Julkkikset

Adhd, autismin kirjo ja hEDS – Virpi Hämeen-Anttilan saamat diagnoosit toivat vastauksen moniin kysymyksiin

Kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, 65, sai viime syksynä joukon diagnooseja, jotka antoivat selityksen sekä kivuille että muille ominaisuuksille.

Teksti:
Annan toimitus
Kuvat:
Sampo Korhonen

– Minulle on sanottu, että vanhoilla ihmisillä nyt on kaikenlaista kolotusta.

Kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, 65, sai viime syksynä joukon diagnooseja, jotka antoivat selityksen sekä kivuille että muille ominaisuuksille.

Käsiteltävä varoen! Näin muistutetaan ensiapuohjekortissa, jonka Virpi Hämeen-Anttila kaivaa käsilaukustaan. Kortissa kerrotaan, että Virpillä on hypermobiili Ehlers-Danlosin oireyhtymä (hEDS), joka aiheuttaa muun muassa nivelten, ihon ja sidekudosten haurautta sekä kroonisia kipuja. Hänen ihonsa on mustelmille altis ja tasapainon kanssa on haasteita.

Virpillä on ollut aina erilaisia särkyjä, ja hän sanoo olleensa kömpelö liikkeissään, törmäilleensä milloin mihinkin.

– Pienenä sain kuulla, että eihän lapsella ole kipuja tai selässä vikaa. Minua ei juurikaan tutkittu. Sittemmin on sanottu, että vanhoilla ihmisillä nyt on kaikenlaista kolotusta.

Virpi on myös epäillyt, että hänellä on sekä autismin kirjon oireyhtymä että ADHD. Syksyllä hän päätti vihdoin selvittää asian ja meni perusteelliseen terveystarkastukseen. Molemmat epäilyt saivat vahvistuksen. Rahaahan siihen yksityisellä puolella kului, mutta nyt hänellä on diagnoosit, joiden ansiosta hän ymmärtää menneisyyttään ja itseään entistä paremmin.

– Olin jo lapsena hajamielinen, ja minun oli vaikea kommunikoida ihmisten kanssa. Nyt tiedän, että piirteet kuuluvat näihin neurologisiin erikoisuuksiin eikä niissä ole mitään epänormaalia tai hävettävää.

Virpille on tärkeää, että hän sai loogisen selityksen kivuilleen. Toisaalta tilanne on myös ristiriitainen, jopa hieman huvittava.

– Runsaan liikunnan avulla olen saanut kipuni ja muut oireeni siinä määrin kuriin, että tunnen olevani 65-vuotiaana paremmassa kunnossa kuin ikinä.


Juttu on lyhennelmä Sanna Wirtavuoren kirjoittamasta artikkelista, joka on julkaistu Anna-lehdessä 51-52/2023.


X