Julkkikset

Kuka tuossa röyskässä haluaisi lomailla, sanoi Jutta Larm perheensä mökistä – sitten rakennus alkoi puhua

Jutta Larm on kolunnut monta maailman kolkkaa, mutta erämökki Sallassa on silti paras paikka lomailuun.

Teksti:
Riikka heinonen
Kuvat:
Jutta Larmin kotialbumi, OM-arkisto

Jutta Larm rentoutuu erämökillään Sallassa.

Jutta Larm on kolunnut monta maailman kolkkaa, mutta erämökki Sallassa on silti paras paikka lomailuun.

TÄSSÄ KUVASSA olen ihanan vapaa. Minulla on tukka takussa ja kalsarit jalassa. Kuva on otettu erämökillämme Sallassa toukokuussa 2019.

Mökillämme ei tarvitse välittää siitä, miltä näyttää. Ja se on vapauttavaa. Siellä ei myöskään ole juoksevaa vettä tai sähköä, mutta paikka on silti kodikas. Se on henkireikäni tässä hektisessä maailmassa.

Mökkimme on vaatimaton hirsimökki. Isäni rakensi sen 1980-luvulla. Se oli pitkään tyhjillään, ja kehotin vanhempiani myymään paikan. Kuka nyt tuollaisessa röyskässä haluaisi viettää aikaa.

Kun tapasin nykyisen aviomieheni Juhan noin kahdeksan vuotta sitten, ehdotin hänelle mökkireissua. Yllättäen paikka alkoi puhua meille omaa kieltään, ja tajusimme, että se, että saamme karsia siellä kaiken turhan pois elämästämme, on uskomattoman ihanaa.

Se on todellista luksusta. Olen kolunnut monta maailmankolkkaa, mutta tuon parempaa paikkaa lomailuun ei ole.

– Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän tunnen vetoa pohjoiseen, hyvinvointivalmentaja Jutta Larm sanoo.
– Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän tunnen vetoa pohjoiseen, hyvinvointivalmentaja Jutta Larm sanoo.

Olemme remontoineet mökin kokonaan. Kuvanoton aikoihin olimme juuri uusineet lammelle vievät pitkospuut. Nyt paikka alkaa olla niin valmis, ettemme voi tehdä siellä juuri muuta kuin olla, lämmitellä saunaa, kantaa lammesta vettä ja pitää tupaa lämpöisenä.

Juha otti tämän kuvan, jotta voisin katsoa sitä silloin, kun minusta tuntuu, että muserrun stressitaakan alle. Kuvan avulla muistan, että on olemassa paikka, jossa olen täysin vapaa.

Olen miettinyt, että voisimme muuttaa erämökille, jos uurastus ja työnteko alkaisivat oikeasti harmittaa. Kalastaisimme ruokamme lammesta, poimisimme marjoja ja olisimme omavaraisia.

Elin kuvanoton aikaan helppoa elämänvaihetta. Työt luistivat ja lasten kanssa kaikki oli ihanasti. Ajattelin tuolloin, että vähentäisin työntekoa ja ryhtyisin nautiskelemaan elämästä, mutta olenkin joutunut tekemään entistä enemmän töitä.

Olisinpa tuolloin hoksannut tehdä kirjallisen suunnitelman, johon olisin kirjoittanut, mitä olen valmis tekemään tavoitteideni eteen. Tälle vuodelle aion laatia sellaisen.”

Jutta Larm, 50, järjestää hyvinvointivalmennuksia vaihdevuosi-ikäisille naisille.


Juttu on julkaistu Anna-lehdessä 2/2024.


X