”En ole tottunut saamaan miehiltä apua”

”Tässä toinen noista jutun alussa mainituista puhuvista ja pussaavista miehistä.

Olet varmasti oikeassa siinä, että joillekin naisille meidänkaltaisten vastaanottaminen/hyväksyminen on haastavaa. Perusteluna tälle, ainakin oman kokemukseni mukaan, on juuri se ettei nainen ole tottunut puhuvaan ja pussaavaan mieheen vaan juuri päinvastaiseen.

Omassa suhteessani olen lukemattomia kertoja saanut kuulla että on niin outoa, eikä naiseni ole tottunut siihen, että haluaisin puhua syvällisiä ja koskettaa paljon enemmän (enkä nyt puhu seksistä). Samoin minusta on outoa, ja satuttavaa, ettei apuni kelpaa oikeastaan koskaan eikä minkään suhteen, koska ”en ole tottunut saamaan miehiltä apua”.

Suhteen jatkuttua nyt jo useamman vuoden ihmettelen edelleen sitä että puheiden tasolla nainen haluaa minut eli miehen, joka puhuu, pussaa, on huomaavainen, empaattinen, avulias ja jolla on suuri sydän. Mutta silti hän ei kykene/halua ottaa mitään tästä vastaan vielä vuosienkaan jälkeen ja perusteluna on aina että ”en ole tottunut moiseen”.

Miksikö minä sitten edelleen olen tässä suhteessa? Siksi etten minä puolestani ole tottunut tämän parempaan.
Vaikkei tämä suhde täytäkään tarpeitani, haluista nyt puhumattakaan, on tämä silti parasta mitä olen koskaan saanut. Koen että tässä suhteessa minua ei ainakaan tahallaan koiteta satuttaa.

Vaikka terapeuttini muuta väittääkin niin minun todellisuudessani ei valitettavasti ole olemassa vastavuoroista parisuhdetta, jossa saisin olla oma itseni ja tulla kosketetuksi ja kokea olevani rakastettu.”