Terveys

Psykofyysisessä fysioterapiassa keho ja mieli nähdään kokonaisuutena – asiantuntijan mukaan etenkin krooniset kipupotilaat voivat hyötyä siitä: ”Keho voi olla ystävä tai vihollinen”

Keho muistaa asioita, jotka mieli haluaa unohtaa. Joskus fyysisen kivun takana voi olla psykologisia lukkoja. Toisinaan fyysiset kivut aiheuttavat henkistä kärsimystä. Psykofyysisessä fysioterapiassa ihminen oppii vaikuttamaan siihen, miten hän oman kehonsa kokee.

Teksti:
Tyyne Pennanen
Kuvat:
Istock

Psykofyysinen fysioterapia voi auttaa erilaisiin kiputiloihin.

Keho muistaa asioita, jotka mieli haluaa unohtaa. Joskus fyysisen kivun takana voi olla psykologisia lukkoja. Toisinaan fyysiset kivut aiheuttavat henkistä kärsimystä. Psykofyysisessä fysioterapiassa ihminen oppii vaikuttamaan siihen, miten hän oman kehonsa kokee.

Psykofyysinen fysioterapia käsittelee kehoa ja mieltä yhtenä kokonaisuutena.

– Mieli vaikuttaa ihmisen asentoon, liikkeisiin ja kehon kokemiseen. Iloisena liikkeet ovat eloisia ja avoimia, surullisena keho tuntuu painavalta ja voimattomalta. Yhtä lailla fyysinen kipu vaikuttaa siihen, miten jaksaa kohdata arjen vastoinkäymisiä, sanoo Suomen Psykofyysisen Fysioterapian Yhdistyksen puheenjohtaja Tanja Balk.

Pyysimme häntä kertomaan tarkemmin, mistä psykofyysisessä fysioterapiassa on kyse.

Mitä on psykofyysinen fysioterapia?

“Psykofyysinen fysioterapia on fysioterapian erikoisala. Sen ydinajatus on, että ihminen oppii kokemuksellisuuden kautta tuntemaan kehoaan. Hän havainnoi monipuolisesti tuntemuksiaan ja oppii, miten voi vaikuttaa siihen, miten oman kehonsa kokee. Samalla voi oppia myös keinoja itse- tai tunnesäätelytaitoihin.

Karkeasti ajateltuna perinteinen fysioterapia keskittyy kehon rakenteisiin ja toimintaan ja siihen, miten säilytetään mahdollisimman hyvä toimintakyky. Psykofyysisessä fysioterapiassa nähdään keho ja mieli kokonaisuutena. Kehon tuntemuksia sanallistetaan.

Psykofyysisessä fysioterapiassa ei ajatella, että on “oikeita“ tai “vääriä“ asentoja. Ihminen voi olla “väärässä“ asennossa, mikä sopii hänelle hyvin, tai mihin hän on tottunut. Sen sijaan terapeutti yrittää houkutella ihmisen itse oivaltamaan, mikä on hänelle hyvä asento tai liike.

Jos menisin sanomaan, että sinulla on hartiat lysyssä, polvet koukussa ja lantio osoittaa väärään suuntaan, saattaisit vain alkaa pakottaa itseäsi “oikeaan“ asentoon. Siitä saattaisi seurata lihasjännityksiä, ja joutuisit vain ojasta allikkoon.“

Mitä on Basic Body Awareness -terapia eli BBAT?

“Psykofyysinen fysioterapia on viitekehys, joka sisältää eri hoitomenetelmiä. Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa käytetään usein Basic Body Awareness -terapiaa, joka tunnetaan lyhenteellä BBAT. Se perustuu kokemukseen yksinkertaisista liikkeistä ja tuntemuksiin, joita liikkeet herättävät. Liikkeitä tehdään makuulla, istuen ja seisten.

BBAT:ssa voidaan esimerkiksi hakea itselle sopivaa istuma-asentoa tai tehdä niinkin yksinkertainen liike kuin painonsiirto jalalta toiselle ja tutkia samalla, miten ranka, lantio ja pää asettuvat. Fysioterapeutti ei aseta ihmistä mihinkään asentoon, vaan tämä löytää itselleen sopivan asennon itse.

Painonsiirto jalalta toiselle kuulostaa naurettavan yksinkertaiselta, mutta siinä havainnoidaan paljon asioita. Miksi teen jotakin niin kuin teen, miksi jätän jotakin muuta tekemättä? Miksi en löydä liikkeeseen voimaa tai miksi teen tämän hampaat irvessä? Pidätänkö samalla hengitystä? Purenko yhteen hampaita tai jännitänkö hartioita?

Tällä tavalla ihminen alkaa tiedostaa tapaa, jolla kehoaan käyttää.“

Kenelle psykofyysinen fysioterapia sopii?

“Periaatteessa kenelle tahansa, joka haluaa oppia tuntemaan omaa kehoaan. Psykofyysinen fysioterapia sopii myös kaiken ikäisille vauvasta vaariin. Harjoitteita toki tehdään aina ikäkohtaisesti.“

Millaisia ovat yleisimmät oireet, joihin psykofyysisestä fysioterapiasta haetaan apua?

“Kroonisista kiputiloista kärsivät potilaat ovat yleisin ryhmä. Mutta potilailla voi olla myös psyykkisiä oireita, kuten syömishäiriö, ahdistuneisuushäiriö, paniikkihäiriö, masentuneisuutta, unettomuutta tai posttraumaattinen stressireaktio.

Psykofyysinen fysioterapia, hoitotilanne.
Psykofyysinen fysioterapia sopii kaiken ikäisille.

Joillakin voi olla hyvinkin rankkoja kokemuksia taustalla, kuten hyväksikäyttöä, väkivaltaa tai sotatraumoja. Joskus rankat kokemukset vaikuttavat niin, että ihminen ei tunne kehossaan mitään, vaikka hän puhuu kokemuksistaan. Yhteys kehon ja mielen välillä on tavallaan katkennut.

Joskus ongelmat ovat alkaneet pienistä asioista. Polvi on kipeytynyt ja pikkuhiljaa se onkin alkanut tuntua invalidisoivalta. Kun epäluottamus omaa kehoa kohtaan lisääntyy, keho voi alkaa tuntua pelottavalta tai heikolta. Siihen ei voikaan enää luottaa. Psykofyysisessä fysioterapiassa pyritään palauttamaan luottamus niin, että voi tuntea olonsa turvalliseksi omassa kehossaan.“

Auttaako psykofyysinen fysioterapia pääsemään kroonisesta kivusta kokonaan eroon?

“Sitä ei voi luvata. Krooniset sairaudet, kuten fibromyalgia tai reuma ovat kipusairauksia, eikä niiden tuottamaa kipua voida kokonaan poistaa. Terapeutti voi kuitenkin opettaa keinoja, joiden avulla kipua voidaan helpottaa esimerkiksi niin, että nukkuu paremmin tai oppii lieventämään kivun aiheuttamaa ahdistusta. On tärkeää saada yhteys omaan kehoon niin, että se tuntuu luotettavalta ja turvalliselta. Keho voi olla ystävä tai vihollinen.

Joillakin krooninen kipu voi hellittää tai kadota kokonaan. Moni kärsii esimerkiksi määrittelemättömistä tuki- ja liikuntaelinsairauksista ja kivuista, johon voidaan usein vaikuttaa.“

Miten hoidetaan henkilöä, joka kärsii psyykkisistä traumoista?

“Minulla on huoneentaulu, jossa lukee näin: ’Keho on ihmiselle uskollinen – se ei jätä ilmaisematta, kun tilanteessa ollaan muuten mykkiä’. Sitaatti on psykoanalyytikko Pirkko Siltalan ja tarkoittaa sitä, että keho kertoo, vaikka sanat loppuisivatkin. Keho voi kertoa, että ihminen on kokenut vaikeita kokemuksia. Keho voi myös kertoa voimavaroista.

Jos on kokenut hyvin nuorena jotakin traumaattista, esimerkiksi hyväksikäyttöä, voi olla, ettei muista siitä mitään. Sanallisen muiston sijaan voi kuitenkin olla kehollinen muisto.

Jokin tietty asento, kosketus, valaistus, haju tai ääni saattaa herättää pelkoa ja ahdistusta. Joskus voi käydä esimerkiksi niin, että kun terapeutti lähestyy lattialla makaavaa potilasta tai tulee seisomaan potilaan viereen, tämä ahdistuu ja haluaa lopettaa harjoituksen. Silloin on hyvä tarkastella, mistä kokemuksessa on kyse ja mistä se kumpuaa.

Psykofyysisen fysioterapeutin ei ole tarkoitus toimia traumapsykoterapeuttina, mutta hän ja potilas voivat tarkastella sitä, mikä on läsnä tässä hetkessä. Esimerkiksi, kun olen tässä vieressäsi, mikä siinä tuntuu uhkaavalta tai vieraalta, tai tuleeko turvallisempi olo, jos menen kauemmaksi, tai entä jos vaihdat asentoa makuulta vaikka istuma-asentoon?

Hoidossa voidaan käsitellä traumaattista kokemusta niin, että potilas kuvailee, mitä hänen kehossaan tapahtuu, kun hän puhuu siitä.  Sitä ennen kuitenkin haetaan turvallinen yhteys kehoon. On tärkeää, että potilas kokee kehossaan hallinnan ja voiman tunnetta. On hyvä saada kokemus, että seisoo omilla jaloillaan.

Jos potilas ei tunne mitään, terapeutti voi tehdä tarkentavia kysymyksiä. Huomaatko, mitä hengityksessäsi äsken tapahtui? Huomasitko, että vaihdoit asentoa tai varpaasi meni kippuraan?

Me emme voi poistaa traumaa, mutta jos sitä voi tarkastella nykyhetkessä turvallisesti, se alkaa vaikuttaa vähemmän nykyisyyteen, kun luottamus ja turvallisuus omaan kehoon on kasvanut.“

Tarvitaanko trauman käsittelyyn muutakin tukea?

“Vaikka psykofyysinen fysioterapia on kokonaisvaltainen hoitomuoto, se ei ole psykoterapiaa. Moni käykin sekä psykofyysisessä fysioterapiassa että psykoterapiassa.

Jos psykofyysisessä fysioterapiassa mieleen nousee jotakin, mitä potilas ei ole tiedostanut aikaisemmin, on kokemusta hyvä sanallistaa ja tarvittaessa ohjata potilas myös muun psyykkisen hoidon ja tuen piiriin. Jollekin riittää, että käy terveyskeskuksessa depressiohoitajan luona. Joku toinen saa apua psykoterapiasta tai lääkehoidosta.

Joskus voi olla niin, että on jumiutunut sanallisessa terapiassa tai elämässään paikoilleen. Ei löydä ongelmiinsa sanoja tai ratkaisuja, eikä pääse eteenpäin. Kun on läsnä kehossaan, voi oivaltaa, mikä minua auttaa eteenpäin. “

psykofyysinen fysioterapia
Psykofyysinen fysioterapia ei aina riitä yksistään. Joskus voi olla hyvä ottaa rinnalle myös keskusteluterapiaa.

Ovatko psykofyysisen fysioterapian hyödyt tieteellisesti todistettu?

“Kyllä, ja yliopistotasoista tutkimusnäyttöä tulee koko ajan lisää sekä Suomesta ja maailmalta. Suomessa alan väitöksiä on valmistunut erityisesti Jyväskylän yliopistossa.

Suomi, Ruotsi ja Norja ovat olleet psykofyysisen fysioterapian edelläkävijöitä, ja näistä maista hoitosuuntaus on lähtenyt leviämään maailmalle. Psykofyysistä fysioterapiaa on voinut opiskella Suomessa ammattikorkeakoulutasolla jo kolmekymmentä vuotta.

Iso muutos asenteissa tapahtui vuonna 2016, jolloin Kela päätti, että psykofyysinen fysioterapia on vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen soveltuva terapiamuoto. Viime vuosina psykofyysistä fysioterapiaa on alettu huomioida muuallakin terveydenhuollossa kuin vain psykiatrisella puolella. Vielä muutama vuosi sitten tuntui siltä, että perinteisen fysioterapian kentällä moni karttoi psy-etuliitettä, mutta nyt tietoa on jo niin paljon, että asenteet ovat muuttuneet.

Nykyisin kipua ja kehon ja mielen vuorovaikutusta ymmärretään aiempaa paremmin. Ihminen on biopsykososiaalinen kokonaisuus.“

Kuuluuko psykofyysinen fysioterapia Kelan tuen piiriin?

“Kyllä, jos on lääkärin lähete. Lääkärin lähetteellä voi saada Kelalta myös pidempiaikaisempaa tukea, jos on saanut lähetteen vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen.“

Paljonko psykofyysinen fysioterapia -hoitokerta maksaa?

“Sama hintahaitari kuin fysioterapiassa eli 50 eurosta yli 100 euroon kerta. Mitä pidemmälle terapeutti on erikoistunut, sitä enemmän hänen tulisi laskuttaa. Kokemuksen ja tiedon tulisi siis näkyä hinnoittelussakin.“

X