Koti ja sisustus

Miksi palovaroitin huutaa ilman syytä? Sille voi olla yllättävä vuodenaikaselitys

Jos palovaroitin piippaa, mutta savusta tai tulesta ei ole tietoakaan, alkaa ihmettely: miksi ihmeessä palovaroitin huutaa ilman syytä? Selitykset vikahälytyksille voivat yllättää.

Teksti:
Hilppa Wuokko
Kuvat:
iStock

Vikahälytyksen jälkeen palovaroitin on tärkeää laittaa takaisin päälle ja kattoon.

Jos palovaroitin piippaa, mutta savusta tai tulesta ei ole tietoakaan, alkaa ihmettely: miksi ihmeessä palovaroitin huutaa ilman syytä? Selitykset vikahälytyksille voivat yllättää.

Perinteiset, kattoon kiinnitettävät optiset palovaroittimet ovat aiheuttaneet lukuisia aiheettomia hälytystehtäviä Helsingin pelastuslaitokselle. Helsingin kaupungin pelastuslaitos kertoi asiasta viestipalvelu X:ssä, joka tunnettiin aiemmin Twitterinä.

Syy hälytystehtäviä aiheuttaville vikahälytyksille on yllättävä: ilmankosteus. Suomessa ilma on kosteimmillaan tavallisesti heinäkuun puolivälistä lokakuun alkuun.

Pelastustoimen laitteiden ylitarkastaja Karoliina Meurman Tukesilta selittää syyn, miksi perinteinen palovaroitin hälyttää runsaasta ilmankosteudesta: Optisen varoittimen toiminta perustuu varoittimen sisällä olevan valonlähteen lähettämän valon mittaamiseen. Jos valonsäteen kulku estyy osittain tai kokonaan, palovaroitin alkaa hälyttää.

Kun ilmankosteus on suurimmillaan, saattaa varoitin reagoida siihen, vaikka kotona ei tekisikään mitään asunnon ilmankosteutta lisäävää.

Kuivalla ilmalla taas esimerkiksi suihkussa käynti voi synnyttää niin runsaasti vesihöyryä, että vesihöyry leijailee laukaisemaan palovaroittimen. Tätä voi välttää pitämällä kylpyhuoneen oven kiinni.

Palovaroitin piippaa? Selityksiä on muitakin

Ilmankosteus ei kuitenkaan ole ainoa yllättävä selitys sille, miksi palovaroitin voi huutaa ilman oikeaa syytä. Vikahälytyksiä havaitaan myös pakkasella.

– Siihen, miksi näin käy, en ole kuullut kovin hyvää selitystä. Kun on kova pakkanen, sisäilmahan on tyypillisesti hyvin kuivaa, Meurman toteaa.

Valonsäteen kulkua vastapeiliin voi häiritä myös lika, mitä moni ei tule ajatelleeksi.

– Kun kotona ruokaa tehdessä paistetaan jotain vaikka rasvassa, likaa voi kertyä palovaroittimeen ihan samalla tavalla kuin esimerkiksi valaisimien pinnalle tai liesituulettimen kuvun pinnalle, Meurman selittää.

Koska varoitin ei ole täysin tiivis, saattaa likaa kertyä ajan myötä valonsäteen eteen niin paljon, että se aiheuttaa hälytyksen.

Meurman on todistanut myös todella harvinaisia tapauksia.

– Semmoinenkin tapaus on tullut vastaan, että palovaroittimen sisään on kömpinyt pieni hämähäkki. Se oli kasvanut palovaroittimen sisällä eikä päässyt enää pois, minkä takia palovaroitin oli jatkuvassa vikatilassa.

Toimi näin, jos palovaroitin piippaa ilman syytä

– Jos olet siinä tilassa, missä palovaroitin hälyttää, eikä siellä ole havaittavissa mitään normaalista poikkeavaa, voit vaientaa palovaroittimen. Käytännössä palo haisee tai näkyy – erityisesti haisee, sanoo Helsingin kaupungin päivystävä palotarkastaja Lauri Salomäki.

Hän kuitenkin neuvoo, että tila on oletetun vikahälytyksen vaimennuksen jälkeen hyvä tarkistaa vielä hetken kuluttua uudelleen. Näin tietää varmasti, että kaikki on kunnossa.

Savu katkaisee varoittimessa valonsäteen, mutta harmillisen usein myös höyryävän kostea ilma.
Savu katkaisee varoittimessa valonsäteen, mutta harmillisen usein sen tekee myös höyryävän kostea ilma.

Lisäksi Salomäki muistuttaa, että kun hiljentänyt hälytyksen, tarkistanut tilan ja tarvittaessa tuulettanut kodin, on hyvin tärkeää laittaa varoitin päälle ja takaisin kattoon.

– Näemme työssämme, että palovaroittimet oikeasti pelastavat ihmishenkiä. Mutta kyllähän se käy ärsyttämään ja ihminen poistaa varoittimen, jos se hälyttää usein vääriin aikoihin.

Jotta näin ei tapahtuisi, Salomäki suosittelee kiinnittämään huomiota siihen, että varoitin asennetaan kotona oikeaan paikkaan. SPEKin sivuilta löytyy ohjeet siihen, mihin palovaroitin kuuluu asentaa.

Jos vääriä hälytyksiä tulee silti, Meurman suosittelee uuden palovaroittimen hankintaa. Tällaisessa tapauksessa kyse voi olla esimerkiksi siitä, että laitteen sisälle on kertynyt likaa, jota ei itse pysty poistamaan.

– Nykyisin palovaroittimen pohjasta pitää myös löytyä merkintä käyttöiästä ja siitä, milloin palovaroitin on uusittava. Arvioisin, että keskimäärin palovaroitin on uusittava 7–10 vuoden välein.

Lue myös: Käytettyjä paristoja ei kannata säilyttää kotona miten tahansa – erityisesti tietyt paristot voivat aiheuttaa tulipaloriskin

Palovaroittimen huolto: testaus ja paristojen vaihto riittää

On parasta varmistaa, että palovaroitin toimii. Mitään omatekoisia savutestejä ei suositella, testinappulan painaminen riittää.

– Olen kuullut sellaisia kauhutarinoita, että on sytytelty paperia palamaan ja heiluteltu sitä katonrajassa. Toiset taas ovat yrittäneet testata palovaroittimen toimivuutta sytkärillä. Siinä on sellainen looginen epäkohta, että siitä ei tule savua. Palovaroitin ei reagoi lämpöön.

Puhdistaminen on mahdollista vain ulkopuolelta.

– Jos palovaroittimen haluaa puhdistaa, sen voi kevyesti ulkopuolelta imuroida, mutta se ei ole välttämätöntä. Kun pöly menee palovaroittimen ilmaisukammion sisään, sitä ei imuroimalla pois saa. Mutta jos ulkopuolella näkyy ihan selvästi esimerkiksi hämähäkin seittiä, sen voi hyvin imuroida pois, Meurman ohjeistaa.

Ja tietenkin tärkeää on vaihtaa paristo, kun sen aika koittaa.

– Jotkut ovat ottaneet tavaksi, että he vaihtavat palovaroittimen paristot kerran vuodessa. Näin he välttävät sen, että palovaroitin alkaa keskellä yötä piipata, koska siitä on patterit lopussa.

Salomäki peräänkuuluttaa tässä kohtaa myös lähimmäisten auttamista: on hyvä ottaa tehtäväksi hoitaa esimerkiksi iäkkäämmän tai huonosti liikkuvan sukulaisen tai muun läheisen palovaroittimen testaaminen ja paristojen vaihto.

X