Antti Tuomainen vierailee hakaniemeläisessä ravintolassa.
– Olen perusasetuksiltani neuroottinen kirjailijahahmo.
Julkkikset

Kirjailija Antti Tuomainen ja asioiden tärkeysjärjestys: ”Kosiminen oli elämäni toiseksi paras päätös”

Kirjailija Antti Tuomaiselle lankesi hyviä asioita, kun hän lopetti juomisen. Muun muassa rakkaus.
Teksti: Tyyne Pennanen  Kuvat: Sampo Korhonen

Tässä se oli. Koko ura. Tästä ei tule yhtään mitään – koskaan! Synkkinä päivinä, jolloin kirjoittaminen ei suju, kirjailija Antti Tuomainen, 50, vajoaa tällaisiin ajatuksiin.

Kun hän huonon päivän jälkeen lähtee Hakaniemessä sijaitsevalta työhuoneeltaan kotiinsa Ullanlinnaan, hän yrittää olla ajattelematta ongelmaa. 15 vuotta kestäneen kirjailijauransa aikana hän on oppinut, että kirjoittamiseen liittyviä pulmia ei voi ratkaista väkisin.

– Olen perusasetuksiltani neuroottinen kirjailijahahmo, joka on tuttu elokuvista. Mutta tapani huolehtia on vain pintaa. Oikeasti olen kiitollinen siitä, että saan tehdä työtä, jota rakastan.

On torstai, ja Antti Tuomainen istuu Kuja bar & bistrossa Helsingin Hakaniemessä. Hän käy silloin tällöin torstaisin täällä syömässä lohikeittoa ja pannukakkua.

Hakaniemi kietoutuu Antin elämään monella tapaa. 1970- ja -80-lukujen taitteessa Hakaniemessä oli divareita, joista hän pikkupoikana etsi sarjakuvia. Divarit olivat sakeana tupakansavusta.

– Kun astui ulos, päätä särki ja huimasi. Mutta ei siihen aikaan kenellekään juolahtanut mieleen, että se olisi ollut second hand -smokingia.

Antti Tuomainen: ”Ilman sitä en olisi naimisissa enkä kirjoittaisi”

Hakaniemeen Antti palasi nuorena aikuisena, tällä kertaa alueen ravintoloihin. Kahden- ja kolmenkympin välillä hän vietti omien sanojensa mukaan villiä elämää. Hän raitistui vuonna 2003 ja tapasi vuotta myöhemmin yhteisten ystäviensä kautta Anun, joka asui Hakaniemessä. Pariskunta muutti yhteiseen asuntoon lähelle, ja Antti kosi heti.

– Olin varma meistä, ja kosiminen on osoittautunut elämän toiseksi parhaaksi päätöksekseni. Paras oli se, että lopetin juomisen. Ilman sitä en olisi naimisissa enkä kirjoittaisi.

Ennen koronapandemiaa Antti matkusti usein kirja-alan tapahtumiin ulkomaille. Hänen kirjojaan on käännetty liki 30 kielelle, ja edellisen kirjan Jäniskertoimen oikeudet on myyty Hollywoodiin.

Kirja kertoo vakuutusmatemaatikosta, joka saa potkut ja perii seikkailupuiston. Romaanitrilogian ensimmäinen osa on hauska ja taitavasti kirjoitettu. Otetaan esimerkki. Antti kuvaa lintumaailman kömpelyksiä eli variksia niin, että lentämisen sijaan ne ”reuhtovat” ohi. Kun lauseen on lukenut, ei oikeas­taan voi enää kuvailla varisten etenemistä muulla verbillä, niin osuva se on.

– Ne liikkuvat niin vaivalloisesti, Antti Tuomainen sanoo, nojautuu eteenpäin ja levittää pitkät käsivartensa hivenen holtittoman näköiseen liihotukseen ja kiinnittää katseensa ravintolan takaseinään. Hetken verran pöydän ääressä on kirjailijan sijaan ilmiselvä, lentoon yrittävä varis. Hän siis osaa myös näytellä!

No, takaisin asiaan. On kirjassa vähän taloustietoakin, kuten vakuutusmatematiikkaan liittyviä käsitteitä.

– Olen matematiikan suhteen amatööri, mutta luonteeltani utelias. Kirjailijana saan uppoutua vuodeksi tai kahdeksi johonkin aihealueeseen, kuten talouteen, ja hankkia siitä tietoa.

Antin äiti oli opettaja, ja isä on eläkkeellä oleva kansantaloustieteilijä. Antin lapsuudenkodissa kuului kirjoituskoneen rätinä, kun isä kirjoitti oman alansa julkaisuja.

Onko isä kenties tarkistanut, että pojan taloustermit ovat oikein?

– Ei todellakaan. Mutta hän lukee aina kaikki käsikirjoitukseni, Antti Tuomainen sanoo.

Palataan vielä jumiutuneen tekstin ongelmaan. Miten hän sen lopulta ratkaisee?

Nukkumalla.

– Seuraavana aamuna minulla on ratkaisu. Alitajunta on hoitanut sen.

Lue myös: Ninan puoliso oli kiltti isä, sitten riippuvuus hautasi perheen valheisiin – ”Raskainta oli lastensuojelu” – Kaksplus.fi

Se näkyy naamasta – näin elimistösi kertoo, että juot liikaa alkoholia

X