Ihmissuhteet 9.10.2017

Eron voi kääntää vahvuudeksi – ”Erossa näkee selkeämmin, mitä parisuhteelta tarvitsee”

Teksti: Laura Koljonen Kuvat: iStock
Ero voi olla samaan aikaan pelottavaa ja kivuliasta, mutta silti jokin siinä kutsuu muuttumaan ja kasvamaan. Asiantuntija Elina Tanskanen kertoo, miten ero voi tarjota hyvän tilaisuuden itsetutkiskelulle ja henkiselle kasvulle.

Erossa syytökset sinkoilevat moneen suuntaan. Syyllinen löytyy vuorotellen kumppanista ja hetken päästä itsestä. Välillä ajatukset ovat toiveikkaat, toisena hetkenä ryvetään pohjamudissa eikä mistään tunnu tulevan mitään.

Voiko eron aiheuttamasta tunteiden ailahteluista seurata mitään kehitystä ihmisenä?

– On se mahdollista, sanoo erityistason seksuaaliterapeutti Elina Tanskanen.

Tanskanen toimii asiantuntijana myös Ensitreffit alttarilla -ohjelmassa.

– Eroprosessi voi nostaa pinnalle asioita, joita ei suhteessa välttämättä ole joutunut miettimään. Erossa näkee selkeämmin, mitä parisuhteelta tarvitsee.  

Muutosprosessi käynnistyy

Tanskanen sanoo, ettei kaikille sopivia yleispäteviä ohjeita eron varalle ole olemassa.

– Kaikki erot ovat erilaisia. Aika usein samantyyppiset kysymykset kuitenkin risteilevät päässä. Esimerkiksi: mitä meille tapahtui.

Joillakin erosta käynnistyy massiivinen muutosprosessi.

– Saattaa tulla isoja oivalluksia tai näkökulman muutoksia elämän isoihin peruskysymyksiin. Eron satuttavuutta nämä oivallukset eivät tietenkään poista. Ero voi olla samaan aikaan pelottavaa ja kivuliasta, mutta silti jokin siinä kutsuu muuttumaan ja kasvamaan.

Uuteen elämänvaiheeseen orientoitumista tukevat muutokset voivat olla myös pieniä ja arkisia.

Moni hakee ulkoista muutosta.

– Erotukka on tyypillinen esimerkki. Moni nainen haluaa eron jälkeen vaihtaa hiusmallia tai -väriä.  

Tee yhteenveto

Tanskanen huomauttaa, että erosta toipuminen ei ole suoraviivainen prosessi, jossa oivalluksia syntyy jatkuvasti. Välillä tulee takapakkia.

Oli ero millainen tahansa, jonkinlainen yhteenveto olisi aina hyvä tehdä.

– Mitä meille tapahtui -pohdinnan rinnalle tyrkytän pohdintaa siitä, mitä tekisin tulevaisuudessa toisin, millainen kumppani olen itse ja mitä toivon parisuhteelta.

Joskus ero on todella vaikea ja silloin siihen pitää ottaa erilainen lähestymistapa.

– Jos eroprosessi on todella traumaattinen, tällaisten pohdintojen aika on vasta kaukana tulevaisuudessa. Ensin pitää miettiä, mikä itseä auttaa juuri tässä hetkessä ja miten omaa taakkaansa saa purettua.

Rakentavaa vai hajottavaa itsetutkiskelua?

Jos itsetutkiskelu on ajankohtaisempaa kuin selviytyminen, on syytä kiinnittää huomiota sävyyn, jolla itsetutkiskelua käy.

– Erossa kaikki tunteet ja ajatukset ovat sallittuja, sillä niiden välttely yleensä hidastaa toipumista. Asian käsittelemisellä ja märehtimisellä on silti eroa. Käsittelemisellä on jokin suunta. Märehtiminen saa olosta koko ajan toivottomamman.

–  Itsetutkiskelussa sisäinen puhe on tärkeässä osassa. Usein sävy, jolla ihmiset puhuvat itselleen, on todella julma. Sillä on eroa, sanooko itselleen, että onpa rankkaa ja minua pelottaa, etten löydä enää ketään, vai syöttääkö itselleen ajatusta siitä, ettei ole mitään toivoa, en kelpaa kenellekään ja on parasta eristäytyä luostariin. Monilla lähtee juuri jälkimmäinen nauha pyörimään. Pienellä näkökulmakikkailulla sisäistä puhetta voi saada muokattua: voi miettiä, puhuisiko eronneelle ystävälle, kuten puhuu itselleen.

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *