Ihmissuhteet

Persoonallisuutesi voi paljastaa hallitsevan neurovälittäjäaineesi – tiedosta saattaa olla hyötyä, jos haluat löytää kanssasi yhteensopivan kumppanin

Miksi toiset suhteet kariutuvat alkuhuuman jälkeen, mutta joidenkin parien rakkaus kestää vuosikymmeniä? Tutkijan mukaan persoonien yhteensopivuus tai sopimattomuus voi selittyä neurovälittäjäaineilla.
Teksti: Hilppa Alanko Kuvat: iStock

Sitä, mikä saa ihmisen tuntemaan vetoa ja ihastumaan sekä rakastumaan toiseen ihmiseen, on tutkittu paljon. Ihmisten yhteensopivuutta on tutkittu muun muassa niin, että tutkittaville henkilöille on ensin tehty persoonallisuustestejä ja sitten heidät on laitettu treffeille ja katsottu, ketkä ovat olleet yhteensopivia ja ketkä eivät.

– Persoonallisuuksien yhteensopivuus näyttää määräytyvän aivojen neurovälittäjäaineiden mukaan eli sen mukaan, mitkä neurovälittäjäaineet ovat hallitsevia, kertoo tutkija, evoluutiopsykologian ja evoluutiobiologian dosentti Markus J. Rantala.

Hallitseva neurovälittäjäaine kertoo persoonasta

Yhdysvaltalainen antropologi Helen Fisher on tutkinut runsaasti välittäjäaineiden vaikutusta parinvalintaan. Parinvalintaan vaikuttaa Fisherin mukaan merkittävästi neljästä välittäjäaineesta se, joka yksilöllä on hallitsevin: dopamiini, serotoniini, testosteroni tai estrogeeni.

– Persoonallisuus- ja temperamenttierot löytyvät nimenomaan neurovälittäjäaineista. Välittäjäaineiden vaikutus persoonallisuuteen näkyy siinä, että esimerkiksi välittäjäaineisiin vaikuttavat lääkkeet sekä välittäjäaineisiin vaikuttavat huumeet voivat muuttaa persoonallisuutta hyvinkin paljon, Rantala kertoo.

Tutkimusten mukaan henkilöt, joilla hallitsevin välittäjäaine on dopamiini, ovat uteliaita, spontaaneja ja energisiä seikkailijoita. He kaipaavat jatkuvasti uutta tekemistä ja jännitystä elämään.

Ne, joilla hallitsevin välittäjäaine on serotoniini, ovat sen sijaan perhekeskeisiä, varovaisia ja sääntöjen mukaan eläviä, vaatimattomia ja uskollisia. He nauttivat rutiineista ja saavat nautintoa esimerkiksi järjestyksestä.

Jos hallitsevin neurovälittäjäaine on testosteroni, ihminen on persoonaltaan looginen, analyyttinen, määrätietoinen ja kunnianhimoinen. Hän nauttii väittelyistä ja kilpailemisesta.

Jos taas hallitsevin välittäjäaine on estrogeeni, henkilö on intuitiivinen, ystävällinen, tunteellinen, sosiaalisesti älykäs ja empaattinen.

– Vaikka testosteroni tunnetaan perinteisesti mieshormonina ja estrogeeni naishormonina, mies voi olla estrogeenivoittoinen tai nainen testosteronivoittoinen neurovälittäjäaineiltaan. Persoonallisuuteen vaikuttaa oleellisesti kohdunaikainen sukupuolihormonialtistus, joka määrää, kuinka maskuliiniset tai feminiiniset aivot henkilölle kehittyy, Rantala kertoo.

Myös hormonien ja välittäjäaineiden reseptorien määrä vaikuttaa.

– Ilman niitä ei hormoneilla tai välittäjäaineilla ole kudostason vaikutusta.

Osa ihmisistä hakeutuu vastakohdan ja toiset samankaltaisen seuraan

Ne, joilla hallitsevin välittäjäaine on dopamiini, hakeutuivat kaltaistensa seuraan. Samoin toimivat ne, joiden hallitsevin välittäjäaine on serotoniini.

Testosteronivoittoiset sen sijaan hakeutuivat estrogeenivoittoisten seuraan ja päinvastoin.

Rantala kuitenkin huomauttaa, että aina emme osaa valita meille parhaiten sopivaa kumppania, vaan voimme viehättyä myös muista kuin meille sopivista kumppaniehdokkaista.

Esimerkiksi kumppanin ulkonäköön ensisilmäyksellä rakastuminen voi estää kyvyn tarkastella henkilön persoonallisuutta. Tähän ei auta, vaikka olisi parivalinnan asiantuntija, sillä ihastumisen kohteen näkeminen tai ajatteleminen saa rationaalisesta ajattelusta vastaavan etuaivolohkon pois käytöstä. Tämä näkyy selkeästi aivokuvantamistutkimuksissa.

– Jos ihminen ihastuu heti ensisilmäyksellä, hän ei pysty arvioimaan persoonallisuutta yhtään. Kaikki, mitä toinen sanoo, kuulostaa hyvältä ihastumisen huumassa. Jos persoonallisuudet eivät sovi yhteen, rakastumisen seurauksena syntyneet välittäjäaineet katoavat alkuhuuman jälkeen ja parisuhde kariutuu.

Tyytymätön pari: persoonien yhteensopivuus vaikuttaa parisuhteen onnistumiseen.

Mistä persoonien yhteensopivuus syntyy? Jos persoonallisuudet eivät sovi yhteen, rakastumisen seurauksena syntyneet välittäjäaineet katoavat alkuhuuman jälkeen ja parisuhde kariutuu.

Tarpeeksi yhteensopivan parin rakkaus voi kestää vuosikymmeniä

Jos sen sijaan pari on tarpeeksi yhteensopiva, alkurakkauden huuma voi kestää jopa vuosikymmeniä. Asia on todettu aivokuvantamisella.

– Fisher laittoi aivokuvantamislaitteeseen pareja, jotka olivat olleet vähintään 20 vuotta naimisissa ja kokivat, että olivat edelleen yhtä rakastuneita kuin alkuaikoina. Tutkimusten mukaan heidän kertomansa todella piti paikkansa, aivot reagoivat toisen kuviin samaan tapaan kuin vastarakastuneiden aivot, Rantala vahvistaa.

Vaikka tutkimuksissa on todettu, että parien neurovälittäjäaineet ja suhteen koettu onnellisuus korreloivat Fisherin tyypittelyn mukaisesti, Rantala kertoo, ettei asia ole niin yksioikoinen kuin äkkiseltään saattaa vaikuttaa.

– Todellisuudessa muidenkin kuin hallitsevan neurovälittäjäaineen taso vaikuttaa ihmisen persoonaan. Meistä jokaisella on kaikkia välittäjäaineita, mutta niiden suhteelliset määrät vaihtelevat ihmisten välillä, Rantala sanoo.

Yhdistelmiä on siis todellisuudessa vielä paljon enemmän kuin Fisherin yksinkertaistetussa mallissa. Eikä pelkkä persoonien yhteensopivuuskaan tietenkään riitä parisuhteeseen.

– Pitää olla tietyn ikäinen, omata kumppanin kanssa yhteen sopiva sosiaalinen status, varakkuus ja älykkyys sekä olla lisäksi puoleensavetävä. Myös ominaishaju ja siihen liittyvä geneettinen yhteensopivuus ovat tärkeitä tekijöitä ihmisten pariutumisessa.

Nettideittailu ja esimerkiksi Tinder ovat Rantalan mukaan siinä mielessä hyvä tapa etsiä kumppania, että toiseen voi tutustua jo ennen tapaamista, jolloin pystyy päättelemään, onko henkilö myös persoonallisuudeltaan ja kiinnostustenkohteiltaan sopiva itselle.

Kun arvioinnin yhteensopivuudesta tekee ennen ensimmäistä tapaamista, ei ole niin suuri riski, että ihastuisi ensisilmäyksellä täysin yhteensopimattomaan henkilöön.

Persoonien yhteensopivuus ei ole välttämättä ikuista

Usein puhutaan, että ihmiset voivat ajan myötä kasvaa erilleen.

– Mitä enemmän asiaa on tutkittu, sitä selvemmin on huomattu, että persoonallisuus on muuttuva. Erilaiset elämän tapahtumat vaikuttavat välittäjäaineiden tasoihin ja reseptorien määrään, Rantala kertoo.

Kun on tehty persoonallisuustestejä samalle henkilölle 17-vuotiaana ja seitsemänkymppisenä, on huomattu, että niiden välillä ei ole kovin voimakasta yhtenäisyyttä, vaan useimmilla persoonallisuus muuttuu merkittävästi elämän aikana.

– Erityisen suuria muutoksia tapahtuu kahdenkympin ja kolmenkympin välillä. Tämän takia voi olla, että nuorena pariutuneet ovat olleet persooniltaan loistava match parikymppisinä, mutta parinkymmenen vuoden jälkeen he eivät välttämättä enää ole sitä.

Lähteinä käytetty Markus J. Rantalan haastattelun lisäksi: YouTube: Psych2Go, YouTube: ReasonTV

Lue myös:

Muuttuuko ihmisen persoonallisuus iän myötä? Psykoanalyytikko Harri Virtanen kertoo, miten elämänkokemus vaikuttaa luonteeseemme ja mitä muutoksista voi päätellä

Avoin suhde voi kestää monogaamista suhdetta paremmin parisuhteen kriisejä, sanoo asiantuntija – mutta kenelle avoin suhde sopii?

Voiko miesmakua tuunata paremmaksi? Kysyimme asiantuntijalta

Lue myös

Suosittelemme