Terveys

Tämän pulssi kertoo terveydestäsi – 5 asiaa, jotka sykkeestä voi päätellä

Syke antaa tietoa niin kuntotasosta kuin riskistä sairastua sydäntauteihin. Listasimme viisi asiaa, jotka omasta sykkeestään voi päätellä.

Teksti:
Johanna Jantunen
Kuvat:
Istock

Kun harjoitellaan sykealueella, joka on noin 70 % maksimisykkeestä, parannetaan peruskuntoa.

Syke antaa tietoa niin kuntotasosta kuin riskistä sairastua sydäntauteihin. Listasimme viisi asiaa, jotka omasta sykkeestään voi päätellä.

Tiedätkö, millaiseen tahtiin sydämesi sykkii? Sydämen syke eli pulssi on erinomainen mittari omalle terveydentilalle ja kuntotasolle.

Normaalisti sydämen syke nousee ja laskee kehon aktiivisuustason mukaan. Levossa sydän lyö hitaasti, kun taas liikunnan aikana syke tihenee, jotta lihakset saisivat riittävästi happea. Pulssi voi nousta myös esimerkiksi stressin, jännityksen tai kahvinjuonnin takia.

Se, millainen syketaso on normaali, on hyvin yksilöllistä. Poikkeuksellisen alhainen, korkea tai epäsäännöllinen pulssi voi kuitenkin kertoa siitä, että jotain on pielessä.

Listasimme viisi terveyteen ja kuntoon liittyvää asiaa, joita omasta sykkeestään voi päätellä.

1. Pulssi kertoo terveydestä: Matala leposyke on merkki hyvästä kunnosta

Kun halutaan arvioida sykkeen avulla ihmisen kuntotasoa, mittarina toimii leposyke.

Alhainen leposyke kertoo yleensä ihmisen olevan terve ja hyvässä kunnossa. Hyväkuntoisen henkilön sydämen iskutilavuus on suurempi kuin huonokuntoisen, eli hyväkuntoisen sydän pystyy yhdellä sysäyksellä työntämään suuremman määrän verta eteenpäin. Hyväkuntoisen sydämen ei siis tarvitse lyödä yhtä kiivaasti kuin huonokuntoisen.

Normaali leposyke

Aikuisilla normaali leposyke on noin 60–90 lyöntiä minuutissa. Erittäin hyväkuntoisilla ihmisillä, kuten urheilijoilla, leposyke voi laskea jopa 30–40 lyöntiin minuutissa.

2. Liian alhainen pulssi voi kertoa rytmihäiriöstä

Jos sydän lyö levossa vähemmän kuin 60 kertaa minuutissa ja lisäksi esiintyy huimausta ja voimattomuutta, kyseessä voi olla sydämen hidaslyöntisyys eli bradykardia. Sydän lyö tällöin liian hitaasti pitääkseen yllä riittävää verenkiertoa.

Syynä hidaslyöntisyyteen voivat olla sydän- ja verenpainelääkkeinä käytetyt beetasalpaajat, johtumishäiriöt tai sydämen tahdistinsolmukkeen eli sinussolmukkeen heikentynyt toiminta. Nuorilla sydänsairauteen liittyvä hidaslyöntisyys on harvinaista.

Tarkkaa rajaa sille, milloin pulssi on liian hidas, ei ole määritelty. Hyväkuntoisilla henkilöillä leposyke voi laskea jopa 30–40 lyöntiin minuutissa oireita aiheuttamatta.

Hoitoon kannattaa hakeutua, jos hidaslyöntisyyteen liittyy väsymystä, huimausta tai pyörtyilyä.

Syke eli pulssi kertoo kunnosta. Leposykettä voi parantaa esimerkiksi kestävyysliikunnan avulla.
Leposykettään voi parantaa esimerkiksi kestävyysliikunnan avulla. Kävely, juoksu ja hiihto ovat tehokkaita lajeja.

3. Korkea leposyke lisää sairastumisen riskiä

Tutkimusten mukaan korkea leposyke altistaa sydän- ja verisuonitaudeille.

Ka­nadan lääkä­ri­liiton leh­dessä julkaistussa tutkimuksessa vertailtiin henkilöitä, joiden leposyke oli alle 60 lyöntiä minuutissa ja henkilöitä, joiden leposyke oli yli 80 lyöntiä minuutissa. Korkeamman leposykkeen ryhmällä oli 30 pro­senttia suu­rempi ris­ki sai­rastua sepel­val­ti­mo­tautiin ja kah­deksan pro­senttia suu­rempi riski aivo­ve­ren­kier­to­häi­riöihin kuin matalan leposykkeen ryhmällä.

Korkea leposyke voi johtua muun muassa stressistä, ylirasituksesta, sairaudesta tai huonosta fyysisestä kunnosta. Myös jännitys, kuume, valvominen, kahvi, tupakka ja alkoholi tihentävät leposykettä.

Korkeasta leposykkeestä voidaan puhua, jos pulssi ei esimerkiksi kolmen vuorokauden aikana missään vaiheessa tipahda alle 65 lyönnin.

Leposykettään voi parantaa terveellisistä elintavoista huolehtimisella ja kestävyysliikunnan harrastamisella. Kestävyyskuntoa kehittäviä lajeja ovat muun muassa kävely, juoksu, uinti, pyöräily ja hiihto.

4. Maksimisyke kertoo, millaisella sykealueella kuntosi kohenee

Maksimisykkeellä tarkoitetaan suurinta mahdollista sydämenlyöntien määrää minuutissa fyysisen rasituksen aikana. Maksimisykkeen jälkeen syke ei enää nouse, vaikka harjoituksen teho vielä nousisi.

Maksimisyke ei riipu siitä, kuinka hyvässä kunnossa ihminen on, vaan siihen vaikuttavat perinnölliset tekijät ja ikä. Lähtökohtaisesti maksimisyke laskee iän myötä.

Oman maksimisykkeensä voi selvittää kuntotestillä tai sitä voi arvioida kaavan avulla. ACSM (American College of Sports Medicine) -kaavan mukaan maksimisyke on 220 miinus ikä. 30-vuotiaan maksimisyke olisi tällöin 190 (220 – 30 = 190). Toinen vakiintunut tapa laskea maksimisyke on 205 – 1/2 x ikä. Myös tällä kaavalla 30-vuotiaan maksimisyke olisi 190 (205 – 15 = 190).

Maksimisykkeen avulla voidaan laskea, millaisella sykealueella harjoittelu on palauttavaa, milloin se kehittää peruskuntoa ja milloin harjoittelu on niin raskasta, että lihaksiin alkaa kertyä maitohappoa.

Palauttavan, kevyen harjoituksen aikana syke on 50‒60 % maksimisykkeestä.

Jos syke on puolestaan 60–75 % maksimisykkeestä, peruskunto ja peruskestävyys kohenevat. Lihaksiin voi kertyä maitohappoa, mutta se pystytään polttamaan pois.

Vauhtikestävyys- ja maksimikestävyysharjoittelussa pulssi voi olla ajoittain jopa 80‒90 % maksimisykkeestä. Tällöin liikutaan jo anaerobisella tasolla, jolloin lihaksiin kertyy niin paljon maitohappoa, että sitä ei enää ehditä poistaa.

5. Epäsäännöllinen pulssi voi johtua eteisvärinästä

Useimmat muljahtelut ja sydämen lisälyönnit ovat harmittomia, ja terveessäkin sydämessä voi esiintyä satunnaisia rytmihäiriöitä. Jos sydän kuitenkin lyö usein epäsäännöllisesti ja epätavallisen tiheään, kyseessä voi olla myös eteisvärinä eli flimmeri.

Eteisvärinä on yleisin sydämen rytmihäiriö, joka tuntuu sydämen tykyttelynä tai epämiellyttävänä muljahteluna. Siihen voi liittyä väsymystä, hengenahdistusta, huonoa oloa ja yleistä suorituskyvyn laskua. Toisaalta se voi olla myös täysin oireeton.

Eteisvärinälle altistavat muun muassa kohonnut verenpaine, sepelvaltimotauti, läppäviat ja ikä. Eteisvärinän riski kasvaa 60 ikävuoden jälkeen.

Koska eteisvärinä saa aikaan sen, että veri ei liiku sydämessä kuten pitäisi, seurauksena voi olla verihyytymiä. Verihyytymä puolestaan voi aiheuttaa aivoinfarktin.

Eteisvärinä todetaan EKG:n eli sydänsähkökäyrän avulla. Jos epäilet kärsiväsi eteisvärinästä, ota yhteys lääkäriin.

Lähteet: Harvad Health Publications, Polar, Potilaan lääkärilehti, Sydän.fi, Terveyskirjasto

Lue myös:

Eikö kunto kohoa, vaikka treenaat kovaa? Tarkista sykevälivaihtelusi

Sykkeenmittauksen ABC

Sopivalla sykkeellä

X