Liikunta

Ovatko naiset notkeampia kuin miehet? 10 kiinnostavaa faktaa notkeudesta ja venyttelystä

Notkeuteen tai venyvyyteen eli liikkuvuuteen vaikuttaa moni seikka. Mutta mitkä ihmisryhmät ovat kaikista notkeimpia ja miten omaa liikkuvuuttaan voi lisätä? Asiantuntija kertoo.
Teksti: Hilppa Alanko Kuvat: iStock

Liikkuvuuteen, tutummin venyvyyteen tai notkeuteen, vaikuttavat monet seikat, kuten perinnölliset tekijät, ikä, hormonitoiminta ja liikuntatottumukset. Nivelten rakenne, lihasten ja jänteiden ominaisuudet sekä hermoston toiminta ovat avaintekijöitä liikkuvuudessa.

Suomen tanssilääketieteen yhdistyksen Dance Health Finland ry:n hallituksessa ja Suomen kansallisbaletin fysiotiimissä toimiva fysioterapeutti Laura Nuutinen Terveystalosta kertoi 10 kiinnostavaa faktaa liikkuvuudesta ja venyttelystä. Terveystalon lisäksi Nuutinen työskentelee fysioterapeuttina OloOk:lla.

1. Naiset ovat tyypillisesti notkeampia kuin miehet

Nuutisen mukaan sukupuolten notkeuden välillä on eroja. Niihin liittyvät monet asiat hormonitoiminnasta lähtien.

– Naiset ovat tyypillisesti niveliltään liikkuvampia kuin miehet. Tutkimusten valossa naisilla esimerkiksi selkäranka on usein liikkuvampi kuin miehillä. Aina näin ei kuitenkaan ole, sillä asiassa on niin paljon muitakin muuttujia kuin sukupuoli, Nuutinen sanoo.

Mielekkäämpää Nuutisen mukaan olisikin puhua sukupuolten notkeuserojen sijaan yksilöiden notkeuseroista.

– Yksilöiden välillä notkeudessa on huomattavasti enemmän eroja kuin sukupuolten välillä.

2. Raskaana ollessa ja imettäessä nainen on notkeimmillaan

Naisen ollessa raskaana ja vielä imetyksenkin aikana suuret hormonaaliset muutokset tekevät naisen nivelistä ja kudoksista tavallista joustavammat.

– Raskaudesta synnytykseen asti naisen kroppa valmistautuu synnytykseen vapauttamalla nivelistöä. Monet naiset huomaavat, että ovat raskaana ollessaan tavallista notkeampia. Nivelet antavat silloin enemmän myöten.

3. Lapset ovat aikuisia notkeampia

Lapsuus on notkeuden aikaa.

– Puberteetin aikana pituuskasvun ja hormonaalisten syiden takia sekä tytöt että pojat alkavat jäykistyä. Luut kasvavat silloin nopeasti pituutta eivätkä jänteet pysy aivan luiden kasvun perässä. Sen takia ennen hyvin notkeallakin saattaa tulla jäykkyysvaihe.

Kaikki me jäykistymme niveliltämme iän myötä, kun selkärangan välilevyjen nesteisyys ja sidekudosten elastisuus heikkenee ja solut uusiutuvat hitaammin. Myös vammat jättävät jälkensä kehoon.

4. Yliliikkuvuutta voi olla tietyissä tai kaikissa nivelissä

Yliliikkuvuudella tarkoitetaan nivelten epätyypillisen laajaa liikerataa. Nivelkohtaisessa yliliikkuvuudessa yliliikkuvuutta on vain joissakin nivelissä.

– Esimerkiksi sormet voivat olla hyvin yliojentuvat, ja selkäranka ja lonkat taas ihan tavalliset liikkuvuudeltaan.

Nivelkohtaisen liikkuvuuden lisäksi on olemassa yleistä yliliikkuvuutta.

– Se tarkoittaa, että yksilön kaikki nivelet sidekudos ovat todella pehmeät ja joustavat.

5. Monet eivät kykenisi voimistelijoiden äärimmäisiin liikkeisiin

Tietyissä lajeissa, kuten baletissa tai rytmisessä voimistelussa, monet harrastajista ovat yliliikkuvia. Omaa anatomista rakennetta ei voi muuttaa venyttelemällä, vaikka lapsuusaikana keho onkin muovautuva. Yhdelle jo risti-istunta voi olla mahdoton rakenteellisista syistä, voimistelijoiden äärimmäisistä liikkeistä puhumattakaan.

– Esimerkiksi ylispagaatit, jotka saattavat näyttää voimistelijan tekeminä helpoilta, ovat monille ihmisille silkka mahdottomuus. Jos lonkan malja on syvä, rakenteellisista syistä ei ole mahdollista tehdä ylispagaattia, vaikka treenaisi kuinka paljon.

Balettitanssin harrastaja

Monet baletin harrastajista ovat yliliikkuvia.

6. Puolierot notkeudessa ovat tavallisia

Vääntyykö toinen jalkasi erilaisiin venytyksiin paljon toista helpommin? Et ole ainoa.

– Yksilölliset epäsymmetriat ovat hyvin tavallisia. Esimerkiksi toinen lonkka voi olla tiettyyn suuntaan liikkuvampi kuin toinen.

7. Jokainen voi lisätä omaa liikkuvuuttaan

Vaikka notkeus on osittain perinnöllistä, jokainen voi parantaa omaa liikkuvuuttaan johdonmukaisella liikkuvuusharjoittelulla.

– Jos monia tutkimustuloksia vetää nippuun, niin kevyehkökin venyttelyharjoittelu muutaman kerran viikossa voi olla todella tuloksellista. Tai jos on mielekkäämpää, venytellä voi pienissä erissä vaikka joka päivä.

Jotta saisi kudoksessa rakenteellisia muutoksia aikaan, venyttelyn on oltava johdonmukaista.

– Puhutaan vähintään viikkoja kestävästä harjoittelusta. Enemmän kuin rakenteellisten muutosten aikaansaamisesta kyse on kuitenkin siitä, että liikkuvuusharjoittelun kautta hermosto, joka suojaa meitä vahingollisen suurilta liikelaajuuksilta, alkaa sallia suurempia liikelaajuuksia. Liikkuvuusharjoittelulla laajennamme siis hermostomme tulkitsemaa turvallisen liikkuvuuden skaalaa.

8. Venyttelyn ei tarvitse olla kivuliasta ja epämukavaa

Venyttelyn ei tarvitse olla kivuliasta ja epämukavaa. Venyttelyhetken kannattaa olla Nuutisen mukaan sellainen, että venytellessä on helppo hengittää, jopa rentoutua.

Liian voimakkaalla venyttelyllä itselle voi aiheuttaa jopa hallaa.

– Jos on esimerkiksi hyvin liikkuvat nivelet ja on hyvin notkea, niin ääriasennoissa passiivinen venyttely ei ole enää kovin terveellistä. Silloin venyttää nivelten tukirakenteita, joiden kuuluisi olla tukevia.

9. Tavoite kertoo, millainen venyttely itselle sopii

On monia tapoja venytellä. Perinteisimmän staattisen ja passiivisen venyttelyn rinnalle ovat viime vuosina nousseet aktiivisemmat venyttelyn tavat.

– Aktiivisessa venyttelyssä venyttelyyn kuuluu liike tai lihasvoiman käyttäminen. Tekniikoita on monia, ja niistä on myös alkanut tulla uutta tutkimusta.

Oman venyttelyn kannattaa Nuutisen mukaan olla tarkoituksenmukaista. Oma tavoite siis kertoo, millainen venyttely kannattaa.

– Spagaatiin pelkkä staattinen ja passiivinen venyttely riittää. Jos sen sijaan haluaa saada nostettua jalan pään viereen, pelkkä passiivinen venyttely ei riitä, sillä liikkeeseen tarvitaan venymisen lisäksi myös voimaa ja liikehallintaa. Eri lajeja varten tarvitaan erilaista liikkuvuutta.

Notkeus ei varsinaisesti suojaa esimerkiksi vammoilta. Miksi sitä siis tarvitsee harjoittaa?

– Riittävä liikkuvuus on kaikille tarpeellista arjen sujumisen takia. Ihan tavalliseen kävelyynkin tarvitaan lonkan liikkuvuutta ojennukseen, jotta alaselkä ei kipeydy. Kun ikää tulee lisää, on tärkeää, että pääsee helposti lattialle ja lattialta pois. Lonkkien, polvien ja nilkkojen sekä niitä ympäröivien lihasten ja muiden kudosten olisi siis sallittava sen verran liikkuvuutta. Myös kurkotukset ovat tärkeitä arjen sujuvuuden takia.

10. Venyttely ei välttämättä ole paras konsti jumien aukaisemiseen

Jos kokee, että on jumissa, ei venyttely ole siihen välttämättä ainoa ja oikea tai paras keino. Jos venyttely tuntuu ikävältä, lihas tai kudos saattaa olla sellaisessa tilassa, että lihaksen aineenvaihdunta on heikkoa.

– Venyttely vaikuttaa minimaalisesti jos ollenkaan lihaksen aineenvaihduntaan. Sitä tehostaa paremmin liike tai lihasvoimaharjoittelu, joka ei välttämättä tule ensimmäisenä mieleen lihasten ollessa jumissa. Mutta se saattaakin tuoda paljon paremman hyödyn kuin venyttely.

Lue myös:

7 liikkeen helppo liikkuvuusharjoitus – treenaa kroppasi joustavaksi Nanna Karalahden opein

Paranna kehosi liikkuvuutta ja estä kangistuminen – 7 helppoa liikettä

Onko kehosi jumissa? Löydä kehosi jumikohdat 6 testiliikkeen avulla

X