Itsetuntemus

Joustava ja sinnikäs mieli auttaa kestämään vaikeuksia – näin vahvistat resilienssiäsi

Resilienssi eli mielen sinnikkyys ja joustavuus auttaa kestämään vastoinkäymisiä. Resilienssi on kuin mielen lihas, jota voi treenata vahvemmaksi. Listasimme 8 keinoa, jotka vahvistavat selviytymiskykyäsi.
6.1.2020 Teksti: Janica Brander Kuvat: iStock

Miksi yksi selviytyy hirvittävistä takaiskuista, mutta pienikin vastoinkäyminen murtaa toisen? Yksi selitys on resilienssi eli mielen palautumiskyky. Resilienssi tarkoittaa henkistä kestävyyttä, sinnikkyyttä ja joustavuutta, ja se auttaa meitä kestämään pettymyksiä ja muutoksia.

Resilienssi muodostuu perimästä ja opitusta

Resilienssin vahvuuteen vaikuttavat monet tekijät, kuten perimä, temperamentti ja kasvatus. Olemme geneettisesti eri tavoin herkkiä ympäristön vaikutuksille, ja kokemuksemme voivat heikentää tai vahvistaa luontaista resilienssiämme.

Resilienssi kasvaa usein iän myötä. Mitä useammin joudumme yllättäviin ja vaikeisiin tilanteisiin, sitä enemmän ongelmanratkaisukykymme harjaantuu. Opimme katsomaan asioita useista näkökulmista ja huomaamme selviytyvämme tiukoista paikoista.

Resilienssin määrä voi myös vaihdella. Joskus jaksamme enemmän, joskus vähemmän. Voimme sietää työelämän takaiskuja, mutta ihmissuhteiden kiemurat voivat tuntua ylivoimaisilta.

Hyvä uutinen on se, että emme ole perimämme ja kasvatuksemme vankeja. Mielen vahvuutta ja sopeutumiskykyä voi treenata läpi elämän.

Lue myös: Resilienssi ei ole pelkkää selviytymistä – nämä piirteet yhdistävät vastoinkäymisistä hyvin selviytyviä

Näin vahvistat mielesi vahvuutta ja joustavuutta

1. Pidä itsestäsi huolta

Luo arkeesi rutiineja. Lepää mahdollisimman paljon. Älä eristäydy, mutta älä uhraudu loputtomasti toisten vuoksi. Tee asioita, joista nautit, jotta ongelmat ja pelot eivät pyöri koko ajan mielessäsi.

2. Muistele vaikeuksia, joista olet selviytynyt

Mieti, miten olen selviytynyt aikaisemmista vastoinkäymisistä. Uskoitko tuolloin, että kokemus vahvistaa sinua? Ajattelitko, että kyseessä on vain yksi vaikeus, ei koko loppuelämäsi? Oliko sinulla esikuva, jonka voimalla jaksoit?

Kun huomaat selviytyneesi vaikeuksista aikaisemminkin, näet, että sinussa on vahvuutta. Voit myös löytää menneisyydestäsi apukeinoja, jotka auttavat käsittelemään nykyisiä ongelmia.

3. Kuuntele ja jaa selviytymistarinoita

Shokkivaiheessa rankasta kokemuksesta voi olla vaikeaa puhua, ja toisten kuunteleminen voi olla raskasta. Tunteitaan ei kuitenkaan kannata padota ikuisesti, eikä muita ihmisiä kannata torjua.

Jos kasvokkain puhuminen on vaikeaa, hae vertaistukea verkosta, kirjallisuudesta tai elokuvista. Lue jotain samankaltaista kokeneiden, vaikeuksistaan selvinneiden ihmisten kertomuksia.

Kun olet saanut etäisyyttä kokemukseesi, puhu siitä: ystävälle, ammattiauttajalle tai vertaistukihenkilölle. Muiden kanssa keskusteleminen auttaa näkemään, että et ole yksin. Kun sanallistat tapahtuneen, asetut kokemuksesi ulkopuolelle, etkä tunne olevasi tapahtuman vanki.

Lue myös: Nämä asiat todistavat, että masennus on voinut tehdä sinusta vahvemman ihmisen

4. Etsi vaikeuksista jotain arvokasta

Rankoissakin elämänvaiheissa meillä on vapaus valita, miten suhtaudumme tapahtumiin. Voimme myös löytää vaikeuksista jotain hyvää.

Ajattelemme usein, että elämän tulisi kertoa meille, mikä on olemisen tarkoitus. Käännä ajatus toisinpäin. Ajattele, että vaikeissa tilanteissa elämä kysyy sinulta seuraavat kysymykset: Minkä merkityksen annat tälle tapahtumalle? Mitä arvokasta voit löytää siitä?

Arvotyö auttaa sinua kokemaan itsesi pelkän uhrin sijaan aktiiviseksi toimijaksi. Voit nähdä, kuinka paljon kypsempi, vahvempi ja empaattisempi olet kokemustesi ansiosta.

Lue myös: 6 asiaa, jotka vastoinkäymiset ovat opettaneet sinulle elämästä

5. Näe olemassaolosi merkityksellisyys

Ihminen voi olla vaikeassakin elämäntilanteessa onnellinen, jos hän kokee olemassaolonsa merkitykselliseksi. Mieti, miksi elämäsi on merkityksellistä, vaikka olisit kokenut menetyksiä tai toimintakykysi olisi rajoittunut.

Älä mieti vain työtä, materiaa ja saavutuksia. Huomioi myös muut ihmiset. Millaisilla pienilläkin tavoilla olet heille arvokas?

6. Muista, että mielesi voi olla vapaa

Maailmankuvaansa voi muokata valoisammaksi ja merkityksellisemmäksi. Tämä ei tarkoita teennäistä optimismia ja kivun tukahduttamista.

Logoterapia on toivon terapiaksikin kutsuttu, filosofinen terapiamuoto. Logoterapian kehittäjä, neurologi ja psykiatri Viktor Frankl selviytyi holokaustista, mutta menetti perheensä keskitysleirillä. Kokemus oli Franklille traumaattinen, mutta hän ja lukuisat muut ihmiset halusivat silti jatkaa elämäänsä sodan jälkeen.

Yksi logoterapian ydinajatuksista onkin usko ihmisen tahdonvoimaan ja valinnanvapauteen. Hirvittävissäkin olosuhteissa voimme vaikuttaa siihen, miten suhtaudumme kokemuksiimme.

Sinussa ja elämässäsi on muutakin kuin rankat kokemukset. Vaikka et voisi muuttaa ulkoisia olosuhteita, voit päättää, että et ole henkisellä tasolla niiden vanki.

Vaikeasti traumatisoituneen ihmisen voi olla vaikea nähdä vaikutusmahdollisuutensa. Ole armollinen ja kärsivällinen. Jos katkeruus tai masennus iskee, yritä ajatella, että kyseessä on hetki. Se tuntuu pahalta, mutta voit selviytyä siitä. Seuraavalla kerralla voit kestää vaikeat tunteet paremmin.

Lue myös: 30 vuotta masennuksesta kärsinyt Miia Moisio: ”Paranin, kun uskalsin luopua kärsimyksestä”

7. Etsi vaikeuksista komiikkaa

Huumorin viljely ei tarkoita vaikeuksien väheksymistä. Komiikka auttaa kuitenkin ottamaan etäisyyttä ongelmaan ja sanallistamaan sen.

Etsi vaikeasta tilanteesta jotain hupaisaa. Sinun ei tarvitse vitsailla vaikeuksistasi muiden aikana, jos se tuntuu pahalta. Yritä kuitenkin löytää tapahtuneesta jotain huvittavaa omassa mielessäsi.

8. Piirrä kokemuksistasi vuorijono

Vuorijono on logoterapeuttinen harjoitus. Sen tarkoitus on auttaa näkemään, että vaikeudet ovat osa rikasta elämää, ja koettelemusten vaikutus voi olla positiivinen.

Piirrä maisema, jossa on vuoria, laaksoja ja tasankoja. Vuoret symboloivat elämäsi huippuhetkiä, laaksot vastoinkäymisiä. Kuvan avulla näet konkreettisesti, että elämä on maisema, johon mahtuu monenlaista maastoa. Ilman laaksoja ja tasamaata ei olisi vuoria.

Lähteet: Psychology Today, Suomen Logoterapia-InstituuttiSuomen Mielenterveysseura, Viktor E. Frankl: Ihmisyyden rajalla (Otava, 1981)

Lue myös

Suosittelemme