Puoliso ei itke – mistä se kertoo?
Oman puolison itkemättömyys ei ole välinpitämättömyyttä, muistuttaa asiantuntija.
Ihmissuhteet

Kumppani ei koskaan itke? Tämän se kertoo – ”40 vuotta yhdessä, olen kerran nähnyt hänen itkevän”

Itketkö kumppaniasi herkemmin, vai oletko parisuhteessa se, joka ei koskaan itke? Kysyimme Annan lukijoilta parisuhteessa itkemisestä. Vastauksista kävi ilmi, että moni ei ole koskaan nähnyt puolisonsa itkevän.
Teksti: Roosa Roivainen Kuvat: iStock

”Minä olen se itkijä parisuhteessamme, mies ei itke edes hautajaisissa. En ole koskaan nähnyt mieheni itkevän. Minusta se on outoa.”

 ”En ole koskaan nähnyt puolisoni itkevän, en edes äitinsä hautajaisissa. Suri varmasti, muttei itkenyt.”

 ”Olen nähnyt ehkä kahdesti tai kolmesti puolisoni itkevän. Hän ei liikutu kuin hautajaisissa, jos sielläkään. Olemme olleet yhdessä 30 vuotta.”

”Itken vähemmän. Puolisoni on erittäin herkkä mies ja itkee varmaan päivittäin esimerkiksi liikuttuessaan tv-ohjelmista tai elokuvista.”

Tällaisia vastauksia saimme, kun kysyimme Annan lukijoilta itkemisestä. Suurin osa lukijoista kokee olevansa puolisoaan itkuherkempi. Moni kertoo, ettei ole koskaan nähnyt kumppaninsa itkevän.

Miksi parit saattavat suhtautua itkemiseen eri tavoilla? Parisuhdekeskus Katajan toiminnanjohtaja, psykologi ja psykoterapeutti Suvi Larun mukaan itkuherkkyys on lähtökohtaisesti temperamenttinen asia.

– Parit ovat ihmisenä erilaisia: kokemusmaailmaltaan, temperamentiltaan ja tavoiltaan näyttää omia ajatuksia ja tunteita. Itkemiseen vaikuttavat fysiologiset ominaisuudet ja se, kuinka tunteita on totuttu ja opittu sanoittamaan ja näyttämään.

Joskus ihmisen on konkreettisesti vaikea tunnistaa, kuvata ja kokea omia tunteitaan. Silloin puhutaan niin sanotusta aleksitymiasta. Aleksitymiaa kokee noin joka kymmenes.

Lue myös: Itketkö helposti? Siinä tapauksessa olet onnekas – tämän takia itkeminen kannattaa

Haitalliset sukupuoliroolit

”En ole nähnyt mieheni itkevän, mutta olen nähnyt monta kertaa, kuinka hän on tukahduttanut tunnereaktionsa. Itsekin vetäydyn tilanteesta, jossa alkaa itkettää.”

”Olemme olleet yli 40 vuotta yhdessä, olen kerran nähnyt hänen itkevän. Olen itse nuorempana itkenyt enemmän, silloinhan miehen itkua pidettiin heikkouden merkkinä.”

”Puolisoni on kasvatettu aikana, jolloin uskottiin, että miehet eivät itke. En ole nähnyt hänen itkevän. Hän ei myöskään osaa suhtautua muiden itkuun.”

Vastaajien kokemuksissa nousi esiin, että naiset ja miehet suhtautuvat eri tavalla itkemiseen. Larun mukaan syy voi löytyä opituista tavoista ja myös yhteiskuntamme sukupuolirooleista.

– Suomalaisessa kulttuurissa tunneherkkyyden ilmaiseminen on ollut historiassa sallitumpaa naisilla kuin miehillä. On hienoa, että sukupuoliroolit alkavat pikkuhiljaa rapistua ja ymmärretään, että olemme sukupuolestamme riippumatta samanlaisia tunteiden kokemisessa ja hallitsemisessa.

Laru huomauttaa, että kulttuurissamme tulisi sallia se, että meistä jokainen saa näyttää tunteita – myös itkua.

– On hienoa, että erilaiset ihmiset saavat myös mallin tunteiden esiin näyttämiseen, myös itkemiseen. Esimerkiksi erilaiset tv-ohjelmat voivat tuoda näkyväksi sen, että erilaiset tunteet ovat oikeutettuja kaikille ihmisille. Kenenkään ei tarvitse jännittää tai pelätä tunteiden ilmaisemista ja sanoittamista.

Jos puoliso ei itke, se ei tarkoita välinpitämättömyyttä

 ”Meillä enemmän tunteita näytän minä. Itse myös sanoitan tunteitani puolisoani enemmän. Puolisoni on itkenyt nähteni alle viidesti 20 vuoden aikana. Tällöinkin surua.”

”Eksäni on varsinainen kovanaama. En nähnyt hänen itkevän häissä enkä hautajaisissa toisten nähden. Sitä en tietysti tiedä, itkeskeleekö hän eri syistä yksi ollessaan.”

Kun puoliso ei itke koskaan, se voidaan mieltää välinpitämättömyydeksi. Larun mukaan niin ei kuitenkaan ole.

– Itkemättömyys ei välttämättä kerro siitä, miten paljon toisesta välittää, tai kuinka paljon toista rakastaa. Meidän pitäisi ymmärtää, että voimme näyttää yhtä tärkeitä asioita toisillemme eri tavoilla.

Pitkien parisuhteiden isoin haaste onkin Larun mukaan se, että parit jättävät tunteet taka-alalle, eikä niitä sanoiteta enää yhtä usein kuin suhteen alussa.

– Monet ajattelevat, että kumppaniin tutustuminen on ensimmäisten parisuhdevuosien asia. Muutumme ihmisinä koko ajan ja meidän pitäisi pystyä päivittämään myös parisuhdetta sen rinnalla. Kumppanille tulisi kertoa ja pyrkiä näyttämään säännöllisesti tunteitaan ja olla myös kiinnostunut puolison ajatuksista, kokemuksista ja tunteista.

Lue myös: Tätä on elämä itkuherkkänä – ”Hävetti niin, ettei happi kulkenut”

X