Työkyvyttömyyseläkkeelle jääminen on antanut Laila Jylhälle mahdollisuuden keskittyä omaan hyvinvointiin.
Työkyvyttömyyseläkkeelle jääminen on antanut Laila Jylhälle mahdollisuuden keskittyä omaan hyvinvointiin.
Terveys

Aivoinfarkti yllätti Lailan, 63: ”Kuvittelin, että tuntemukset johtuivat niska-hartiaseudun jäykkyydestä”

Aivoinfarkti yllätti Laila Jylhän eläkeiän kynnyksellä. Laila kertoo, miten sairauskohtaus on vaikuttanut arkeen.
Teksti: Maria Lieto Kuvat: Sara Pihlaja

”Joulukuisena sunnuntaina vuonna 2017 menin ajoissa sänkyyn herätäkseni virkeänä uuteen työviikkoon. Ennen nukahtamista huomasin vasemmassa jalassani, kädessäni ja kasvonpuoliskossani lievää pistelyä ja puutumista. Hetkellisesti kuvittelin, että tuntemukset johtuisivat päätetyöskentelyn aiheuttamasta niska-hartiaseudun jäykkyydestä.

Kului muutama tunti, mutta kihelmöinti ei jaloittelusta huolimatta täysin hellittänyt. Koska tilanne ihmetytti, hälytimme puolisoni kanssa paikalle ambulanssin.

Sairaalassa tehtyjen kuvantamistutkimusten avulla aivojeni oikealta puolelta löytyi pieni infarkti. Tukos johtui aivovaltimon sisäseinämän irtoamisesta eli dissekaatiosta, jonka aiheuttama verihyytymä oli johtanut pienen valtimon tukkeutumiseen.

Ensioireiden alkamisesta oli sairaalaan päästyäni kulunut jo sen verran aikaa, ettei liuotushoidon aloittaminen ollut enää järkevää. Hoitona käytettiin verenohennuslääkitystä, jonka avulla ehkäistiin myös mahdollisten uusien tukosten syntyminen. Jos hoidon aloittaminen olisi viivästynyt pidempään, toisen aivoinfarktin kehittyminen olisi asiantuntijoiden mukaan ollut varsin mahdollista.”

Lue myös: Aivoverenkiertohäiriö vaatii pikaista hoitoa – nämä ovat tyypilliset oireet

”Aivoinfarkti oli heikentänyt kehoni vasenta puolta”

”Viikon kestäneen sairaalajakson jälkeen pääsin kotiin. Aivoinfarkti oli tehnyt olostani voipuneen, ja toipuminen vei hurjasti energiaa. Jännitin myös sairauskohtauksen uusiutumista. Ensimmäisten viikkojen ja kuukausien aikana tunnustelin heti herättyäni raajojani, sillä halusin varmistaa, ettei kehooni ollut tullut yön aikana aivoinfarktiin viittaavia oireita.

Aivoinfarkti oli heikentänyt kehoni vasenta puolta. Siksi kiinnitin sairauslomalla erityistä huomiota sen kuntouttamiseen esimerkiksi kävelemällä ja sorminäppäryyttä kehittämällä. Kirjoittelin tietokoneella kymmensormijärjestelmää käyttäen ja siirtelin televisiota katsellessani vasemmalla kädelläni pieniä nappeja ja helmiä kulhosta toiseen.

Kahden kuukauden sairausloman päätyttyä huomasin kuitenkin nopeasti, ettei työnteko sujunut entiseen malliin. Tein osa-aikaista viikkoa ja suoriuduin tehtävistäni hyvin, mutta kärsin voimakkaasta väsymyksestä, joka alkoi usein yllättäen ja teki oloni voimattomaksi. En koskaan etukäteen tiennyt, milloin väsymyskohtaus pakottaisi jäämään kotiin tai lähtemään kesken työpäivän lepäämään.

Pari vuotta työelämässä sinniteltyäni työterveyslääkäri suositteli, että hakisin oireideni vuoksi kokoaikaista eläkettä muutama vuosi suunniteltua aiemmin.”

Lue myös: Aivoinfarktin saanut Hanna Markkula-Kivisilta: ”En voi jäädä pelkäämään, että mitä seuraavaksi”

– Koen olevani onnekas, ettei aivoinfarkti aiheuttanut minulle vakavaa pitkäaikaishaittaa, Laila Jylhä sanoo.

– Koen olevani onnekas, ettei aivoinfarkti aiheuttanut minulle vakavaa pitkäaikaishaittaa, Laila Jylhä sanoo.

”Voin elää arkea jaksamiseni ehdoilla”

”Myönteinen työkyvyttömyyseläkepäätös on antanut minulle mahdollisuuden keskittyä hyvinvointiini. Eläkeläisenä pystyn rytmittämään arkea oman jaksamiseni ehdoilla ja tunnen voivani nyt paremmin. Koen, että toipumisprosessia kuitenkin hidasti se, että koetin pärjätä työelämässä oman terveyteni kustannuksella liian pitkään. Toisaalta en kadu, että yritin jatkaa työntekoa sairastumisen jälkeen.

Väsymyskohtauksia tulee nykyään harvemmin, mutta toisinaan kärsin huimauksesta. Kehoni vasen puoli on palautunut lähes ennalleen, joskin poskessa on tunnoton alue. Kutsun sitä väsymysmittariksi, sillä huomaan tunnottomuuden selvemmin, jos en ole levännyt tarpeeksi. Koen olevani onnekas, ettei aivoinfarkti aiheuttanut minulle vakavaa pitkäaikaishaittaa.”

Lue myös: Voit saada tietämättäsi jopa satoja oireettomia aivoinfarkteja – näistä merkeistä kannattaa huolestua

”Kehoni vasen puoli on palautunut lähes ennalleen.”

”Pelko uudesta sairauskohtauksesta käy joskus mielessä”

”Noudatin kohtuullisia elintapoja jo ennen sairastumista, mutta lääkärien mukaan aivoverenkiertohäiriö voi huonolla tuurilla kehittyä myös terveellisesti elävälle. Sairastuminen on silti kannustanut kiinnittämään aiempaa enemmän huomiota terveyteen.

Harrastan liikuntaa 2–4 kertaa viikossa kuntosaliharjoittelun, vesijuoksun ja kävelylenkkien muodossa. Lisäksi teen erilaisia tasapainoharjoituksia. Muistan myös levätä riittävästi.

Minulla on verenpainelääkitys, sillä verenpainelukemani ovat vuosia olleet hitusen koholla. Kolesteroliarvoni ovat aina olleet hyvät, mutta nykyään käytössäni on myös verisuonten sisäpintaa suojaava kolesterolilääkitys.

Vaikka aivoinfarkti oli minulla lievä, pelko uudesta sairauskohtauksesta käy joskus mielessä. Onneksi osaan pitää ikävät ajatukset melko hyvin poissa. Lisäksi olen kouluttautunut vertaistukihenkilöksi ja kokemustoimijaksi.

Muistutan itseäni lähes joka päivä siitä, että juuri nyt on hyvä aika omien unelmien toteuttamiselle.”

X