Sisko Savonlahti
Sisko Savonlahden toinen romaani Kai minä halusin tätä ilmestyi juuri.
Julkkikset

Sisko Savonlahti hämmentyi luettuaan Antti Tuiskun self help -kirjan: ”Hänen ja minun välillä on valtava kuilu”

Sisko Savonlahti, 38, ihmettelee Antti Tuiskun rajatonta itseluottamusta ja etsii inspiraatiota Todella upeeta -sarjan tomppeleilta tähdiltä.
Teksti: Tyyne Pennanen Kuvat: Maija Astikainen/Gummerus, Lehtikuva, OM-arkisto, iStock ja valmistajat

Haluaisin matkustaa uudestaan Kreikkaan, missä olen ollut pari kertaa. Jostain syystä siellä on helppoa olla. Matkus­taessa haluaisin unohtaa itseni ja päästä pakoon elämääni. Se ei ole ollut ihan helppoa, joten en ole matkustanut kauheasti aikuisiällä. Nyt olen alkanut kiinnostua historiasta ja haluaisin matkustaa katsomaan historiallisia nähtävyyksiä. Juuri kun oivalsin, että kappas, historian oppiminen voisikin olla matkustamisen pointti, alkoikin ahdistaa ilmastonmuutos. Voi olla, että ulkomaanmatkani on matkustettu.

Todella upeeta -sarjan Edina ja Patsy.

Todella upeeta -sarjan Edina ja Patsy ovat ihanasti retuperällä.

Inspiroidun Todella upeeta -sarjan Patsystä ja Edinasta. Katsoin sarjaa nuorena äitini kanssa, ja se nauratti meitä molempia. Vanhemmiten olen tajunnut, miten poikkeuksellinen sarjan naiskuva oli, ja on edelleen. Harvoin näkee tarinoita naisista, jotka ovat aivan retuperällä ja niin anteeksipyytelemättömiä sen suhteen. He ovat yksinkertaisesti niin tomppeleita kuin ihmiset vain voivat olla.

Lue myös: Menestyskirjailija ja ohjaaja Saara Turunen: ”Rakastan sitä, että suomalaisilla naisilla on oikeus lönkötellä missä tahansa vaatteissa”

En saa energiaa mistään. Olen aina väsynyt. Nukun paljon, välillä liikaakin, ja sen jälkeen särkee päätä. Yritän kyllä urheilla ja syödä vitamiineja.

Ostoslistallani on kahvinkeitin, seinäkoukut koirien hihnoille ja rintaliivit. Olisi kiva omistaa rintaliivit, jotka antaisivat oikeasti tukea eivätkä olisi vain pala vanunutta kangasta. Tuloni ovat epäsäännölliset, joten silloin kun saan kerralla enemmän rahaa, ostan arkisia asioita, joita kuukausipalkkaiset ihmiset luultavasti ostavat säännöllisesti pitkin vuotta.

Kuuntelen Spotifysta Rainy Days Are for Sleeping -albumia, jossa on luonnon ääniä. Pidän erityisesti sateen ropinasta auton kattoa ja kuistia vasten. Kun kuuntelen niitä ja makaan sängyssä peiton alla, tunnen olevani turvassa.

Ihmettelen Antti Tuiskun self help -kirjaa Menesty! Näin löydät itsesi ja voit hyvin, koska hänen ajattelutapansa on niin erilainen kuin omani. Kun kuuntelen Tuiskun lukemaa äänikirjaa, ajattelen vähän väliä: ”Oletko tosissasi?” Hänellä on rajaton luottamus itseensä ja omiin neuvoihinsa. En löytänyt kirjasta itseäni enkä voi hyvin. Kirja on saanut minut hämmästelemään ihmisten erilaisuutta, hänen ja minun välillä on valtava kuilu.

Brittiläisen Tracey Eminin nykytaideteos.

Brittiläisen Tracey Eminin taide kolahtaa Siskoon.

Olen nykytaiteen suhteen vähän kuin Sampo Terho – en voi kehuskella tuntevani sitä. Mutta brittiläisen Tracey Eminin taidetta rakastan. Se tuntuu niin kurittomalta.

Olen koukussa Coca Cola Zeroon. Sitä pitää olla aina jääkaapissa.

Lempiravintolani New Bamboo Center Helsingin keskustassa lopetti, mikä aiheutti minulle kriisin. Heidän curry-tofu-annoksensa on kuulunut ruokaympyrääni kymmenen vuotta. Onneksi poikaystäväni on hyvä laittamaan terveellistä ja hyvää ruokaa.

Annan juttusarjassa ajankohtaiset ihmiset paljastavat lempiasioitaan. Juttu julkaistiin Annassa 36/2021.

X