Toistuvat poskiontelotulehdukset

Nuhakuumeeseen liittyvä poskiontelotulehdus paranee usein itsestään, kun flunssa hellittää. Joskus kuitenkin bakteerit saavat vallan ja tarvitaan antibiootteja tai poskiontelohuuhtelua.

1. Miksi poskiontelotulehdus iskee herkästi nuhassa?

Nuhan aikana poskionteloista nenään johtaville aukoille kehittyy limakalvoturvotusta. Limakalvo paksunee ja ilmanvaihto onteloissa heikkenee. Samalla poskionteloiden limaneritys lisääntyy eivätkä eritteet pääse poistumaan. Onteloon jää limaa, jossa taudinaiheuttajat lisääntyvät herkästi. Tulehduksen aiheuttajat, bakteerit ja virukset, voivat olla poskiontelossa tai levitä sinne nenästä.

2. Kuinka yleinen vaiva poskiontelotulehdus on?

Hyvin yleinen. Aikuisilla on vuodessa 2-3, lapsilla 6-8 kertaa nuhakuume, jossa voi olla lieviä poskiontelotulehduksen oireita. Lievistä tulehduksista kuitenkin vain alle kaksi sadasta johtaa bakteerien aiheuttamaan poskiontelotulehdukseen. Sellaisen sairastaa vuosittain noin 100 000-400 000 suomalaista.

3. Mistä voi epäillä poskiontelotulehdusta?

Flunssan yleisoireiden, kuten kuumeen ja väsymyksen lisäksi nenä on tukkoinen ja siitä valuu limaa. Poskissa tai yläposkihampaissa tuntuu painetta tai särkyä. Päätä voi särkeä ja haju- ja makuaisti huonontua.

4. Pitääkö poskiontelotulehduksen takia mennä lääkäriin?

Viruksen aiheuttama poskiontelotulehdus paranee monesti itsestään viikossa tai kahdessa. Oireita kannattaa lievittää särkylääkkeillä, nenää avaavalla lääkkeellä ja limaa ohentavalla yskänlääkkeellä. Nenää voi huuhdella suolavedellä esimerkiksi sarvikuonokannun avulla. Huuhtelu avaa tukkoista nenää ja pesee pois tulehduksen yhteydessä lisääntynyttä limaa ja ärsyttäviä aineita. Allergikon on ensin hyvä kokeilla tehokasta allergialääkettä. Lääkäriin kannattaa mennä, jos oireet pitkittyvät tai pahenevat. Silloin kyseessä saattaa olla bakteeritulehdus, jota voidaan hoitaa antibiooteilla, joskus myös nenän kortisonisuihkeilla.

5. Eikö antibiootteja siis välttämättä tarvita?

80 prosenttia äkillisistä poskiontelotulehduksista paranee 10-14 päivän aikana ilman antibioottia. Antibioottihoito on suositeltavaa aloittaa vasta tuon ajan jälkeen tai jos oireet ovat voimakkaat tai pahenevat uudestaan. Antibioottikuuri aloitetaan usein turhan aikaisin. Potilas on saattanut käydä lääkärissä viiden päivän oireilun jälkeen ja saada antibiootteja. Hän kuvittelee, että lääkkeet auttoivat, vaikka oireet olisivat helpottuneet muutenkin. Seuraavalla kerralla hän haluaa jälleen antibiootteja. Toisaalta, hoitamatta jäänyt bakteerien aiheuttama poskiontelotulehdus voi kroonistua.

6. Miten usein toistuvaa poskiontelotulehdusta hoidetaan?

Poskiontelot on syytä kuvata ja harkita lääkärin tekemää poskiontelopunktiota eli -huuhtelua ja mahdollisesti pidempää antibioottikuuria. Poskiontelopunktiossa lääkäri puuduttaa pistokohdan. Ontto neula viedään ohuen luisen seinämän lävitse poskionteloon ja ontelo huuhdellaan lämmitetyllä keittosuolaliuoksella.

7. Mitä hyötyä poskionteloiden kuvaamisesta on?

Sillä voidaan muun muassa varmistaa, onko kyseessä todella poskiontelotulehdus, ja välttää turhia antibioottikuureja. Oireiden syy voi olla muukin kuin poskiontelotulehdus, kuten esimerkiksi allergiaoireilu.

8. Millaisia kuvausmenetelmiä on käytössä?

Röntgen- tai ultraäänikuvaus on kohtuullisen luotettava äkillisessä poskiontelotulehduksessa. Toistuvissa tai pitkittyneissä tulehduksissa tietokonekerroskuvaus antaa enemmän tietoa. Uusin ja tarkin menetelmä on kartiokeilatietokonekerroskuvaus. Sillä saadaan puolessa minuutissa ja pienemmällä säteilyannoksella tarkka kolmiulotteinen kuva onteloista. Kuvasta nähdään nenän rakenteet ja limakalvomuutokset. Sen avulla korvalääkäri voi arvioida leikkaustarvetta. Kuva toimii myös leikkauskarttana.

9. Milloin leikkauksesta voi olla apua?

Jos tulehdus toistuu hyvin usein tai se on pitkittynyt eli oireet jatkuvat vähintään kolme kuukautta eivätkä lääkehoito ja nenähuuhtelu auta. Joillakin ihmisillä tulehdus jää päälle, vaikka sen aiheuttajaa ei ole enää mailla halmeilla. Tämä voi johtua häiriöstä immuunipuolustuksessa, osittain myös perinnöllisestä alttiudesta. Varsinaista laukaisevaa tekijää ei tiedetä.

10. Pääseekö leikkauksella eroon poskiontelotulehduksista?

Tähystysleikkauksessa poistetaan luuta sivuontelon ja nenän väliseltä alueelta ja laajennetaan ulosvirtauskanavaa. Uudemmassa ja potilasystävällisemmässä menetelmässä, nenän sivuonteloiden pallolaajennuksessa, ahtaaseen kohtaan viedään pallokatetri. Sen sisälle ruiskutetaan kymmenen ilmakehän paineella keittosuolaliuosta. Kun pallo täyttyy, ympärillä olevat ohuet luuseinämät murtuvat ja siirtyvät. Pallolaajennus aiheuttaa vähemmän verenvuotoa ja kipuja ja toipuminen on nopeampaa kuin tähystysleikkauksessa. Kumpikaan toimenpide ei suoraan paranna poskiontelotulehdusta, mutta tulehdusriski vähenee. Toimenpiteet avaavat ahtaita tai tukkeutuneita ulosvirtauskanavia ja helpottavat tulehduksen hoitamista.

Asiantuntijana korva-, nenä- ja kurkku-tautien sekä allergologian erikoislääkäri, LKT Jari Suvilehto.

Teksti: Pirkko Tuominen