Adele laihtui – mutta miksi siitä syntyi kohu? Psykologi kertoo
Kun brittilaulaja Adele latasi kuvan itsestään sosiaalisen mediaan, hänen muodonmuutoksestaan syntyi kohu. HUSin Syömishäiriöyksikön psykologi Katarina Meskanen vertaa laihtumiskertomuksia nykypäivän sankaritarinoihin. ”Se antaa väärän viestin, jos kehumme toisiamme laihtumisesta.”
Kun brittilaulaja Adele latasi kuvan itsestään sosiaalisen mediaan, hänen muodonmuutoksestaan syntyi kohu. HUSin Syömishäiriöyksikön psykologi Katarina Meskanen vertaa laihtumiskertomuksia nykypäivän sankaritarinoihin. "Se antaa väärän viestin, jos kehumme toisiamme laihtumisesta."
Viime toukokuussa brittilaulaja Adele, 32, julkaisi syntymäpäivänsä tienoilla kuvan itsestään omalla Instagram-tilillään. Päivityksen jälkeen artistin sosiaalinen media alkoi täyttyä kommenteista, jotka kohdistuivat Adelen hoikistuneeseen olemukseen.
Lue myös kehopositiivisuudesta:
Kuvasta nousi nopeasti maailmanlaajuinen somekohu, ja se nostettiin myös kansainvälisiin uutisotsikoihin. Laulajan muodonmuutosta sekä ihasteltiin että ihmeteltiin: toiset kehuivat laulajan painonpudotusta, toiset taas spekuloivat, mitä ”vanhalle” Adelelle oikein tapahtui. Laulaja itse on ollut laihtumisestaan vähäsanainen.
Adelen Instagram-kuva on saanut yhteensä lähes 12 miljoonaa tykkäystä ja yli 200 000 kommenttia.
Adelen hoikistunut ulkomuoto puhututti ensimmäisen kerran jo joulukuussa, kun artisti päivitti sosiaaliseen mediaan kuvan, jonka yhteyteen hän oli kirjoittanut: ”I used to cry but now I sweat.” Suomeksi lause kuuluu: ”Ennen itkin, mutta nykyään hikoilen.”
Adele nousi puheenaiheeksi, koska onnistunutta laihtumista kuvataan sankarinarratiivilla
Adelen muodonmuutos on kuitenkin vain yksi esimerkki monien muiden joukossa. HUSin Syömishäiriöyksikön psykologi Katarina Meskasen mukaan puhutaankin laajemmasta, kulttuurissamme vallitsevasta ilmiöstä, jossa laihdutuskertomukset ovat rinnastettavissa nykypäivän sankaritarinoihin.
– Kun tunnettujen ihmisten vartaloissa tapahtuu jotain muutosta, se on usein valtakunnanmedian yksi pääpuheenaiheista. Mielestäni se on tosi surullista. Aivan kuin puheenaiheen kohde olisi vain ulkomuotonsa edustaja, eikä muuta – kuten lahjakas laulaja, Meskanen kertoo.
Mutta miksi sitten olemme niin kiinnostuneita toisten ihmisten laihtumisesta? Meskasen mukaan vastauksena on ulkonäkökeskeinen kulttuurimme. Koemme oikeutetuksi kommentoida toisten ihmisten ulkonäköä, koska se on sosiaalisesti hyväksyttävää.
– Olemme tottuneet ruotimaan varsinkin julkisuudessa olevien ihmisten vartaloita ja ulkonäköä. Arvostelemme helposti ihmisen menestymistä ja statusta – ylipäätään ihmisen arvoa – heidän ulkonäkönsä ja -muotonsa perusteella. Julkisuuden valokeilassa oleviin ihmisiin se kohdistuu erityisen paljon.
Laihdutus on myös bisneksenä valtava: painonpudotus kiinnostaa ihmisiä ja mainostajia. Meskasen mukaan laihduttamista voi verrata jopa harrastukseen, koska niin moni tekee sitä. Sen takia myös mediassa esillä olevat jutut ovat luettuja.
– Ehkä taustalla on ajatus siitä, että ’voi, kunpa minäkin laihtuisin’ tai ’voi, kunpa minäkin saisin muokattua omaa kehoani.’ Useimmiten tarve laihduttaa kumpuaa tyytymättömyydestä itseen. Laihduttamisella tavoitellaan suurempaa onnea, parempaa itsetuntoa ja itsensä hyväksymistä: aivan kuin pienempi ja kiinteämpi keho olisi jollain lailla aivain onneen.
”Olemme tottuneet ruotimaan varsinkin julkisuudessa olevien ihmisten vartaloita ja ulkonäköä. Arvostelemme myös ihmisen menestymistä ja statusta – ylipäätään ihmisen arvoa – heidän ulkonäkönsä ja -muotonsa perusteella.”
Adele sai paljon reaktioita, mutta kehuvatkaan kommentit eivät välttämättä ole hyväksi
Ulkoisen olemuksen muuttuminen herättää usein muissa ihmisissä reaktioita sekä mielipiteitä. Aivan kuten Adelenkin kohdalla kävi. Suorasukaisia kommentteja toisen ulkonäöstä on helppo sanoa etenkin sosiaalisessa mediassa, jossa toista ihmistä ei tarvitse kohdata kasvotusten.
– Ajatellaan, että kun henkilö on julkisuudessa, kommentointi on enemmän oikeutettua, ikään kuin he olisivat julkista omaisuutta.
Myöskään hyväntahtoiset tsemppiviestit eivät Meskasen mukaan ole täysin ongelmattomia. Hän huomauttaa, että laihtumisesta kehuminen luo herkästi vääristyneen mielikuvan siitä, että painonvähennys olisi vain positiivinen asia.
– Se antaa väärän viestin, jos kehumme toisiamme laihtumisesta: ikään kuin painonpudotus olisi pelkästään hyvä asia. Laihtumisen taustalla saattaa olla surullinenkin tarina – sairautta ja vastoinkäymisiä, josta ulkopuolinen ei tiedä mitään. Joskus suurempaa välittämisen osoittamista voi olla laihtumisesta huolestuminen.
Ongelmallinen painokeskeisyys
Meskasen mukaan laihdutusuutisointiin tulisikin lähtökohtaisesti suhtautua kriittisesti. Kun keskiössä ovat vain pudotetut kilot ja karistetut sentit, korostaa näkökulma ongelmallista painokeskeisyyttä.
– Ihan kuin ihmisestä tulisi mukamas parempi, kun hän on laihtunut. Lisääntynyt hyvinvointi, parempi jaksaminen ja kohentunut terveys ovat valitettavan usein vain sivuseikkoja näissä tarinoissa.
Harmillisena seikkana Meskanen näkee myös sen, että usein mediassa esillä olevissa kertomuksissa itsensä hyväksyminen on palkinto, joka ansaitaan vasta painonpudotuksen onnistuttua.
– Omaa keho- ja minäsuhdettaan olisi tärkeä työstää jo ihan sellaisenaan: miten tulla omassa kehossaan toimeen jo nyt, sekä miten hyväksyä, ja jopa rakastaa, vartaloaan sellaisena kuin se on. Oman kehon arvostaminen ei saisi olla ehdollista, vaan oma vartalo on jo nyt kunnioittamisen arvoinen, eikä vasta pudotettujen kilojen myötä.
”Oman kehon arvostaminen ei saisi olla ehdollista, vaan oma vartalo on jo nyt kunnioittamisen arvoinen, eikä vasta pudotettujen kilojen myötä.”
Tarinoita tulisi kertoa kaiken kokoisista ihmisistä
Meskanen toivoisi, että mediassa näkyisi ennen ja jälkeen -uutisoinnin sijasta enemmän tarinoita itsensä hyväksymisestä.
– Myös näkyvillä olevaa kehonkuvastoa tulisi laventaa. Tärkeää olisi, että kerrottaisiin tarinoita kaiken kokoisista ja tyyppisistä ihmisistä – niin, ettei aina isokokoinen ihminen olisi laihduttamistarinan keskiössä tai esitettäisi häntä sen kautta, että hänen tärkein tehtävänsä on yrittää pienentää itseään.
Kommentit
Tämähän on täysin ”väärä” mielipide, mutta kyllä, yli 40 kg ylipainoinen ei ole fyysisesti useimpien mielestä yhtä kaunis kuin normaalipainoinen. Syitä ylipainoon tai liikaan laihuuteen voi olla monia, mutta ihmiset nyt vain ajattelevat toisista kuin ajattelevat ja se tulisi hyväksyä. Hyväksytäänhän sekin yhteiskunnassa hiljaa, että kauniilla ihmisillä sukupuoleen katsomatta on etuuksia taviksiin nähden ja että monet rumat eivät koskaan pariudu.
Ihminen voi korkeintaan kehittää itseään henkisesti avarakatseisemmaksi tai vahvemmaksi hyväksymään muiden ikävätkin mielipiteet sellaisenaan tai yrittää muutosta myös yhteiskunnallisella tasolla, mutta ensimmäiseen voi varmasti lähinnä vaikuttaa. Ihmiset ovat pinnallisia ja usein ajattelemattomia. Nuo laihtuneen kauneutta hehkuttavat eivät välttämättä pahaa ajattele. Kannattaa vain nauttia omasta onnistumisesta ja olla välittämättä muista liikaa.
Kommentit
Jäin aivan sanattomaksi. Niinku mitähän vittua minä juuri luin? Täytyy ilmeisesti olla nainen että kykenee ajattelemaan kuin nainen. Näin miehenä ajattelen asian näin:
Adele ei ollut tyytyväinen itseensä tai ulkonäköönsä … tai painoonsa. Hän päätti tehdä asialle jotain (”ennen itkin, nyt hikoilen” kertoo minulle päämäärätietoisesta toiminnasta). Onnistuminen on liki täydellistä. Mitä tekee naistenlehti? Etsii syömishäiriöyksikön psykologin kertomaan laihtumisen haittapuolista.
Jos ylipainon terveyshaitat ovat epäselviä, asiaa kannattaa tutkia. Tää artikkeli … aivan käsittämätöntä paskaa.
Juuri näin, elämä on ulkonäkökeskeistä. Sain sen itse kokea vuosia sitten. Olin runsaasti ylipainoinen, monen laihdutusyrityksen jälkeen sain motivoitua itseni elämäntapamuutoseen terveydellistä syistä ja pudotin painoani 40 kg. Koin itse, että sain tuosta painonpudotuksesta terveyshyötyä itselleni ja sain takaisin ilon liikkua. Mutta mitäpä muiden ihmisten kommentit olivat: kysyttiin olenko sairastunut vakavasti, kenties syöpään… tai sitten kehuttiin miten kauniiksi olen tullut… Minua eniten harmitti tuo viittaus kuinka kaunis olen 40 kg kevyempänä… enkö ollut ylipainoista kaunis tai haluttava? Olen edelleen se 40 kg ”laihempi”, mutta ei elämäni mitenkään taikaiskusta muuttunut sen kummemmaksi paitsi, että jaksan liikkua ja nautin siitä. Nyt vuosien kuluttua ei kukaan enää ole kommentoinut painoani, kai nykytilanteeseeni on totuttu 🙂
Tämähän on täysin ”väärä” mielipide, mutta kyllä, yli 40 kg ylipainoinen ei ole fyysisesti useimpien mielestä yhtä kaunis kuin normaalipainoinen. Syitä ylipainoon tai liikaan laihuuteen voi olla monia, mutta ihmiset nyt vain ajattelevat toisista kuin ajattelevat ja se tulisi hyväksyä. Hyväksytäänhän sekin yhteiskunnassa hiljaa, että kauniilla ihmisillä sukupuoleen katsomatta on etuuksia taviksiin nähden ja että monet rumat eivät koskaan pariudu.
Ihminen voi korkeintaan kehittää itseään henkisesti avarakatseisemmaksi tai vahvemmaksi hyväksymään muiden ikävätkin mielipiteet sellaisenaan tai yrittää muutosta myös yhteiskunnallisella tasolla, mutta ensimmäiseen voi varmasti lähinnä vaikuttaa. Ihmiset ovat pinnallisia ja usein ajattelemattomia. Nuo laihtuneen kauneutta hehkuttavat eivät välttämättä pahaa ajattele. Kannattaa vain nauttia omasta onnistumisesta ja olla välittämättä muista liikaa.
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous