Taviselämään palannut Marika Krook edusti euroviisuissa 1998 – nykyisin hän haluaa ymmärtää ”rahan energiaa”
Marika Krook antaa ääniopetusta, ei laulutunteja. Kun hän antaa äänenkäytöstä malliesimerkin, toimittajan sielu menee kananlihalle.
Marika Krook opiskeli sopraanoksi Sibelius-Akatemiassa. Jo sitä ennen hän oli tullut tunnetuksi Helsingin kaupunginteatterin West Side Storyn Mariana.
Marika Krook antaa ääniopetusta, ei laulutunteja. Kun hän antaa äänenkäytöstä malliesimerkin, toimittajan sielu menee kananlihalle.
Joka aamu Marika Krook herää neljältä. Silloin tämä asunto Helsingin Ullanlinnassa on aivan hiljainen. Mies nukkuu, molemmat lapset nukkuvat, koko kaupunki uinuu.
– Rakastan sitä maagista hiljaisuutta. Istun ja sytytän kynttilän. Teen hengitysharjoituksia. Pystyn olemaan melkein kaksi minuuttia hengittämättä. Sitten teen meditaation, jossa nostan oksitosiini- ja serotoniinitasoa kropassani.
Marika ajattelee, että elämässä tapahtuu huonoja ja hyviä asioita. Vain siihen voi itse vaikuttaa, miten ne ottaa vastaan. Monenlaista onkin tapahtunut. Kolmikymppisenä julkisuus jäi vähemmälle siksi, että Marikan terveys romahti.
– Ongelmat terveydessä olivat viesti siitä, että tarvitsen omaa aikaa. En voinut olla julkisuudessa ja esittää, että kaikki on hyvin, kun kaikki ei ollut hyvin.
Silloin hän myös asui pidempään Italiassa, miehensä Petri Viglionen kotimaassa. Siellä häntä kutsui maalaaminen, kuten upeat taideteokset tämän olohuoneen seinällä kertovat.
”Olen varakas ihminen sisäisesti, en rahallisesti.”
Meditaation ja joogan lisäksi Marika omistaa aamuistaan hetken myös sille, että opiskelee muun muassa sijoittamista. Hän haluaa ymmärtää ”rahan energiaa” ja haastaa itseään asioissa, joissa ei vielä ole hyvä. Taiteilijana tuloja tulee aalloittain.
– Olen varakas ihminen sisäisesti, en rahallisesti.
Marika Krook on saanut olla monipuolinen taiteilija
Mitä Marika sitten tekee työkseen? Siihen ei ole yksinkertaista vastausta. Tauluja hän ei ole pitkään aikaan maalannut.
– Sielunmaailmani on nyt säveltämisessä ja musikaaliesitysten tuottamisessa.
Työn alla on säveltämiseen liittyvien sovellusten ja muun tekniikan opiskelu. Lisäksi hän on tuottajana musiikkiaiheisessa show’ssa, jota tehdään Tampereella. Marika on kiitollinen siitä, mitä kaikkea on saanut Suomessa tehdä.
– Olen tehnyt leffoja, teatteritöitä ja musiikkia. Olen saanut löytää itsestäni eri puolia taiteilijana.
Uusi projekti on koulun perustaminen. Se liittyy rohkeuteen käyttää omaa ääntä ja siihen, miten Marika nykyään laulaa.
– Pystyn kanalysoimaan ääntä. En ole enää kiinni tekniikassa vaan ääni virtaa kroppani läpi. Se on niin ihanaa, Marika hehkuttaa.
Perinteisiä laulutunteja Marika ei anna, mutta hän auttaa ihmisiä löytämään äänen, joka resonoi kehossa.
– Opetan sitä, kuinka löytää yhteys omaan sieluun. Kun ääni koskettaa sielua, iho menee kananlihalle.
Hän antaa esimerkin. Marika avaa suunsa, suoristaa ryhtinsä ja antaa äänensä soljua ilmoille. On aivan liian laimeaa sanoa, että iho menee kananlihalle. Koko sieluhan tässä menee kananlihalle!
– Moni hämmästyy siitä, että pystyy tähän, vaikkei olisi koskaan laulanut. Jos on jotain, mitä minä pystyn antamaan maailmalle, se on tässä.
Vanha kansikuva saa hämmentymään
Marika näkee, että äänen löytäminen vaikuttaa myös siihen, miten puhuu itselleen. Arvosteleeko itseään vai paijaako ja rakastaako? Ja se on asia, joka voi muuttaa maailmaa.
Nuoruudessa Marikan sisäinen puhe oli hyvin armotonta. Nähdessään vuoden 1998 Annan kansikuvan Marika hämmentyy. Hän näkee kuvassa ihanan nuoren naisen, jonka pahin kriitikko hän itse oli.
– Nuorena mietin suuria kysymyksiä: Miksi teen tätä, miksi olen tässä?
Viisikymppisenä ei tarvitse enää esittää jotain, mitä ei ole.
– Suurin saavutus elämässäni on, että ympärilläni on perhe ja ystäviä – aitoja, ihania ihmisiä.
Elämän rajallisuuden kanssa Marika on sinut.
– Olen osa universumia. Minä en ole tärkeä. Me olemme täällä lyhyen ajan, ja on ihanaa, jos sen ajan voi tehdä jotain, mitä rakastaa.
Kommentit
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous