Moneltako heräät yöllä? Kellonaika voi antaa lääkärille vahvan vihjeen siitä, miksi uni ei enää tule
Yöllä heräämisen tarkempi ajankohta voi antaa joitain viitteitä heräämisen syystä.
Aamuyön unettomuus on klassinen masennuksen merkki.
Yöllä heräämisen tarkempi ajankohta voi antaa joitain viitteitä heräämisen syystä.
Taas yöllä samaan aikaan hereillä! Voiko yöllisen heräämisen ajankohdasta päätellä jotain siitä, mistä herääminen johtuu? Yksi ajankohta voi THL:n tutkimusprofessori Timo Partosen mukaan antaa lääkärille vahvan vihjeen siitä, mistä unettomuus saattaisi johtua.
– Aamuyön unettomuus on klassinen masennuksen merkki. Tiedetään, että kello 3 on sellainen kellonlyömä, että jos siihen aikaan herää toistuvasti yöuniltaan eikä saa enää unen päästä kiinni, se on yleensä merkki masennuksesta, Partonen kertoo.
Jos aamuyön valvominen on lyhytaikaista, on kyse Partosen mukaan todennäköisesti ohimenevästä stressistä tai ahdistuksesta. Tällöin päässä saattaa pyöriä esimerkiksi juuri tekeillä oleva, vaativa työtehtävä. Kun työtehtävä on tehty, unikin paranee. Stressi onkin yksi yleisimpiä yöheräilyn syitä. Stressi voi myös aiheuttaa painajaisia, joista ihminen herää.
Lyhyet yöheräilyt kuuluvat normaaliin uneen
Masennuksen lisäksi muita niin selvästi yhteen tiettyyn kellonlyömään yhdistettyjä terveysongelmia ei ole. Mutta kun tutustuu normaaliin unen kaavaan ja tietää oman unentarpeen, voi heräämisajankohdasta saada vihiä siihen, mistä mahdollisesti on kyse.
Suomalaisten aikuisten keskimääräinen unentarve on noin kahdeksan tuntia, tavallisesti seitsemästä yhdeksään tuntia. Yksilöllisiä eroja kuitenkin on. Yksi voi kokea olonsa virkeäksi kuuden tunnen unien jälkeen, kun taas toinen voi tarvita yli yhdeksän tunnin yöunet virkistyäkseen.
Lue Kotilieden artikkeli: Unentarve on yksilöllistä: näin mittaat oman unentarpeesi
Partonen kertoo, että ihmisen yöunessa tapahtuu selvä muutos luontaisen unentarpeen täyttävän yöunen puolenvälin jälkeen. Jos oma unentarve on esimerkiksi kahdeksan tuntia, tuo muutos tapahtuu siis neljä tuntia nukahtamisen jälkeen.
– Tällöin ihminen alkaa heräillä ilman mitään syytäkin useamman kerran. Se kuuluu unen kaavaan. Elimistö alkaa yöunen päätteeksi valmistautua heräämiseen. On siis täysin normaalia havahtua unen jälkipuoliskolla hereille useita kertoja, mutta nukahtaa saman tien nopeasti uudelleen, Partonen selittää.
Jos havahtumisen jälkeen saa nopeasti unen päästä kiinni, asiasta ei kannata tehdä ongelmaa. Valvomista terveessä unessa ei kuitenkaan pitäisi olla yön aikana yhteen laskien puolta tuntia enempää missään iässä.
– Terveessä unessa valvomista yöunen keskellä on yhteensä alle 20 minuuttia ja valvomiseen sisältyy enintään kaksi yli 5 minuutin valveillaolojaksoa. Jos täytyy käydä vessassa, niin siinä ehkä menee se noin 5 minuuttia. Semmoinen on ihan ok vielä terveessä yöunessa, Partonen sanoo.
Yli 65-vuotiailla valvomista yöunen keskellä voi terveessä unessa olla hieman enemmän, yhteensä noin puoli tuntia.
Jos valvomista on raja-arvoja enemmän, syy kannattaa selvittää
Mitä jos valvominen ei jää noihin lukemiin? Unen kaavan takia heräämiset ovat tavallisempia unen jälkipuoliskolla, jolloin syynä voivat olla edellä mainitut masennus tai huolet. Mutta esimerkiksi fyysiset kivut voivat herätellä missä vaiheessa yötä tahansa.
Saattaa nimittäin käydä niin, että kipujen kanssa kamppaileva ei pääse lainkaan syvään uneen, vaan uni jää kevyeksi eli sellaiseksi, josta herää helposti.
Tällainen kipuilu, joka estää syvään uneen vaipumisen, johtuu Partosen mukaan usein esimerkiksi sydänsairauksista. Vanhemmilla ihmisillä tällainen heräily voi liittyä usein keuhkosairauksiin.
Syynä yöheräilyyn ja uupumukseen aamusta alkaen voi olla myös uniapnea. Myös yleinen unihäiriö levottomat jalat voi vaikeuttaa nukahtamista ja herättää melko pian nukahtamisen jälkeen.
Jos syytä pitkäaikaisille heräämisille ei itse osaa sanoa tai tarvitsee apua epäilemänsä syyn kanssa, Partonen suosittelee kääntymistä lääkärin puoleen. Ennen lääkärin vastaanotolle saapumista kannattaa pohtia omaa psyykkistä ja fyysistä terveydentilaa.
Unettomuudesta on ollut Käypä hoito -suositus vuodesta 2008, ja sitä on päivitetty vuosien aikana. Partonen suosittelee omaa heräilyään ja valvomista pohtivaa tutustumaan Käypä hoito -suositusten tausta-aineistosta löytyvään uni-valvepäiväkirjaan.
– Sitä olisi hyvä pitää ainakin 2–4 viikkoa. Kun uni-valvepäiväkirjaa on täyttänyt riittävästi, alkaa ihmiselle itselleen selvitä, millaisen päivän jälkeen hän on nukkunut paremmin ja millaisen huonommin.
Kommentit
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous