Myös nykypäivän hektinen työarki voi vaikuttaa siihen, että parisuhde tuntuu kuormittavalta.
Itsetuntemus

Päättyikö taas yksi parisuhde lyhyeen, vaikka toivot kestävää suhdetta? Terapeutti kertoo, mitä toistuvia kaavoja taustalla voi olla

Missä vika, jos parisuhteet aina tuntuvat päättyvän lyhyeen, vaikka toiveena olisi pitkä ja kestävä parisuhde? Pariterapeutti Jouni Pölönen auttaa pohtimaan omaa tilannetta.
Teksti: Elina Viitanen Kuvat: iStock

Yksilö- ja pariterapeutti Jouni Pölönen törmää työssään usein 30–40-vuotiaisiin pitkästä parisuhteesta haaveileviin. Heihin, joiden suhteet katkeavat yksi toisensa jälkeen ja heihin, jotka eivät ole koskaan onnistuneet luomaan vakaata parisuhdetta. Monille tilanne tuottaa ahdistusta.

Parikymppisenä elämä irtosuhteiden viidakossa koetaan usein miellyttäväksi. Opiskelu ja työelämään tähtäys ovat monelle ykkösprioriteetteja, ja tuohon elämänvaiheeseen satunnaisilla suhteilla väritetty yksinolo sopii mainiosti. Kun kolmekymppiset on riehakkaasti juhlittu, monet alkavat kaivata elämäänsä vakautta.

– Työ on monelle tärkeää toimeentulon ja identiteetin kannalta, mutta valtaosa pitää parisuhdetta elämän perustana – sitä, että saa jakaa ilot, surut ja seksuaalisen kanssakäymisen toisen kanssa. Kun parisuhdetta ei löydykään tai ne toistamiseen loppuvat lyhyeen, aiheuttaa tilanne pettymystä, surua ja jopa pelkoa, yksilö- ja pariterapeutti Jouni Pölönen Mehiläisestä selvittää.

Naisilla pelko liittyy usein perheenperustamishaaveisiin ja niin sanottuun biologiseen kelloon. Miehillä ahdistus pitkän parisuhteen puuttumisesta liittyy esimerkiksi kelpaamattomuuden ja huonommuuden tunteeseen.

– Jos pitkää parisuhdetta ei omista toiveista huolimatta löydy ja tilanne ahdistaa, kannattaa asiaa tarkastella helikopteriperspektiivistä. On hyvä pyrkiä löytämään luottamus itseään kohtaan ja ymmärtää, ettei todellakaan ole ainut, joka painii tämän asian kanssa.

Jos parisuhteet päättyvät yksi toisensa jälkeen hyvin nopeasti joko omasta tai vastapuolen aloitteesta, voi tilanteeseen hakea apua ammattilaisen vastaanotolta. Saattaa olla, että tällöin toistaa suhteessa tiettyä kaavaa huomaamattaan.

– Jos parisuhteet kariutuvat yksi toisensa jälkeen, saattaa olla kyse esimerkiksi taustalla olevasta päihde- tai jopa mielenterveysongelmasta, jota itse vähättelee. Kyse voi myös vaikkapa jatkuvasta itsesäälistä, mustasukkaisuudesta tai kontrolloimisen tarpeesta. Näitä asioita voidaan työstää vastaanotolla.

Lue myös: Ajaudutko sabotoimaan parisuhdettasi, vaikka se ei ole tarkoituksesi? Asiantuntija kertoo, mistä käytös kumpuaa

Korona jätti jäljet

Pölösen mukaan kyse ei ole sinänsä uudesta ilmiöstä parisuhteissa, mutta viime vuosina tilanne on pahentunut. Syynä on erityisesti yhteiskunnallinen murros, joka väistämättä heijastuu myös ihmisten yksityiselämään.

– Työelämä on juhlapuheista huolimatta monille entistä stressaavampaa, ja saavutettavissa on oltava kellon ympäri. Tämä kuormittaa parisuhdetta. Lisäksi monet haluavat elää niin sanottua pitkitettyä nuoruutta, eikä silloin ole aikaa tai tarvettakaan pitkälle parisuhteelle. Aiemmin sitouduttiin ”asiaan kuuluvaan aikuiselämään” nuorempana. Oliko lopputulos hyvä, on eri asia.

Koronavuodet ovat vaikuttaneet parisuhteisiin merkittävästi, ja sulkuvuosien jälkimainingeista kärsitään edelleen.

– Alkuvaiheessa pelko tuntemattomasta sairaudesta kuormitti parisuhteita ja rajoitti uusien syntyä, koska kaikki normaalit paikat, joissa ihmiset toisiaan tapasivat, menivät kiinni. Tilanteen pitkittyminen aiheutti paljon yksinäisyyttä ja vaikutti tuskastuttavasti erityisesti niihin, joiden parisuhde oli päättynyt juuri ennen koronaa tai sen aikana. Nyt yhteiskunnan auettua sosiaaliset kohtaamiset puolestaan saattavat ahdistaa, Pölönen selvittää.

Lue myös: Breadcrumbing eli murustelu on huumaava mutta mihinkään johtamaton deittitrendi – syyllistyitkö samaan tajuamattasi?

Rohkeasti ihmisten pariin

Korona-ajan sosiaalinen pelastusrengas oli monelle some. Sinänsä hyvässä virtuaalimaailmassa on kuitenkin sudenkuoppansa.

– Somessa liikkuessa saattaa usein tulla eteen ajatus, että kaikilla muilla menee mahtavasti parisuhteessa ja muutenkin elämässä ja minä vain olen luuseri. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa, vaan somessa luodaan tietynlainen illuusio oikeasta elämästä, Pölönen muistuttaa.

Samanlaisia illuusioita luodaan usein Tinderin kaltaisissa deittisovelluksissa, jotka korostavat Pölösen mukaan ulkonäön lisäksi esimerkiksi hyvää varallisuutta. Osalle näihin kriteereihin pyrkiminen voi tuottaa paineita ja saada tuntemaan itsensä kelpaamattomaksi.

– Toki sähköisissä deittisovelluksissa on paljon hyvääkin, mutta monet kommentoivat, että ne näyttävän usein toimivan paremmin satunnaisen seksiseuran etsimisessä kuin pysyvän parisuhteen osalta. Haluaisinkin lähettää deittisovellusten kehittäjille terveisiä, että käyttöliittymiä olisi syytä uudistaa tai monipuolistaa niin, ettei käyttäjä kokisi olevansa vain ison ryhmän arvioitavana, vaan siellä olisi oikeasti mahdollisuus kahden ihmisen väliselle kohtaamiselle.

Pölönen kannustaakin menemään rohkeasti tapaamaan ihmisiä kasvotusten nyt, kun se on taas mahdollista. Samalla on kuitenkin hyvä muistaa, ettei se oikea kävele eteen välttämättä heti vaan on maltettava odottaa ja etsiä.

– Monet erityisesti isoissa kaupungeissa asuvat saattavat ajatella, että kumppani löytyy ihmismassasta heti kun astuu baariin sisään, mutta se ei kuitenkaan mene niin. Monet etsivät vuosikausia. Lohdullista kuitenkin on, että muutkin etsivät omaa pariaan. Et vain sinä.

X