Kotimainen omena – lähiruokaa parhaimmillaan

Kotimaisen omenan verrattomasta, kirpeän raikkaasta mausta pääsee nauttimaan elokuusta aina joulukuun alkuun. Omenasta syntyy syksyn parhaimmat herkut. Se on erinomainen raaka-aine leivonnassa, ruoanlaitossa, mehuissa ja hilloissa.

Hapanta vai makeaa omenaa?

Leivontaan ja ruokaomenaksi kannattaa valita kirpeän happoiset omenat. Happamat omenalajikkeet pehmenevät kypsyessään paremmin kuin makeat. Makeat omenat syödään sellaisenaan, mutta ne sopivat hyvin myös ruokiin, joissa omenoiden halutaan pysyvän koossa.

Mehuihin ja hilloihin kannattaa valita mieluummin hieman raa’at kuin liian kypsät omenat. Tällöin omenien hapokkuus on hyvin tallella.

Omenoiden täysi aromikkuus tulee esiin vasta kypsinä. Silloin ne kannattaa nauttia sellaisenaan.

Suomessa omenanviljelyssä ei käytetä pintakäsittelyaineita, vaan hedelmän suojaksi riittää sen oma luonnollinen vaha. Kotimaisen omenan voi siis huoleti syödä ja käyttää ruokiin kuorineen. Hyvä huuhtelu riittää.

Omenalajikkeiden kirjo on laaja

Yksi vanhimmista suomalaisista lajikkeista on edelleenkin  viljeltävä ’Huvitus’ 1800-luvun lopulta.  Uusia lajikkeita on sen jälkeen jalostettu runsaasti.  Omenalajikkeet ryhmitellään kesä-, syys- ja talviomenoihin. Lajikkeita on jo niin monia, että jokainen voi löytää oman mieluisan maun niiden joukosta.  Toiset ovat parhaimmillaan sellaisenaan, toiset hillottuna tai mehuna.

Valkea kuulas (kesäomena)

• Vaalean kellertävä
• Raikkaan makuinen ja mausteinen
• Parhaimmillaan sellaisenaan syötynä

Pirja (kesäomena)

• Pohjaväri keltainen, peiteväritys punaviiruinen
• Maku miellyttävä, lievästi arominen
• Säilyy noin kaksi viikkoa
   

Lavia (kesäomena)

• Keskikokoinen–iso, hyvin kaunis
• Miellyttävän makeanhappoinen ja mehukas
• Kypsyy syyskuun alussa

Samo (syysomena)

• Punakeltainen
• Rapean mehukas ja miellyttävän happoinen
• Parhaimmillaan mehuna, säilöttynä ja leivonnassa

Jaspi (syysomena)

• Hehkuvan punainen 
• Miedon happoinen ja mausteinen
• Parhaimmillaan leivonnassa tai sellaisenaan syötynä

Raike (syysomena)

• Maultaan aluksi happoinen, mutta paranee kypsyessään
• Melko punertava ja kypsänä vahapintainen
• Parhaimmillaan säilöttynä, mehuna, leivonnassa

Punainen melba (syysomena)

• Hienoarominen ja hiukan happoinen
• Tummanpunainen
• Parhaimmilaan säilöttynä, uuniomenana ja leivonnassa

Aroma  ja amorosa (talviomena)

• ’Amorosa’ on Aroma-lajikkeen punakuorinen muunnos
• Punakeltainen
• Herkullisen aromikas, kevyesti happoinen ja mehukas
• Parhaimmillaan sellaisenaan syötynä

Lobo (talviomena)

• Miellyttävän happoinen ja mausteinen
• Tummanpunainen
• Parhaimmillaan sellaisenaan syötynä, leivonnassa

Åkerö (talviomena)

• Aromikas, makea, lievästi happoinen
• Tiilenpunainen
• Muodoltaan lieriömäinen
• Parhaimmillaan sellaisenaan

Näin säilytät omenat

Omenat säilyvät poimimisen jälkeen viileässä (+1 -2)  ja ilmavasti varastoituina parista viikosta jopa muutamaan kuukauteen. Syyslajikkeet säilyvät kesälajikkeita paremmin Varastoi vain hyväkuntoisia omenoita, sillä vaurioituneet omenat pilaannuttavat helposti muutkin omenat.

Kokeile myös näitä omenaherkkuja

Omena-kookospannacotta
Mausteinen omenachutney
Omenatatin
Omenapiirakka

Lähde: Kotimaiset Kasvikset ry
Kuvat: Jorma Marstio, Suvi Laine