Janne Kataja myöntää olevansa rahankäyttäjänä holtiton ja kaksi kertaa vuodessa hänen on pakko lotota: ”Silloin kurkkuani kuristaa” 

Näyttelijä ja yrittäjä Janne Kataja on impulsiivinen rahankäyttäjä. – Minun olisi syytä oppia harkitsevammaksi.

Janne Kataja, 42, ei osaa pihistellä oikein missään. Arjessa se voi näkyä turhan isoina ruokakauppalaskuina, margariinipaketeista ja ketsuppipulloista pullistelevana jääkaappina ja sampoopulloina, joita kuluu yhden ihmisen taloudessa useampi viikossa.

– Teen nopeita kulutuspäätöksiä, eikä jarruttelu sovi persoonaani. Ostan hetken mielijohteesta, mutta minulla voi olla pitkiä kausia, etten osta mitään. Jos löydän hyvät lenkkarit, käytän ne loppuun. Olen äitini poika siinä, että pesen vaatteita jatkuvalla syötöllä. Olen tuhonnut monet kengät liian ahkeralla pesemisellä, Hymyä!-draamasarjassa C Morella näyttelevä Janne naurahtaa.

Janne on töissään yhtä impulsiivinen rahankäyttäjä kuin siviilissäkin.

– Olen sijoittanut hetken mielijohteesta joskus paljonkin rahaa liikeideoihin, jotka eivät ole johtaneet mihinkään. Kuvittelin pitkään, että tulevaisuuden turva on kiinteistösijoittamisessa, mutta koronapandemian aikana toimitilakiinteistöjen tarve loppui kuin seinään. Elämässä ei voi saavuttaa mitään, jos jatkuvasti pelkää epäonnistumista. On otettava riskejä, jotta voisi menestyä. Elämänkatsomukseeni ei kuulu se, että katselisin taaksepäin ja murehtisin menneitä.

”Töissä pystyn tekemään hankintoja järkevään hintaan.”

Vaikka Janne on innokas heittäytyjä, yrittäjänä hänessä on rationaalinenkin puoli, joka laatii budjetteja ja kilpailuttaa asioi­ta. Hänellä on kaksi lelukauppaa, yksi Riihimäellä ja toinen Tampereella.

– Töissä pystyn tekemään hankintoja järkevään hintaan. Haluaisin kehittää sitä puolta itsessäni myös siviilielämässä. Olen talousasioissa turhan kevytmielinen. Tiedän, että olisi järkevää aloittaa rahastosijoittaminen, mutten ole vielä ryhtynyt siihen.

Janne Kataja ”Ostan taulun kaverikseni elämänmatkalle”

Yrittäjä-äiti ja valtiovallan palveluksessa perheyrityksen ohella työskennellyt isä opettivat Jannelle, ettei raha kasva puussa, vaan sen eteen on tehtävä töitä. Sen opin Janne omaksui. Hänellä on työrintamalla usein monta rautaa tulessa samaan aikaan. Siitä huolimatta rahat eivät tunnu riittävän. Janne myöntää olevansa rahankäyttäjänä holtiton ja potevansa tuhlailustaan morkkista.

– Nuorempana saatoin soittaa näyttelijäkollegalleni Lahtisen Niinalle ja pyytää häntä lohtushoppailemaan kanssani, jos isot laskupinot ahdistivat. Vaikka tuhlailen edelleen aina välillä, olen koettanut opetella eroon mielihyväshoppailusta. Keräilen sen sijaan kuvataidetta. Jonkun mielestä taidehankintani voivat olla tuhlailua, mutta minulle ne ovat elämänmittaisia sijoituksia. En osta taulua jälleenmyyntiarvon takia, vaan siksi, että se on vaikuttava. Ostan taulun kaverikseni elämänmatkalle.

Janne asuu viikot yksin suuressa omakotitalossa Riihimäellä. Viikonloppuisin hänen luonaan asuvat kouluikäiset tyttäret. Talouden ainoana aikuisena menoista on selvittävä yksin, ja joskus arkiset kulut tuntuvat kohtuuttoman suurilta.

– Omistaminen tuo huolta ja vastuuta talon ylläpidosta. Tosin harva meistä todellisuudessa omistaa mitään, sillä pankithan asioita omistavat. Vanhassa omakotitalossa välttämättömiä kuluja on runsaasti. Mikäli kuluja olisi jakamassa kaksi aikuista, taakka tuntuisi maltillisemmalta. Yrittäjänä ja keikkatyöläisenä rahatilanteeni on aika ajoin tiukka, ja toivoisin sen olevan parempi. En kuitenkaan mieti talouttani jatkuvasti. Silloin, kun laskuja on hirveät pinot, rahatilanne ahdistaa ja mietityttää paljonkin. Lottoan kaksi kertaa vuodessa: jouluna ja mätkyjen tullessa. Silloin kurkkuani kuristaa niin, että alan hahmotella lottoriviä.

”Olen helppoutta tavoitteleva hedonisti enkä mielelläni rajoita itseäni”

Janne ei puhu raha-asioistaan mielellään. Hän on huomannut, että nuoremmat osaavat puhua rahasta ja sen puutteesta suoremmin ja rehellisemmin.

– Yritän opettaa lapsilleni ainakin sen, että omaisuudestaan pitää huolehtia. Heidän tapauksessaan se tarkoittaa sitä, että laadukasta talvitakkia ei voi säilyttää huoneen lattialla ja kävellä sen päältä, vaan takki pitää laittaa naulakkoon.

Arjen kuluihin tuo oman lisänsä se, ettei Janne halua kieltää asioita itseltään. Ei-sana ei kuulu hänen sanavarastoonsa muutenkaan.

– Olen helppoutta tavoitteleva hedonisti enkä mielelläni rajoita itseäni. Siitä huolimatta ymmärrän, että minun olisi syytä hieman aikuistua ja oppia harkitsevammaksi rahankäyttäjäksi. Se voisi näkyä esimerkiksi siinä, etten kävisi ihan joka päivä kaupassa ja ruokakauppalasku voisi tippua muutaman kympin. Minun pitäisi myös opetella eroon sampoon tuhlaamisesta. Käytän monta sampoopulloa viikossa, koska laitan kerralla kourallisen päähäni. En osaa käyttää mitään vain vähän.

Lue lisää:

• Julkkikset

  Sikke Sumari löysi yhteyden Hanna-siskonsa kanssa vuosien jälkeen – Sikellä on yksi neuvo samassa tilanteessa oleville

• Ihmiset

  Susanna Jussilan Instagram-runotilistä tuli hetkessä huikean suosittu – samastuttavat runot on kuin tehty jaettaviksi

• Julkkikset

  Luokkanousun tehnyt Arto Nyberg: ”Opin käymään suihkussa 13-vuotiaana”