Terveys

Mihin aikaan vuodesta luomitarkastus kannattaa tehdä? Luomihoitaja vastaa tähän ja 9 muuhun kysymykseen luomitarkastuksesta

Luomet aiheuttavat helposti huolta. Luomitarkastus olisi hyvä tehdä säännöllisesti, jotta mahdolliset ihomuutokset löydetään ajoissa. Usein hoitajan tekemä tarkastus riittää, mutta toisinaan on syytä mennä lääkärin pakeille.

Teksti:
Riikka Heinonen
Kuvat:
Istock

Luomitarkastus on hyvä tehdä säännöllisesti.

Luomet aiheuttavat helposti huolta. Luomitarkastus olisi hyvä tehdä säännöllisesti, jotta mahdolliset ihomuutokset löydetään ajoissa. Usein hoitajan tekemä tarkastus riittää, mutta toisinaan on syytä mennä lääkärin pakeille.

1. Milloin on hyvä aika tehdä luomitarkastus?

Luomitarkastus on viisainta tehdä ennen kesää. Kesäaurinko voi ai­heuttaa ihoon pigmenttihäiriöitä ja kesakkoisuutta, jotka häiritsevät tarkastusta. Mahdolliset ihomuutokset näkyvät selkeämmin, jos iho ei ole ruskettunut. Kokenut luomihoitaja pystyy arvioimaan ihon myös kesäaikaan.

Tärkeintä on kuitenkin se, että käy tarkastuksissa. Jos mieltä askarruttaa havainto uudesta, huolestuttavasta ihomuutoksesta, luomitarkastukseen on syytä mennä heti, vuodenajasta riippumatta.

Lue lisää: Harmiton luomi vai melanooma? Hakeudu heti lääkäriin, jos ihosi oireilee näin

2. Kuinka usein luomitarkastuksessa pitäisi käydä?

Jos iholla ei ole ollut aikaisempia solumuutoksia, tarkastuksessa kannattaa käydä muutaman vuoden välein. Iän karttuessa tahtia voi hieman tiukentaa.

Mikäli luomitarkastuksessa on löytynyt solumuutosluomia tai ihosyöpiä, tarkastuksissa pitää käydä vuosittain. Samoin silloin, jos tarkastuksessa on löytynyt dysplastinen ärjyluomi, jossa on pientä solutason vipinää.

Jos lähisuvussa, esimerkiksi vanhemmilla tai sisaruksilla, on melanoomaa, luomitarkastus kannattaa tehdä tiheämmin. Omakin riski sairastua melanoomaan on silloin kohonnut.

Luomia on tärkeää seurata myös kotona. Luomet voi käydä läpi kuukausittain kokovartalopeilin avulla.

3. Pitääkö runsasluomisen käydä muita tiheämmin tarkastuksissa?

Kyllä, mieluiten vuosittain, sillä riski sairastua melanoomaan kasvaa luomien määrän myötä. Keskimäärin ihmisillä on noin 20–40 luomea. Runsasluomisuuden raja on noin 50–100 luomea. Runsasluomisuus on usein geneettinen ja peritty ominaisuus. Myös auringonvalo aktivoi melanosyyttisoluja, jolloin uusia luomia ilmestyy.

Useimmiten uudet luomet ovat levollisia, kesakkomaisia ja kooltaan pieniä. Luomet lisääntyvät usein iän myötä. Niitä alkaa tulla teini-iässä ja erityisesti hormonimyrskyissä, kuten raskauden aikana. Pigmenttiluo­mien syntyminen loppuu 50 ikävuoden jälkeen. Vanhemmalla iällä iholle ilmestyy harmittomia, syylämäisiä rasvaluomia.

Omaseurannassa ja luomitarkastuksissa kannattaa olla tarkkana, mikäli on taipumus rasvaluomiin, sillä niiden alla ja seassa voi piillä jokin epätyypillinen luomi. Myös syntymästä saakka olleita luomia tulee seurata, sillä ne eivät välttämättä pysy vaarattomina. Jopa syntymäluomiin ja syntymämerkkeihin voi tulla haitallisia ihomuutoksia.

4. Mitkä ovat huolestuttavia merkkejä?

Ihomuutokset voivat tulla joko vanhaan tai uuteen luomeen. Jos iholle ilmestyy yllättäen uusi luomi, joka on väriltään epätasainen, sen reunaan kasvaa uusi uloke, luomessa on useita eri värejä, se on selkeästi epäsymmetrinen tai alue on halkaisijaltaan noin kuusi milliä, luomi kannattaa käydä tarkistuttamassa.

Huolta herättävä luomi on usein ruma ankanpoikanen kehossa. Se ei välttämättä ole koholla tai vielä rupeutunut, mutta se voi olla hieman ärtynyt ja punakka.

5. Mikä luomitarkastukseen tulevia huolestuttaa eniten?

Nappulamaiset koholuomet ja usein erityisesti taivealueilla esiintyvät, varren varassa roikkuvat luomet huolestuttavat monia. Yleensä ne ovat kuitenkin täysin vaarattomia.

Eniten tarkastukseen tulevat pelkäävät melanoomaa. Pelko ei ole turha, sillä melanoomat ovat lisääntyneet. Pinnallisia melanoomia havaitaan nykyään enemmän siksikin, että ihmiset käyvät ahkerammin tarkastuksissa ja poistattamassa luomiaan.

Monia huolestuttaa se, että he ovat olleet liikaa auringossa ja polttaneet ihonsa. Iho muistaa jokaisen palamisen lapsuudesta lähtien, vaikka niiden aiheuttamat vauriot näkyvät iholla vasta vanhempana. Riski sairastua ihosyöpään vähenee sen mukaan, mitä ruskeampi iho ihmisellä on luonnostaan.

Aurinko­altistus ei ole aina vaikuttamassa ihomuutoksen syntyyn. Esimerkiksi melanooma voi tulla sellaiseenkin paikkaan, joka ei ole koskaan nähnyt aurinkoa.

6. Onko luomihoitajan tekemä luomitarkastus yhtä luotettava kuin lääkärin?

Tarkastuksen laatu riippuu pitkälti luomihoitajan ammattitaidosta. Luomihoitajan tekemä luomitarkastus on edullisempi kuin lääkärintarkastus.

Varsinkin ennaltaehkäisevissä tarkastuksissa luomihoitajan tekemä tarkastus on hyvä vaihtoehto. Hoitaja voi tarvittaessa suositella tiettyjen luomien osalta lääkärintarkastusta tai luomen poistoa.

7. Millainen on hyvä luomitarkastus?

Tarkka ja perusteellinen. Siinä riisuudutaan pikkuhoususilleen ja koko keho tutkitaan luomi kerrallaan dermatoskoopilla, jolla nähdään tarkasti luomen rakenne. Hyvässä tarkastuksessa katsotaan myös katvealueet, kuten selkä, nivustaipeet, kainalot, niska, pakaravako ja polvitaipeet.

Jalkapohjat, varpaanvälit, sormet ja kämmenet ovat riskialueita, sillä niihin ilmestyneissä luomissa on kymmenkertainen riski solumuutoksille. Jalkapohjien ja varpaiden alueella olevat luomet poistetaan siksi herkästi.

Luomitarkastuksessa kartoitetaan myös mahdollinen sukurasite, eli onko lähisuvussa ihosyöpiä, onko itse huomannut ihossaan poikkeavaa tai onko jossakin luomessa toistuvia tuntemuksia, kuten kutinaa tai pistelyä. Terveen luomen ei pitäisi tuntua iholla miltään.

8. Jos tarkastuksessa löytyy ihomuutos, miten edetään?

Epäilyttävä ihomuutos leikataan pois ja luomen ympäriltä otetaan samalla tervettä ihoa. Sen jälkeen patologi tutkii luomen. Vastauksessa kestää yleensä 10–14 päivää. Vastauksen perusteella lääkäri voi tehdä lisäpoistosuosituksen: leikatun luomen arpi poistetaan, jolloin saadaan lisäongelmien mahdollisuus minimoitua.

9. Millaisia ihomuutoksia luomitarkastuksissa yleensä löydetään?

Tyvisolusyöpä ja okasolusyöpä ovat tyypillisimpiä pahanlaatuisia muutoksia. Ne yleistyvät iän myötä. Tyvisolu- ja okasolusyöpä eivät tavallisesti lähetä etäpesäkkeitä. Ne tuhoavat ihon paikallista kudosta, ja iholla saattaa silloin olla rikkonainen kohta, joka voi olla hyvin ärtyneen näköinen ja märkivä.

Myös melanoomia löydetään säännöllisesti, mutta ne ovat onneksi usein pinnallisia ja voidaan hoitaa jopa pelkällä lisäpoistolla. Joskus melanooman vuoksi saatetaan joutua poistamaan myös imusolmukkeita.

Lue lisää Kotiliedestä:  Epäilyttävä luomi voi jäädä itseltä huomaamatta – ihotautilääkäri kertoo, milloin luomitarkastus kannattaa

10. Millaisia luomia kannattaa seurata?

Varsinkin ihonmyötäisiä, hyvin tummia luomia, joihin tulee epäsymmetrisyyttä tai värimuutosta, kannattaa seurata tarkasti myös kotona. Vaaleillakin ihmisillä voi olla taipumus syväntummiin luomiin, jotka kannattaa käydä välillä tarkistuttamassa.

Myös pigmenttiläiskiä on syytä tarkkailla, sillä ne eivät aina ole vaarattomia. Vaikka läiskä olisi tasavärinen, sileäpintainen ja levollisen näköinen, vasta dermatoskooppitutkimuksella voidaan selvittää, onko siinä nähtävissä muutosta. Luomitarkastukseen kannattaa hakeutua, jos läiskä muuttaa yhtäkkiä väriä, sen reuna tummuu tai punakoituu tai siihen ilmestyy karheita kohtia, jotka tuntuvat sormella.

Asiantuntijana luomihoitaja Sari Levänen Bulevardin klinikalta.

Juttu on julkaistu Anna-lehdessä 31/2020.

X