Ravinto

Kärsimyskukkauute on joillekin stressiä lievittävä ihmeaine – ravitsemusterapeutti kertoo, miten uskottavia väitteet ovat

Kärsimyskukkauute on ravintolisä, joka valmistetaan passiflora incarnatan, eteläamerikkalaisen köynnöskasvin lehdistä ja kukista. Vankka tutkimusnäyttö sen rauhoittaviksi väitetyistä ominaisuuksista puuttuu.

Teksti:
Anna Ferrante
Kuvat:
Istock

Kärsimyskukkauute valmistetaan kärsimyskukkakasvista. Kukkien sanotaan symboloivan Jeesuksen orjantappurakruunua.

Kärsimyskukkauute on ravintolisä, joka valmistetaan passiflora incarnatan, eteläamerikkalaisen köynnöskasvin lehdistä ja kukista. Vankka tutkimusnäyttö sen rauhoittaviksi väitetyistä ominaisuuksista puuttuu.

Kärsimyskukkauute on saanut suosiota siihen liitettyjen rauhoittavien ja stressiä helpottavien ominaisuuksien vuoksi.

Uutetta myydään niin tippoina, tabletteina kuin jauheinakin. Suomessa huonekasvina viihtyvän kärsimyskukan lehtiä ja kukkia voi myös kuivattaa ja käyttää yrttiteen tapaan.

Kärsimyskukkauutteen väitetään helpottavan nukahtamista, poistavan jännitystiloja ja helpottavan kireyttä sekä hermostuneisuutta, ja sitä kautta alentavan verenpainetta.

Rentouttava vaikutus ulottuu väitteiden mukaan myös lihaksiin, mukaan lukien ruuansulatuskanavan seinämien sileät lihakset. Näin ollen uutteesta voi olla apua ruuansulatukseen.

Toisin kuin monet muut rauhoittavat valmisteet tai lääkkeet, kärsimyskukkauute ei myyntilupausten mukaan aiheuta tokkuraisuutta.

Tutkimuksissa viitteitä neurologisista vaikutuksista

Mihin väitteet perustuvat ja miten hyvin ne pitävät paikkaansa?

– Kyse on rohdosvalmisteesta, jonka terveysvaikutuksista ei vankkaa ja luotettavaa tutkimusnäyttöä löydy. Joitakin tutkimuksia kärsimyskukkauutteesta on kyllä tehty, ja ne antavat viitteitä neurologisista rauhoittavista vaikutuksista, sanoo ravitsemusterapeutti Kirsi Englund Terveystalosta.

Tutkimusnäyttö on kuitenkin vielä toistaiseksi vähäistä, eikä kärsimyskukkauutteella ole virallista, EU:n hyväksymää terveysväitestatusta.

Viitteet neurologisista vaikutuksista ovat kuitenkin selkeitä.  Esimerkiksi Iranissa tehdyssä satunnaistetussa kaksoissokkotutkimuksessa saatiin osoitettua ahdistusta lievittävä vaikutus leikkaukseen valmistautuvilla potilailla.

Toisessa tutkimuksessa havaittiin Oxazepam-ahdistuslääkkeen veroinen vaikutus ahdistushäiriöistä kärsivillä potilailla.

Lisäksi tutkimuksissa on osoitettu kärsimyskukan lisäävän välittäjäaine GABA:n tuotantoa aivoissa ja vaikuttavan GABA-järjestelmään.

GABA eli gamma-aminovoihappo on aivojen yleisin hermosolujen aktivaatiota estävä välittäjäaine, ja häiriöt GABA-järjestelmässä aiheuttavat monia neurologisia häiriöitä, kuten ahdistuneisuutta.

Lue myös: Ravintolisissä on usein myös lääkeaineita – ota huomioon ainakin nämä asiat, kun harkitset ravintolisien syömistä

Kärsimyskukkauute ei ole ihmelääke

Englundin mukaan tutkimusten vähäinen kokonaismäärä ja tutkimusmenetelmissä ilmenevät puutteet aiheuttavat kuitenkin sen, että kärsimyskukkauutteen tutkimusnäyttöä hermostollisista vaikutuksista ei voi pitää riittävänä.

Esimerkiksi EU:n hyväksymään terveysväitteen saamiseen vaadittavasta näyttömäärästä ollaan vielä kaukana.

Muista markkinoilla olevien valmisteiden väitetyistä vaikutuksista, kuten verenpaineen alentamisesta ja ruuansulatuksen helpottumisesta, on vakuuttavaa tutkimusnäyttöä vielä vähemmän.

Englund ei kuitenkaan tyrmää kärsimyskukkauutteen mahdollisia myönteisiä vaikutuksia.

– Jokainen hoitaa itseään parhaalla katsomallaan tavalla. Kärsimyskukkauute voi hyvin toimia yhtenä osana, kun mietitään hyvää ravitsemuskokonaisuutta.

Lue myös: Voiko vastustuskykynsä syödä vahvaksi? Tällainen ruokavalio auttaa immuunipuolustuksen ylläpidossa

Kärsimyskukkauute: passionhedelmä
Kärsimyskukan hedelmä tunnetaan passion- eli kärsimyshedelmänä.

Ihmelääkkeeksi uutteesta ei siis ole – mutta perusterveelle yleensä siitä ei haittaakaan ole.

– Mikään yksittäinen elintarvike tai ravintolisä ei todennäköisesti toisaalta romuta, mutta ei pelastakaan terveyttä. Jos elämä on kovin kuormittavaa ja stressaavaa, yksi uute tuskin tasoittaa tilannetta, vaan on mietittävä myös muita keinoja rauhoittumiseen.

Mahdollista plasebo-vaikutusta ei kuitenkaan pidä aliarvioida; se voi olla suurikin, vaikka fysiologiset vaikutukset olisivat kuinka pieniä tahansa.

– Kun johonkin oikein uskoo, se useimmiten myös toimii paremmin, Englund tiivistää.

Hän painottaa, että kuten luontaistuotteiden kohdalla yleisemminkin, mahdolliset vaikutukset ovat isolta osin kokemusperäistä ja yksilöllisiä.

Voi olla myös vaikea osoittaa, että mahdollinen hyöty tulee juuri jostakin nimenomaisesta tuotteesta. On ehkä tehty muitakin elämäntapa- tai ruokavaliomuutoksia, joiden seurauksena stressi tai muu akuutti terveysongelma on helpottanut.

Perusterveelle kärsimyskukkauute on turvallinen käyttää

Jos kyseessä on perusterve ihminen, Englund ei näe kärsimyskukkauutteen käytölle todennäköisesti mitään estettä. Tilanne on toinen, jos pohjalla on perussairauksia tai säännöllisiä lääkityksiä.

– Ravintolisän myymisen edellytyksenä on, että se on turvallinen eikä sillä ole haittoja. Jos on jotain perussairautta tai vaikkapa maksan toimintahäiriöitä, käytön aloittamisesta kannattaa keskustella lääkärin kanssa.

Sama pätee lääkityksiin.

– Mahdollisista yhteisvaikutuksista lääkkeiden kanssa on hyvä ottaa selvää etukäteen, Englund muistuttaa.

Lähteinä käytetty haastattelun lisäksi: 

National Library of Medicine, RavintolisäWiki, Terveysportti

X