Itsetuntemus

Muuttuuko ihmisen persoonallisuus iän myötä? Psykoanalyytikko Harri Virtanen kertoo, miten elämänkokemus vaikuttaa luonteeseemme ja mitä muutoksista voi päätellä

Psykoanalyytikko Harri Virtasen mukaan nopeasti tapahtunut persoonallisuuden muutos voi kieliä päihdekokeilusta, traumasta tai mielenterveysongelmista. Hidas muutos kertoo puolestaan eletystä elemästä.
Teksti: Roosa Roivainen Kuvat: iStock

Ovatko vuodet muuttaneet sinua? Onko sinun vaikea tunnistaa ihmistä, joka olit 10 vuotta sitten?

Vaistosi on oikeassa, sillä nykykäsityksen mukaan ihmisen persoonallisuus ei ole kiveen hakattu asia. Iän karttuessa myös luonteemme muuttuu ja kehittyy.

Persoonan muuttumista tukevat myös aiheesta tehdyt tutkimukset. Muun muassa Edinburghin yliopiston tutkimuksen mukaan ihmisen luonne muuttuu merkittävästi elinkaaremme aikana.

Tutkimuksessa tarkasteltiin koehenkilöiden 14- ja 77 -vuotiaina tekemiä persoonallisuustestejä. Tutkimuksessa havaittiin, että teini-ikäisinä saaduilla tuloksilla ei ollut enää minkäänlaista yhteyttä 60 vuotta myöhemmin tehtyyn persoonallisuustestiin.

– Edinburghin yliopiston tutkimusta edeltävät tutkimukset olivat tarkastelleen ihmisten lyhyitä elämänkaaria. Silloin persoonassa ei havaittu muutoksia. Lyhyellä aikavälillä persoonallisuuden muutokset ovatkin huomaamattomampia kuin pitkän kaaren aikana, kertoo psykoanalyytikko Harri Virtanen.

Miten persoonallisuus määritellään? 

Psykoanalyytikko Harri Virtasen mukaan yleisen määritelmän mukaan persoonallisuudella tarkoitetaan suhteellisen pysyvää käyttäytymis-, ajattelu- ja tuntemismallia, johon vaikuttavat sekä ympäristö että geneettinen perimä.

 Elämänkokemukset, kulttuuri ja perimä vaikuttavat

Oman persoonan muuttumista voi esimerkiksi tarkastella itsetutkiskelun avulla. Luonteen kehittymisestä kertoo vaikkapa uudet mieltymykset ja mielenkiinnonkohteet.

Joskus palaute muuttuneesta olemuksesta saattaa tulla myös ulkoapäin.

– Ihmiset, joita tapaa monen vuoden jälkeen, voivat kertoa, että ’oletpa sinä muuttunut’ tai ’oletpa pysynyt samana’, Virtanen havainnoi.

Mutta mikä sitten selittää meissä tapahtuvan muutoksen?

Jos muutos on yllättävä ja äkillinen, se voi kieliä Virtasen mukaan jostain vakavammasta, kuten päihdekokeilusta, traumasta tai mielenterveysongelmista.

Sen sijaan luonnollista, iän myötä tapahtuvaa persoonallisuuden muuttumista selittää pitkälti elämänkokemukset. Nykyään on myös tavallista, että ihmisillä on useita koulutuksia, ammatteja sekä työ- ja ihmissuhteita.

– Menestyksen on havaittu vaikuttavan ihmisen luonteeseen, Virtanen lisää.

Myös yhteiskunnallamme on omanlaisensa vaikutus.

– Nykykulttuurissamme persoonallisuus ei ole enää niin pysyvä kuin esimerkiksi 1800-luvun ja 1900-luvun alun malleissa. Ihmisen elämänpolku ja työura oli tuolloin voimakkaamin viitoitettu.

Persoonallisuus muuttuu, diagnoosi pysyy

Persoonan muuttuminen vaikuttaa myös psykiatrisiin diagnooseihin.

Psykoanalyytikko Harri Virtasen mukaan tutkimukset ovat havainneet, että noin puolet epävakaa persoonallisuushäiriö -diagnoosin saaneista ihmisistä ei saisi diagnoosia enää uudelleen viiden vuoden jälkeen.

Diagnoosia ei silti päivitetä, vaikka potilaan mielenterveys olisi muuttunut parempaan suuntaan. Virtasen mukaan tilanne on ongelmallinen.

– Diagnoosi tuo helpotusta ihmisille, mutta se voi myös rajoittaa elämää esimerkiksi töiden suhteen.

Introvertti vai ekstrovertti?

Erityisherkkä, introvertti, ekstrovertti vaiko ambivertti? Tänä päivänä on yleistä, että ihmiset analysoivat itseään erilaisten luonnetestien, kuten Myers-Briggs- tai vaikkapa Tunnelukko-testin avulla.

Mutta, jos persoonallisuutemme muuttuu vuosien vieriessä, onko analyyseistä mitään hyötyä?

Virtasen mukaan ei ole haitallista, jos itsestään tunnistaa tällä hetkellä tiettyjä ominaisuuksia. Tärkeää on kuitenkin tiedostaa, ettei persoonallisuus ole pysyvä, vaan se voi ja myös saa muuttua vuosien mittaan.

– Testeistä saamme suuntaa sille, miten voimme kehittää itseämme, ja mihin suuntaan voimme persoonaamme viedä. Käsitystä itsestään ei pidä kuitenkaan lukita, Virtanen muistuttaa.

Esimerkkinä psykoanalyytikko nostaa esille jungilaisesta ajattelutavasta lähtöisin oleva ekstrovertti-introvertti -luokittelun. Usein ihmiset lokeroivat itsensä jompaankumpaan ryhmään, vaikka todellisuudessa piirre muuttuu ja kehittyy elämänvaiheiden myötä.

– On täysin normaalia, että introvertti ihminen muuttuu jossain vaiheessa elämäänsä hyvin ulospäinsuuntautuneeksi. On tärkeää, että ihmisellä on kokemusta molemmista persoonallisuustyypeistä, jottei hän lukkiudu vain jompaankumpaan, Virtanen sanoo.

Psykoanalyytikon näkemyksen mukaan erilaisista testeistä ja itsetutkiskelusta ei olekaan sen suurempaa haittaa.

– Ongelmallisempaa on, jos leiman lyö muihin ihmisiin, Virtanen kiteyttää.

Muuttuko ihmisen persoona iän myötä?

Ekstrovertiksi itsensä mieltävä ihminen voi iän karttuessa alkaa nauttimaan myös yksinolosta.

Lue myös: 

Tunnistatko persoonallisuustyyppisi värin? Näin palautteen antaminen ja vastaanottaminen sujuu sinulta värisi mukaan

Erotatko työpaikkasi luonnetyypit? Tunnista oma ja työkaverisi persoonallisuusväri

Tiedätkö, mitkä ovat luonteesi vahvuudet? Luonteenvahvuustesti paljastaa, missä asioissa loistat

X