Saunominen paitsi rentouttaa, voi myös helpottaa joidenkin sairauksien oireita. Asiantuntija kertoo, mitkä ovat saunan terveysvaikutukset.
Saunominen paitsi rentouttaa, voi myös helpottaa joidenkin sairauksien oireita. Asiantuntija kertoo, mitkä ovat saunan terveysvaikutukset.
Terveys

Runsaasti saunovat pysyvät terveempinä kuin vähän saunovat – asiantuntija kertoo, mitkä ovat saunomisen monet terveysvaikutukset

Saunominen rentouttaa, lievittää stressiä ja voi helpottaa jopa joidenkin sairauksien oireita. Vilvoittelu, venyttely, ilmankosteus ja riittävän pitkä aika lauteilla tehostavat saunan hyviä vaikutuksia.
Teksti: Riikka Heinonen Kuvat: iStock

1. Millaisia terveysvaikutuksia saunomisella on?

Viime vuosina on tutkittu paljon, miten saunominen vaikuttaa terveyteen. Löylyttelyn on todettu helpottavan joidenkin sairauksien oireita, vaikka saunomisella ei olisikaan suoranaisia sairauksia parantavia vaikutuksia.

Saunomisen on havaittu vaikuttavan suotuisasti etenkin sydämen ja verenkiertoelimistön hyvinvointiin. Sauna laskee verenpainetta, joten siitä voi olla apua, jos verenpaine on lievästi koholla. Sitä voidaan hyödyntää myös hoidossa olevan sydänsairauden tai verenpainetaudin elintapahoitona. Saunan aiheuttaman lämpöaltistuksen on todettu lievittävän sydämen vajaatoimintaa.

Löylyissä istumisella on kehoa rentouttava ja stressiä lievittävä vaikutus, sillä hyvää oloa tuottavien endorfiinien eritys lisääntyy saunan lämmössä. Rentoutumisella puolestaan on suotuisa vaikutus niin verenpaineeseen, mielialaan kuin lihaksiinkin. Lihasjännityksestä johtuvat kiputilat voivat laueta saunoessa.

Saunomisen on todettu myös ehkäisevän muistisairauksia. Se voi helpottaa joidenkin astmapotilaiden hengitystä.

2. Miten saunan terveysvaikutuksia voisi tehostaa?

Saunan kehoa ja mieltä rentouttavaa vaikutusta voi tehostaa venyttelyn tai vaikkapa saunajoogan avulla.

Lue myös: Pilatesta saunassa – viisi helppoa treeniliikettä kotisaunaan

Vilvoittelu ja esimerkiksi pulahdus avantoon voimistavat saunan rentouttavaa vaikutusta aktivoimalla elimistön autonomista hermostoa.

Saunassa hikoilu tekee hyvää iholle, sillä se puhdistaa ihoa ja avaa ihohuokosia. Saunan lämmössä ikääntyvä tai kuiva iho saa kosteutta ja ihon aineenvaihdunta paranee. Ihoa uudistavaa ja elvyttävää vaikutusta voi tehostaa loihtimalla omaan kotisaunaan suolasaunan ominaisuuksia. Se tapahtuu esimerkiksi hieromalla hienojakoista merisuolaa iholle ja laittamalla suolaa vesiastiaan tai pussiin, joka kiinnitetään roikkumaan saunan katosta. Lämmin ja kostea höyry irrottaa suolahiukkaset hengitysilmaan, jossa ne hoitavat hengityselimiä ja tuovat helpotusta allergiaoireisiin ja astmaan.

3. Onko terveyden kannalta väliä, onko sauna kuiva vai kostea?

Saunan lämpötila on terveyden kannalta merkittävämpi tekijä kuin se, onko sauna kuiva vai kostea. Hengityselimistölle kostea höyrysauna on kuitenkin parempi kuin kuivat löylyt. Hengityselinten sairauksista, kuten astmasta, kärsivien kannattaakin kokeilla, tuoko höyrysauna helpotusta oireisiin. Höyrysauna voi lievittää flunssaista oloa, joskaan kuumeisena ei saa saunoa.

4. Voiko saunaan mennä heti rankan liikuntasuorituksen jälkeen?

Nestehukan ja kuivumisen riski on saunoessa suurempi, jos on hikoillut runsaasti juuri ennen saunomista. Saunaan voi mennä heti liikunnan harrastamisen jälkeen, kunhan muistaa huolehtia riittävästä nesteytyksestä ja korvata liikunnan aikana syntyneen nestehukan. Myös liikkuessa kannattaa nauttia riittävästi nesteitä, jotta heikko olo ei pääse yllättämään.

Noin puolen tunnin saunominen aiheuttaa tavallisesti 0,5–1 litran nestehukan, jonka voi korjata juomalla saman verran vettä.

5. Onko kylmässä vilvoittelun ja saunan yhdistämisellä terveysvaikutuksia?

Vilvoittelu on tärkeä osa saunomista, vaikka sen terveyshyödyistä välttämättömänä osana saunomista ei olekaan suoraa tutkimusnäyttöä. Sillä, siirtyykö saunasta huoneenlämpöön vai ulos vilvoittelemaan, ei ole merkitystä. Avantouinnin terveysvaikutuksia hyväkuntoisilla koehenkilöillä tutkittaessa on havaittu, että voimakas lämpö-kylmävaihtelu kuormittaa hyvällä tavalla sydäntä ja autonomista eli tahdosta riippumatonta hermostoa rentouttaen samalla koko kehoa.

Lue myös: Talviuintiin hurahtanut Janina Fry käy meressä viisikin kertaa viikossa: ”Surut ja murheet huuhtoutuvat mereen”

6. Voiko voimakkaasta kylmän ja kuuman vuorottelusta olla haittaa?

Saunasta kylmään avantoon hyppääminen ei välttämättä sovi kaikille. Saunominen kuormittaa verenkiertoelimistöä, ja lämmöstä kylmään siirtyminen lisää kuormitusta. Voimakas lämpötilojen vaihtelu voikin järkyttää oireilevasta sydänsairaudesta kärsivän elimistöä ja aiheuttaa sydänoireita, kuten rytmihäiriöitä.

Mikäli mielii saunasta avantoon, kannattaa kokeilla varovasti, sopiiko pulahdus kylmään veteen omalle elimistölle. Muutama minuutti viileässä ulkoilmassa lieventää äkkijäähdytyksen aiheuttamia reaktioita.

7. Sopiiko saunominen sellaiselle, jonka verenpaine on matala?

Verenpaine laskee saunassa verisuonten laajenemisen seurauksena. Siihen voi liittyä huimausta ja pahimmillaan jopa pyörtyminen, jos lauteilta noustaan liian nopeasti.

Matalan verenpaineen omaavan kannattaa nousta lauteilta mahdollisimman rauhallisesti ja vointiaan kuulostellen. Kannattaa huolehtia siitä, että juo riittävästi nesteitä ennen saunaa ja saunomisen yhteydessä, sillä nestehukka voimistaa huimauksen tunnetta. Löylyihin ei kannata myöskään suunnata kovin täydellä vatsalla. Jos ruoansulatus on tehokkaimmillaan saunomisen aikana, se voi aiheuttaa helpommin huimausta ja heikotusta.

Lue myös: Jos saunassa alkaa pyörryttää, kehosi lähettää sinulle vakavasti otettavan varoituksen – lääkäri kertoo, mistä on kyse

Jalkojen pitäminen kylmässä vedessä saunassa voi helpottaa ja ennaltaehkäistä huimauksen tunnetta. Jos istuma-asennossa alkaa huimata, lauteilla voi olla pitkällään ja kohottaa jalat pystyyn seinää vasten. Heikotuksen tunne voi johtua siitäkin, että saunassa ei ole riittävästi happea. Hyvästä ilmanvaihdosta kannattaa siis myös huolehtia.

Tutkimuksissa on havaittu, että runsaasti saunovat pysyvät terveempinä kuin vähän saunovat.

8. Kenen kannattaa olla saunomisen suhteen tarkkana?

Jos sydän- tai hengityselinsairaus aiheuttaa oireita kävellessä, saattaa saunan aiheuttama rasituskin olla liian suuri. Etenkin oireilevasta sydänsairaudesta, kuten vaikeasta sepelvaltimotaudista tai aorttaläpän ahtaumasta, kärsivän kannattaa saunoa varoen miedossa lämmössä.

Saunominen kannattaa ottaa varovasti, jos verenpaine on kovin matala. Myös migreenistä kärsivän kannattaa saunoa varoen. Verisuonet laajenevat saunan lämmössä, mikä voi laukaista migreenikohtauksen.

Kuumeisena ei saa saunoa. Elimistössä on silloin valmiiksi liikaa lämpöä, eikä sitä pidä enää lisätä saunomalla. Vuotavan tai tulehtuneen haavan, leikkauksen jälkitilan tai märkivän ihosairauden kanssa saunomista ei myöskään suositella.

Toisen ihmisen läsnäolo on suotavaa muistiongelmista kärsivän tai iäkkään ihmisen saunoessa, sillä vaarana voi olla kaatuminen. Löylyihin ei pidä mennä humalassa, koska tapaturmariski voi silloinkin kasvaa.

9. Mistä tietää, että on ollut liian pitkään saunassa?

Ihmiset sietävät lämpöä eri tavoin. Löylyistä on syytä lähteä vilvoittelemaan heti, jos olo muuttuu huonovointiseksi tai heikottavaksi. Saunominen kannattaa aloittaa varovasti ja olla löylyissä 5–10 minuuttia kerrallaan, jos ei ole tottunut kuumuuteen.

Parhaat terveysvaikutukset saunomisesta saa vasta pidempien löylyjen jälkeen. Elimistölle suotuisat terveysvaikutukset ilmaantuvat, kun on vietetty 15–20 minuuttia 75–80-asteisessa saunassa.

Lue myös: Kuinka pitkään saunassa saa olla? Asiantuntija vastaa ja muistuttaa tärkeästä turvaseikasta

10. Saunominen joka päivä – hyvä vai huono asia terveydelle?

Joka päivä voi ehdottomasti saunoa. Saunan terveyshyötyjä kartoittavissa tutkimuksissa on havaittu, että runsaasti saunovat pysyvät terveempinä kuin vähän saunovat. Tehokkaimman terveyshyödyn saa säännöllisellä saunomisella 4–7 kertaa viikossa. Keskimäärin suomalaiset saunovat kaksi kertaa viikossa.

Asiantuntijana kardiologian erikoislääkäri, professori Jari Laukkanen.

X