Mikrobiomi voi hyvin, kun siitä pitää huolen. Kuvassa hymyilevä nainen.
Hyvinvoiva mikrobiomi pitää ihon terveenä.
Terveys

Ethän pese ihoasi liikaa? Ihoa suojaava mikrobiomi tarvitsee hellävaraista hoitoa – 4 lääkärin vinkkiä, joiden avulla pidät huolta ihosi suojamuurista

Ihon tavoin myös mikrobiomi tarvitsee hoitoa ja huolenpitoa. Parhaiten se onnistuu ihotautilääkäreiden vanhalla viisaudella: ihoa ei saisi pestä liikaa.
Teksti: Roosa Roivainen Kuvat: iStock

Iho on ihmiskehon suurin elin, joka ottaa vastaan niin pienet kuin isommatkin iskut sekä suojaa meitä ulkopuolisilta uhkatekijöiltä, kuten vaarallisilta kemikaaleilta ja auringon ultraviolettisäteilyltä. Se ei ole tärkeässä tehtävässään kuitenkaan yksin, sillä myös iholla on oma suojamuurinsa, mikrobiomi. Mikrobiomi koostuu kaikista ihon pinnalla esiintyvistä elävistä organismeista, kuten hyvänlaatuisista bakteereista, mutta myös viruksista ja jopa sienistä.

– Ihmiselimistö on hyvä elatusaine. Meillä on valtava määrä mikrobeja etenkin iholla ja suolistossa, kertoo HUSin Ihotautien klinikan ylilääkäri ja professori Annamari Ranki.

Lue myös: Rasvaluomi vai melanooma? Lääkäri kertoo, miten tunnistat ihomuutoksen ja milloin on syytä mennä lääkäriin

Mikrobiomi suojelee ihoa huonoilta bakteereilta 

Vaikka ihmissilmä ei tätä elävää suojamuuria pysty erottamaan, on arvioitu, että ihon ja suoliston mikrobien yhteenlaskettu biomassa on samansuuruinen aivojemme kanssa.

Eikä mikrobien määrä sinällään yllätä. Kehossamme niillä on merkittävä rooli. Suolistossa mikrobit tuottavat ja säätelevät muun muassa mielialaan vaikuttavaa serotoniinihormonia ja tuottavat suurimman osan elimistömme K-vitamiinista. Ihon pinnalla hyvälaatuiset bakteerit puolestaan ehkäisevät haitallisten bakteerien lisääntymistä.

– Ihon mikrobiomin hyvät bakteerit ja virukset erittävät aineita, jotka heikentävät esimerkiksi märkäbakteerien kasvua. Tästä esimerkkinä ovat normaalikasvustoon kuuluvien stafylokokkibakteerien erittämät valkuaisaineet, jotka pitävät kurissa märkätulehduksia aiheuttavaa stafylokokkilajia.

Ihon suojamuuri saa alkunsa heti silloin, kun vauva altistuu äitinsä synnytyskanavan sekä ympäristön mikrobeille. Tuolloin hyvät bakteerit ja virukset hakeutuvat lapsen suolistoon ja iholle kouluttaen vastasyntyneen elimistön puolustusmekanismia eli immuunivastetta taistelemaan haitallisia organismeja vastaan.

Lapsuudessa saatu ihon mikrobiomi pysyy melko samanlaisena koko ihmisen eliniän ajan. Se kuitenkin vaihtelee ihoalueen mukaan.

– Tiedämme, että ihon mikrobiomi on erilainen ihon eri alueilla. Ihon ominaisuudet vaikuttavat siihen, millaiset mikrobit siellä viihtyvät: Kämmenen ihoalueen bakteerit ovat erilaiset kuin keskellä selkää tai vaikkapa kainalossa. Kosteilla ihoalueilla voi esiintyä myös hiivasieniä, Ranki kertoo.

Ihon mikrobiomi muuttuu ihosairauksissa, kuten atooppisessa ihottumassa 

Terveessä ihossa myös mikrobiomi voi hyvin. Mutta mitä tapahtuu, jos ihon suojamuuri syystä tai toisesta heikentyy?

Sitä tutkijat selvittävät tälläkin hetkellä. Ranki kertoo, että lääketieteessä ollaan yhä enemmän kiinnostuneita ihon mikrobiomin roolista ihosairauksien synnyssä.

Esimerkiksi HUSin Ihotautien klinikalla on tutkittu, millaiset ihon mikrobiomin muutokset ovat tyypillisiä atooppisessa ihottumassa ja psoriaasissa. Vuosina 2011–2015 toteutettu tutkimus kuului laajaan EU:n rahoittamaan tutkimushankkeeseen, johon osallistui Helsingin lisäksi ihotautilääkäreitä Lontoosta ja Düsseldorfista sekä mikrobiomitutkijoita Tukholmasta.

Rankin mukaan tutkimuksessa havaittiin, että atooppisen ihottuman taustalla on haitallisten stafylokokkibakteerien liikakasvu, joka horjuttaa mikrobiomin luonnollista tasapainoa.

–Kun ihmisellä on perinnöllinen alttius esimerkiksi atooppisen ihottumaan, ihon pintarakenne, eli läpäisyeste, on häiriintynyt. Silloin käy niin, että äkäisemmät stafylokokkibakteerit pääsevät helpoimmin kasvamaan iholla ja edelleen heikentämään ihon omaa suojaa. Stafylokokkibakteereita esiintyy normaalistikin iholla, mutta monissa ihosairauksissa ne ryöpsähtävät liikakasvuun, Ranki sanoo.

Mikrobiomin epätasapaino on atooppisen ihottuman taustalla.

Tutkimuksissa on havaittu, että atooppisessa ihottumassa stafylokokkibakteerit heikentävät terveen mikrobiomin tasapainoa.

Vahvistavatko probiootit ihon mikrobiomia?

Tutkimuksissa tehdyt löydökset ovat merkittäviä, sillä niiden avulla atooppista ihottumaa osataan tulevaisuudessa hoitaa tehokkaammin ja täsmällisemmin. Atooppisen ihon hoidossa lupaavia tuloksia on saatu muun muassa paikallisesti käytetyillä probiootti-bakteereilla tai niiden ainesosilla. Ne ovat vähentäneet haitallisen stafylokokkibakteerin määrää iholla.

– Eräässä tutkimuksessa elävää, hyvälaatuista bakteeria suihkutettiin sprayna atooppisen lapsen iholle ja hoitotulos oli melko hyvä. Vielä ei kuitenkaan tiedetä, miten pitkäaikaisia probiooteilla saatavat hoitotulokset ovat. Iholla on nimittäin sellainen taipumus, että ulkoapäin tuodut bakteerit eivät pysy siinä kovin kauaa, Ranki huomauttaa.

Koska ihon mikrobiomi on yksilöllinen, kaikki probiootit eivät myöskään välttämättä hyödytä jokaista potilasta. Ranki huomauttaa, että hoitomuodosta tarvitaan vielä lisätutkimuksia parhaimmin toimivan probioottiyhdistelmän löytämiseksi.

Näin huolehdit mikrobiomistasi – lääkärin 4 vinkkiä

  1. Älä pese ihoa liikaa tai voimakkailla pesuaineilla, koska ne poistavat ihoa suojaavan rasvakerroksen.
  2. Käytä talvisin riittävän rasvaista voidetta, joka estää kosteuden haihtumisen ihosta. Talvisaikaan iho kuivuu ja kuivuminen vaikuttaa negatiivisesti ihon mikrobikasvustoon. Mikrobiomin ylläpitämiseksi ihoa on tärkeä kosteuttaa.
  3. Jos joudut pesemään paljon käsiä, muista myös rasvata kädet pesun jälkeen ja yöksi.
  4. Hoida ihorikkoumat ja haavat hyvin tulehdusten välttämiseksi.
Mikrobiomi pysyy kunnossa, kun ihoa ei pestä liikaa.

Ihoa on tärkeä puhdistaa tarpeeksi hellävaraisesti, jotta tärkeät mikrobit eivät tuhoudu ja ihon mikrobiomi pysyy hyvänä.

Muut lähteet: Terveyskirjasto

X