Hannu Väisänen käy puolisonsa kanssa jatkuvaa keskustelua, mitä tehdä rahat nielevälle kodille – ”Pohdin usein, kannattiko paikkaa hankkia”

Hannu Väisänen saa Ranskan maaseudun rauhassa hyvin töitä tehtyä. Puoliso tosin huomauttelee, miksi Hannu antaa työtään vaatimattomuudesta puoli-ilmaiseksi.

Ranskassa asuva kuvataiteilija ja kirjailija Hannu Väisänen, 71, keskustelee illanistujaisissa ranskalaisten ystäviensä kanssa rahavaikeuksistakin mutkattomasti.

– Ystävä- ja tuttavapiirimme on sellaista, ettei minua hävetä kertoa heille, jos ei ole varaa tehdä jotakin. Moni tuttavani on kertonut asuvansa perheineen pienessä asunnossa, koska heillä ei ole varaa isompaan kotiin. Jatkuva keskustelunaihe parisuhteessani on, että yhteinen Pariisin-kotimme ja talomme maaseudulla imevät niin paljon rahaa, Hannu kertoo.

– Pariisissa asuminen on kallista. Onneksi asumme puolisoni Christophen kanssa ydin-Pariisin ulkopuolella, missä asuntojen hinnat ovat maltillisempia.

Vuodesta 1989 Ranskassa asunut kirjailija hankki Dordognessa sijaitsevan 1830-luvulla rakennetun pappilan toiseksi kodikseen ja ateljeekseen. Paikasta on tullut vuosien kuluessa rakas, ja Hannu vetäytyy sinne mielellään työskentelemään.

– Saan maaseudun rauhassa hyvin töitä tehtyä. Silti pohdin usein, kannattiko paikkaa hankkia. Olemme pistäneet siihen paljon rahaa.

Pariskunta aloitti korjaustyöt kymmenen vuotta sitten, eikä loppua näy. Vähintään joka toinen vuosi he istuvat puun alla keskustelemassa paikan kohtalosta.

– Sitten päätämme, että emme enää kestä, vaan talo on myytävä pois. Siitä huolimatta päätimme ryhtyä remontoimaan alakertaa. Tällä kertaa uusimme lattian, ikkunat ja ovet. Tällaisissa asioissa en säästele. Kun jotain tehdään, se tehdään kunnolla.

Hannu Väisänen viisastui ulosotossa

Säästäväiseksi Hannu Väisänen on oppinut kantapään kautta. Vielä Suomessa asuessaan hän joutui ulosottokierteeseen. Siitä selvittyään hän päätti tehdä kaikkensa, ettei se toistuisi.

– Olin saanut jonkin ison palkinnon ja tuhlannut rahat heti välittämättä siitä, että palkintorahoista joutuu maksamaan veroja. En varautunut tulevaan vaan käytin rahaa huomioimatta lainkaan sitä, ettei pussissa ollut niin paljon kuin olisi pitänyt olla.

Tiukan rahatilanteen ja ulosoton vuoksi Hannu ei pystynyt maksamaan takaisin opintolainojaan. Hän joutui monta vuotta käymään ulosottoviranomaisen luona neuvottelemassa lainojen takaisinmaksusta.

– Se ei liittynyt huolimattomuuteen vaan siihen, ettei rahaa yksinkertaisesti ollut. Aloittelevana taiteilijana halusin ottaa riskejä ja tehdä monenlaista. Läheskään kaikesta ei maksettu korvausta.

Sittemmin on ollut parempia vuosia, mutta Hannusta ei ole tullut tuhlaria.

– Kirjailijat ja kuvataiteilijat tunnetaan runollisesta rahankäytöstään, mutta minun kohdallani se ei pidä paikkansa. En visko sadan euron seteleitä tai tokaise ravintolassa, että pitäkää loput. Olen kuluttajana tylsän tavallinen.

Hannu Väisänen kasvoi varovaiseksi rahankäyttäjäksi

Hannu Väisänen myöntää olevansa ujo vaatimaan kunnollista palkkiota työstään.

– Se on vaatimattoman kotini peruja. Lapsuudenperheessäni raha oli harvinaisuus ja sen käytössä korostettiin varovaisuutta. Puolisoni huomauttelee vaatimattomuudestani ja ihmettelee, miksi olen antanut itseni johonkin juttuun puoli-ilmaiseksi. Hän on oikeassa siinä, että minun pitäisi puolustaa rahallisia etujani paremmin.

Kirjanpitäjä on Hannun talouden selkäranka, jolle hän toimittaa kuittinsa kerran kuussa. Raha-asioista huolehtii lisäksi puoliso, joka on taloustieteen ja matematiikan opettaja.

– Hän on suurin tukeni näissä asioissa. Ranskassa puolisoilla on yhteinen talous, joten Christophe tietää, mihin käytän rahojani. Hän kuittailee taiteilijan rahankäytöstä, vaikka tietää, että käytän rahaa järkevästi. Hän osaa ostaa viikon ruoat kerralla, kun minä taas en osaa sellaista. Meillä on omat tilit, ja olemme vapaita päättämään rahankäytöstämme.

Lue myös: Sadulla on pienemmät tulot kuin miehellä, silti he laittavat kulut puoliksi – Kotiliesi

Hannu pyrkii ostamaan vain tarpeeseen ja välttämään hankintoja hetken mielijohteesta.

– Puolisoni on enemmänkin impulssiostaja, vaikka taloustieteilijä ja matemaatikko onkin. Hän saattaa ostaa silkkaa turhuutta.

Nopeisiin ostopäätöksiin Hannu sortuu kirpputoreilla, jos eteen tulee hieno valaisin tai vanha ruukku.

Lue myös: Kirppislöytö sai Iivarin kädet tärisemään – osti 22 eurolla, myi pois 1400 eurolla

”Otan kirpputorille korkeintaan 100 euroa mukaan.”

– Lamput ja ruukut ovat heikkouteni. Otan kirpputorille korkeintaan 100 euroa mukaan, jotta ostokset eivät mene sen yli.

Vaikka elämässä on taloudellisesti kirkas vaihe, rahaa ei jää silti säästöön.

– Kaikki mitä tulee, menee käyttöön. Minulla on onneksi töitä sovittuna seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. Ne tulevat todennäköisesti tuottamaan niin, että pystyn käymään kaupassa ja mahdollisesti tarjoamaan itselleni matkan New Yorkiin. En ota tässä iässä enää lainaa, vaan yritän selvitä omalla työlläni. Miljonääriä minusta ei tule koskaan, se on varma.

Sinua voi kiinnostaa myös:

1. Julkkikset

   Jutta Larm etsi onnea materiasta, kunnes tuleva puoliso pani sille jo ensivisiitillä stopin – "Tuhlaan nykyään vain neljän kissamme hyvinvointiin"

2. Ihmiset ja suhteet

   Mikael Jungner erosi, kun Karoliina-tytär oli vuoden vanha: ”Avioeron aikaan näytti siltä, että kuolen hyvin pian”

3. Julkkikset

   Sointu Borgin ja Tomi Solosen suhde alkoi kiivaalla viestittelyllä: "Tapaaminen ei tullut edes puheeksi moneen kuukauteen"