaisissa lämpösairauksissa elimistön lämmönsäätely heikentyy. Seurauksena voi olla lämpöuupumus, joka pahentuessaan saattaa johtaa hengen­vaaralliseen lämpöhalvaukseen.

– Lämpöhalvauksessa keho ei enää pysty luovuttamaan liikalämpöä ihon kautta pois ja elimistön lämmönsäätelymekanismit romahtavat. Elimistön sisälämpötila nousee yli 39 asteen, Lagus kertoo.

Lämpöhalvauksesta johtuvat kuolemantapaukset ovat Suomessa hyvin harvinaisia. Tyypillisin lämpöhalvauksen uhri on kuuman saunan lauteille sammunut humalainen.

– Sen sijaan yleisempää on, että päähän kohdistuneesta auringonpaisteesta aiheutuu auringonpistos. Sen oireita ovat pahoinvointi, päänsärky ja huimaus.

Lue myös: Auringonpistos vai lämpöuupumus? Tunnista eri lämpösairauksien oireet – lämpöhalvaus voi olla hengenvaarallinen

Lämpöuupumus. Vesikannu.
Vettä ei kannata nauttia ainoana juomana helteellä, koska siitä puuttuvat suolat.

Juo nestettä – vaikka ei janottaisikaan

Lämpöuupumus on helteillä väistettävissä levolla, viilentymällä ja juomalla riittävästi nestettä – vaikka ei janottaisikaan. Kaikille sopivia juomamääriä on kuitenkin mahdotonta antaa.

– Varjossa istuvalle riittää kenties pari litraa nestettä vuorokaudessa, mutta asfalttityömaalla huhkiva työmies tarvitsee jopa kuusi kertaa enemmän juotavaa hellepäivänä, Lagus havainnollistaa.

Mikä sitten on paras janojuoma helteellä?

– Yllättävää kyllä, se on maito. Eräässä tutkimuksessa se tasapainotti parhaiten elimistön vesi-suola­tasapainoa. Mutta jos maito ei maistu, kivennäis­aineita sisältävä vissy ja laimeat mehutkin sopivat hyvin hellejuomaksi. Toki vettäkin voi nauttia, mutta ei mieluiten ainoana juomana. Vedestä kun puuttuvat ne elimistölle tuiki tarpeelliset suolat.

– Kahvia ja etenkin alkoholia on hyvä välttää tai nauttia vain pieniä määriä. Ne molemmat kuivattavat kehoa entisestään, lääkäri toteaa.

Perussairaudet ja lääkkeet voivat lisätä hellehaittoja

Monet perussairaudet pahenevat helteellä – sydänsairauksien ohella tällaisia tauteja ovat esimerkiksi astma ja keuhkoahtaumatauti. Helteen terveyshaittoja voivat lisätä myös monet lääkkeet.

– Jos käytössä on nesteenpoistolääkitys ja alaraajojen turvottelu helteellä pahenee, on syytä ottaa yhteyttä lääkäriin. Lääkkeen annostusta voidaan helteellä tarvittaessa muuttaa, Lagus sanoo.

Jos elimistö ehtii kuivahtaa niin pahoin, että lihakset alkavat krampata, on tarpeen levätä enemmän. Apteekista voi halutessaan hankkia veteen sekoitettavia nesteytysjauheita. Ne sisältävät ainesosia, jotka korvaavat veden ja suolojen menetystä kehossa.

Hikoilusta aiheutunutta kutisevaa ihottumaa voi hoitaa esimerkiksi miedolla hydrokortisonivoiteella. Kehoa voi viilentää käymällä viileässä pikasuihkussa tai kylmillä kääreillä. Kosteita vaatteitakin voi kokeilla.

– Helteestä aiheutuvat oireet eivät yleensä vaadi hätätoimenpiteitä. Mutta jos lämmöstä uupunut on muiden oireidensa ohella sekava ja esimerkiksi oksenteleva tai hänen tajunnantasonsa on alentunut, on soitettava hätänumeroon, Lagus painottaa.

Vältä lämpöuupumus kodin pienillä viilennysjipoilla

Hellejaksot kestää paremmin, kun koettaa tehdä kodistaan mahdollisimman viileän. Pienilläkin kons­teilla sisätilojen lämpötilaa saa madallettua sen verran, että pahin tukaluus lievittyy.

– Ikkunat on hyvä sulkea päiväksi, jotta sisäilma jäisi edes hieman ulkoilmaa viileämmäksi. Käännä sälekaihtimet kiinni tai vedä verhot eteen, jotta aurinko ei porottaisi sisään. Yöksi ikkunat tai parvekkeen ovi kannattaa jättää mahdollisuuksien mukaan auki, koska ilma on silloin viileämpää. Sisätiloja voi myös tuulettaa koko yön läpivedon avulla, Kollanus vinkkaa.

Jos rahavarat antavat myöten, kannattaa investoida jäähdyttävään ilmalämpöpumppuun tai liikuteltavaan ilmastointilaitteeseen. Jälkimmäisistä tehokkaimpia ovat sellaiset, joissa on lämpimän sisäilman poistoputki.

– Tuuletinkin helpottaa oloa. Vaikka tuuletin ei viilennä ilmaa, se kuitenkin liikuttaa sitä – ja siksi lämmin sisäilma tuntuu paikoillaan pysyvää viileämmältä. Tuuletinta ei kuitenkaan kannata käyttää, jos lämpötila kipuaa yli 35 asteen, silloin se vain lisää kehon lämpökuormaa.

Lämpöuupumus. Ikkuna avoinna yöllä.
Ikkunat kannattaa hellejaksolla avata vasta yöksi, kun ulkoilma viilenee.

Lämpöuupumus on erityinen riski vanhuksille, sairaille, lapsille ja lemmikeille

Helle on sitä vaarallisempi juttu, mitä huonommassa kunnossa ihminen on. Etenkin vanhukset ja kroonisesti sairaat ovat riskiryhmää helteiden haitoille.

– Helteellä on tärkeää pitää yhteyttä huonokuntoisiin omaisiin, sukulaisiin ja ystäviin – mieluiten joka päivä. Kannattaa varmistaa, että he juovat tarpeeksi ja että heillä on kotonaan riittävästi lääkkeitä ja ruokaa.

– Jos asunnossa on tukalan kuuma, olisi ikäihmiselle tai sairaalle hyvä tarjota hellejakson ajaksi majoitusta jonkun sellaisen läheisen luona, jonka kotia on mahdollista viilentää tehokkaammin, Kollanus ehdottaa.

Myös lasten voinnista pitää huolehtia helteellä tarkoin. Lapset eivät itse ymmärrä suojautua kuumuuden ja auringonpaisteen haitoilta, ja he myös kärsivät aikuisia herkemmin nestehukasta.

– Elimistön kuivumisesta kielivät niin lapsella kuin aikuisellakin vähenevä virtsaamisen tarve, niukempi virtsan määrä ja virtsan tavallista tummempi väri. Lapsi voi oirehtia kuumuudesta myös ärtyisyydellä, ja hänestä voi tulla oudon vetämätön, Lagus kertoo.

Suojaa ja viilentämistä tarvitsevat myös lemmikit.

– Lemmikeille on oltava aina kylmää vettä tarjolla, eikä lemmikkiä pidä jättää koskaan kuumaan autoon. Lämpötila autossa kohoaa hetkessä sauna­lukemiin, eikä ilma vaihdu riittävästi, vaikka kaikki ikkunat olisivat raollaan, Kollanus painottaa.

Hyödynnä ilmastoidut julkiset tilat

Muistatko viime kesän hellejaksolta kauppareissut ilmastoituun ruokamarkettiin? Miten ihanalta tuntuikaan päästä tilaan, jossa tuli jopa hieman kylmä!

– Helteellä kannattaa pysyä pois auringonpaahteesta ja välttää ulkoilua päivän kuumimpaan aikaan. Jos asunto on hyvin kuuma, kannattaa siirtyä ulos varjoisaan paikkaan tai viettää muutama tunti päivästä ilmastoidussa julkisessa rakennuksessa, Kollanus ehdottaa.

Jos pitää liikkua, ajoita kuntoilu tai esimerkiksi pihatyöt aikaiseen aamuun tai myöhäiseen iltaan.

Juomisen ohella myös ruokailuun kannattaa kiinnittää huomiota. Helteellä on hyvä syödä pieniä aterioita – vaikka useammin. Runsaasti vettä sisältävät ruoat, kuten salaatit ja hedelmät, ovat suositeltavia.

Hyvä uni voi helteellä olla hakusessa, mutta unihygieniaa kannattaa päivittää makuuhuoneen lämpötilan mukaan. Peiton sijaan voi nukkua pelkän lakanan alla.

– Hellepukeutumiseen kannattaa valita ohuita ja hengittäviä mutta auringolta suojaavia pitkähihaisia ja -lahkeisia vaatteita. Auringolle altistuvat paikat on tarpeen suojata suurikertoimisella aurinkosuoja­voiteella. Pää kannattaa peittää huivilla tai hatulla.

Kun vielä muistat ottaa rennosti, voit nauttia kesästä täysin siemauksin – kuumuudesta huolimatta.

Asiantuntijoina tutkija Virpi Kollanus THL:n Ympäristöterveyden yksiköstä ja yleislääkäri Emilia Lagus

Juttu on ilmestynyt Kotilääkärin numerossa 7/2023.

X