Julkkikset

Maalla kasvanut Juha Perälä: ”Minulla oli vakipaikka sahalla tarjolla, mutta päätin muuttaa tyhjän päälle”

Radiojuontaja Juha Perälä ihmettelee, miksi kotikylällä suhtaudutaan häneen nykyään eri tavalla kuin ennen.

Teksti:
Riikka Heinonen
Kuvat:
Tiia Ahjotuli, Juha Perälän Kotialbumi

Juha Perälä.

Radiojuontaja Juha Perälä ihmettelee, miksi kotikylällä suhtaudutaan häneen nykyään eri tavalla kuin ennen.

”Tämä kuva on otettu vuonna 1996 kotonamme Korkeakoskella, ja poseeraan siinä Nerkku-koiramme kanssa, joka lepää säkkituolilla. Vaaleanpunainen säkkituoli oli minulle todella rakas, aivan kuten Nerkkukin.

Juha Perälä ja Nerkku.

Olin 14-vuotias ja kulutin aikaa joko koiran kanssa tai jalkapalloa tai tietokonepelejä pelaten.

Olin kova syömään karkkia. Istuin usein kotona suklaalevy kädessä pienen telkkarimme ääressä katsomassa Lemmenlaiva-sarjaa, joka tuli iltapäivisin. Ehtiäkseni ajoissa katsomaan sitä jouduin juoksemaan koulusta metsän läpi kotiin.

Tämä kuva muistuttaa lapsuuden ja nuoruuden viattomuudesta. En tiennyt maailman menosta vielä mitään. En polttanut tupakkaa tai ryypännyt, joten vanhempieni ei tarvinnut olla minusta huolissaan.

Minulla ei ollut kotiintuloaikoja. Tulin aina pimeän tullen kiltisti kotiin, ellemme sitten leikkineet lamppusta eli rosvoa ja poliisia taskulamppujen kanssa.

Lupasin, etten ikinä ottaisi toista koiraa.

Nukuin yöt Nerkun vieressä ja seurasin perässä, jos se siirtyi yöllä sohvalle tai säkkituolille. Nerkku oli saksanpaimenkoiran ja labradorinnoutajan sekoitus: ulkomuoto tuli saksanpaimenkoiralta ja äly ja kiltteys labradorinnoutajalta. Koira tuli meille pikkupentuna ja eli kanssamme 14 vuotta.

Ennen kun lähdimme lopettamaan sitä, lupasin sille, etten ikinä ottaisi toista koiraa. Sen lupauksen olen pitänyt.

Vietin 26 vuotta elämästäni pienessä kylässä Juupajoen kunnassa. Olen kiitollinen, että sain kasvaa maaseudulla.

Minulla oli silti vahva tunne, etten halua jäädä sinne. Tunsin, että kuulun jonnekin muualle. Olin ollut pitkään töissä samalla sahalla, jolla isäni työskenteli. Minulla oli siellä vakipaikka tarjolla, mutta päätin muuttaa tyhjän päälle Helsinkiin.

Kotikylällä käydessäni tuntuu välillä hassulta, että ihmiset, joiden kanssa vartuin, tulevat kysymään, mahdanko vielä muistaa heitä. Olen edelleen ihan sama tyyppi, vaikka olenkin esiintynyt televisiossa ja radiossa: syön yhtä paljon karkkia kuin lapsena ja potkin yhä jalkapalloa silloin tällöin.”

Juha Perälä, 40, työskentelee juontajana Radio Suomipopilla sekä Melkein mensa -ohjelmassa Fox-kanavalla.

X