Jutta Larm käy säännöllisesti ystävänsä kuntosalilla Tampereella. – On kunnia-asia maksaa salikortista siinä missä muutkin asiakkaat.
Jutta Larm käy säännöllisesti ystävänsä kuntosalilla Tampereella. – On kunnia-asia maksaa salikortista siinä missä muutkin asiakkaat.
Julkkikset

Jutta Larm etsi onnea materiasta, kunnes tuleva puoliso pani sille jo ensivisiitillä stopin – ”Tuhlaan nykyään vain neljän kissamme hyvinvointiin”

Hyvinvointiyrittäjä Jutta Larm ei kadu nuoruuden tuhlailujaan, mutta ei enää osta itseään onnelliseksi.
Teksti: Riikka Heinonen Kuvat: Sara Pihlaja, Jutan kotialbumi

Jutta Larm, 49, on vasta viime vuosina ymmärtänyt, ettei raha tuo onnea. Käänteentekevä hetki oli, kun hän kohtasi puolisonsa Juhan.

– Asuin kauniissa ja viimeisen päälle laitetussa kodissa, mutta Juhaan se ei tehnyt erityisempää vaikutusta, kun hän tuli ensimmäistä kertaa käymään luonani. Astuessaan sisään hän katseli vain kaunista järvimaisemaa ja kehui sen kauneutta. Ymmärsin, etten voinut tehdä häneen vaikutusta varallisuudella.

Jutta oli elänyt hyvin materialistista elämää.

– Kuvittelin, että ostamani äärettömän kalliit käsilaukut, korut ja vaatteet toisivat onnea. Olen elänyt Juhan kanssa kuusi vuotta ja sinä aikana pohtinut, ostanko kalliita tuotteita itseäni varten vai siksi, että toiset näkisivät, että minulla on Birkinin käsilaukku. Mieheni on maltillinen rahankäyttäjä ja kysyy usein, ovatko hankintani tarpeellisia.

Jutta Larm: ”Kuluttaminen lähti lapasesta”

FitFarm-hyvinvointiyritystä pyörittävän Jutan rahatilanne ei ole aina ollut yhtä hyvä. Hän jäi 30-vuotiaana leskeksi, kun hänen aviomiehensä, liikemies Petteri Jussila kuoli hukkumalla. Jutta jäi yksin pienen lapsen ja valtavien velkojen kanssa.

– Minulle kävi samalla tavalla kuin monelle verkostomarkkinoinnilla äkkirikastuneelle. En osannut säästää, vaan kuluttaminen lähti lapasesta. Olin ottanut valtavan isot asunto-, auto-, ja venelainat enkä tajunnut, että rahan tulo voisi loppua. Monet normaalituloiset ystäväni pyörittelivät silloin päätään.

Yhtäkkiä Jutta oli työkyvytön, eikä rahaa tullut mistään. Hän mietti tuskaisena, mitä tekisi tuhansien eurojen kuukausikuluille.

– Rahattomuus puristi rintakehää, ja yritin realisoida omaisuutta päästäkseni eroon veloista. Mietin, miksen ollut toiminut järkevämmin ja säästänyt.

Surusta selvittyään hän päätti pistää raha-asiansa kuntoon ja perusti FitFarmin.

– Rahavaikeuksista selvittyäni minulle ei ole tullut vauhtiso­keutta. Olen miettinyt tarkkaan, mihin rahani sijoitan. Olen varovainen lainanottaja, sillä haluan nukkua yöni rauhassa. Olen sijoittanut rahastoihin, osakkeisiin ja startup-yrityksiin. Säästän eläkepäiviksi.

Ennen koronapandemiaa Jutan taloustilanne oli niin hyvä, että hän olisi voinut lähestulkoon jäädä eläkkeelle. Viime vuodet ovat olleet yritykselle tiukempia.

– Uskon, että parempia vuosia on tulossa.

Jutta miettii usein rahaa meditoidessaan.

– Rahalla on mieletön valta, se voi olla suurin vihollisesi tai ystäväsi. Minulla ei ole rahan suhteen samanlaista kunnianhimoa kuin nuorena. En ajattele, että minun pitäisi tienata miljoonia. Voisin kokea yhtä syvää onnellisuutta pienessä vuokra-asunnossa.

Jutta Larm on menossa loppuvuodesta molempien lonkkien tekonivelleikkaukseen.

Jutta Larm on menossa loppuvuodesta molempien lonkkien tekonivelleikkaukseen.

”Mitä vähemmän omistan, sen parempi”

Jutta Larm ei kadu nuoruuden tuhlailujaan. Ilman niitä monet elämänkokemukset olisivat jääneet elämättä. Hän ei silti olisi toista kertaa valmis ostamaan itseään onnelliseksi.

– Tuhlaan nykyään vain neljän kissamme hyvinvointiin. Hemmottelen niitä kissan tonnikalalla, joka on kalliimpaa kuin ihmisille tarkoitettu tonnikala. Kissojen hyvinvointi on sydämenasiani.

Jutta satsaa myös omaan hyvinvointiinsa.

– Käyn säännöllisesti gynekologilla, verikokeissa ja hammaslääkärissä. Käytän aina yksityislääkäriaseman palveluja. Kulutan rahaa ripsihuoltoon, kampaajaan ja kasvohoitoihin, mutta samalla tuen pienyrittäjiä. Kallein kasvovoiteeni maksoi 300 euroa, mutta voide ei ollut kaksisempaa kuin 30 euron purkki. Sain näytepakkauksen 600 euroa maksavasta kasvovoiteesta. Se oli uskomattoman hyvää, mutten ole raaskinut ostaa sitä. Ehkä satsaan voiteeseen joskus.

Jutta on oivaltanut, että omistamisesta voi koitua enemmän riesaa kuin riemua.

– Ostin taannoin talon Floridasta. Ajattelin laittaa sen vuokralle ja muuttaa sinne eläkepäivillä. Talossa oli jatkuvasti korjattavaa. Sitten tuli korona, eikä kukaan vuokrannut taloa. Jouduin toteamaan, että olisi parempi myydä se pois. Tuon kokemuksen jälkeen tajusin, että mitä vähemmän omistan, sen parempi. Omistamisen uudet muodot kiinnostavat. Hankimme Juhan autoon yksityisleasingin, eli auton kuukausimaksulla. Olen myös ahkera kierrättäjä. Laitan itselleni tarpeettomat tavarat kiertoon Facebookin roskalavaryhmiin.

Rakkaus kalliisiin autoihin on heikoin lenkki Jutan kuluttamisessa.

– Ajan paljon ja olen tottunut siihen, että minulla on hyvä auto allani. Perheessämme on kolme autoa: pojallani on sähköauto, Juhalla hybridi ja minulla dieselauto. Viime aikoina olen alkanut miettiä, ettei minun ehkä tarvitsisi hankkia kalleinta Bemaria.

X