Hyvinvointi

Kevätpäiväntasaus on varma kevään merkki – mutta tiedätkö, mitä silloin oikeasti tapahtuu?

Kevätpäiväntasaus on merkki valon määrän lisääntymisestä, mutta monelle se on myös juhlan paikka.

Teksti:
Christina Boman
Kuvat:
Istock

Kevätpäiväntasauksen aikana valon määrä lisääntyminen on nopeimmillaan.

Kevätpäiväntasaus on merkki valon määrän lisääntymisestä, mutta monelle se on myös juhlan paikka.

Kevätpäiväntasaus on ollut viime vuosina ja tulee lähivuosina olemaan 20. maaliskuuta. Aikaisimmillaan se voi osua päivää aiemmin maaliskuun 19. päivälle ja myöhimmillään maaliskuun 21. päivälle.

Maan pohjoinen ja eteläinen pallonpuolisko ovat vuorotellen kallistuneena kohti Aurinkoa. Suomen näkökulmasta voi ajatella, että täällä pohjoisessa on talvi, kun pohjoisnapa on kallistunut pois päin Auringosta – kesällä puolestaan Aurinkoa kohti.

Päiväntasausten aikana Maa on ikään kuin kallistunut täydellisen sivuttain Aurinkoon nähden, jolloin kumpikaan sen navoista ei ole kallistunut kohti Aurinkoa. Tällöin päivä on kuta kuinkin yhtä pitkä kaikkialla maapallolla.

– Sanotaan myös, että yö ja päivä ovat yhtä pitkät, mutta todellisuudessa kevätpäiväntasauksen aikana päivä on muutaman minuutin yötä pidempi kaikkialla maapallolla, Ilmatieteen laitoksen avaruussään tutkimuksen ryhmäpäällikkö Tiera Laitinen täsmentää.

Päiväntasaukset kuten myös kevätpäiväntasaus ajoittuvat yleensä tarkkaan kellonaikaan: esimerkiksi vuonna 2022 se on kello 15.32.

–  Kyseessä on tarkka aika, kun maapallon molemmat navat ovat tismalleen yhtä kaukana auringosta, Laitinen sanoo.

Valoisa aika lisääntyy koko kevätkauden ajan, mutta päiväntasauksen aikoihin valoisan ajan päiväkohtainen piteneminen on nopeimmillaan. Tilannetta voi itse seurata esimerkiksi laskurilla.

Lue myös: Viherkasvien keväthuolto kannattaa aloittaa nyt – tee nämä 3 tärkeää vaihetta ja huonekasvisi kiittävät

Kevätpäiväntasaus on juhlapäivä ympäri maailmaa

Kevätpäiväntasaus nähdään kevään ja tulevan kesän merkkinä, mutta sillä on juhlallisempiakin merkityksiä maailmalla.

Kevätpäiväntasauksen ympärille ajoittuu persialaiseksi uudeksi vuodeksi mielletty uuden vuoden juhla Nowruz, jota on Suomen YK-liiton mukaan juhlittu Balkanissa, Lähi-idässä ja muilla Euraasian alueilla jo yli 3000 vuoden ajan.

Kevätpäiväntasauksella on myös suuri merkitys luonnonmystiikkaa harjoittavassa druidismissa. Druidismi tai uusdruidismi on uuspakanallinen uskonto, joka on vakiinnuttanut esimerkiksi Isossa-Britanniassa paikkansa virallisena uskontona. Kevätpäiväntasaus on druidien aikaa viettää aurinkoon liittyvä alban eilir -juhla, jolloin iloitaan kevään etenemisestä.

Muita kevään merkkejä

Leskenlehtien kukkiminen: kevään ensimmäiset leskenlehdet kukkivat Etelä-Suomessa tyypillisesti huhtikuun alussa, Lapissa toukokuun lopulla.

Kiurut ovat kevään muuttolinnuista varhaisimpia saapujia. Ensimmäisiä kiuruja kotiutuu Suomen kamaralle jo maaliskuussa, vaikka kansanviisauden mukaan kuluisikin vain ”kuu kiurusta kesään”.

Terminen kevät: alkaa, kun vuorokauden lämpötila pysyy 0 ja +10 asteen välissä. Viime vuosina terminen kevät on koittanut eteläisessä Suomessa aikaisintaan 1. maaliskuuta ja myöhäisimmillään Pohjois-Lapissa 2. toukokuuta.

X