Itsetuntemus

Sosiaalinen eristäytyminen voi ahdistaa – näin vahvistat resilienssiäsi vaikeina aikoina

Reagoimme kriisitilanteisiin eri tavoilla, ja sosiaalinen eristäytyminen voi synnyttää joillekin ahdistuksen tunteita. Psykologi neuvoo, millä keinoilla itseään voi suojella kriisitilanteessa.
Teksti: Roosa Roivainen Kuvat: iStock

Ihminen on sosiaalinen olento ja selviytyäksemme kriisitilanteesta tarvitsemme sosiaalista tukea. Siitä syystä on luonnollista, jos kotona pysyttely ja sosiaalinen eristäytyminen tuntuvat uuden koronaviruksen aiheuttamassa kriisitilanteessa haastavalta ja ahdistavalta.

– Tärkeintä on muistaa, että kriisitilanteessa kaikista merkittävin apu on toisilta ihmisiltä saatu tuki, huomauttaa psykologi ja traumapsykoterapeutti  Soili Poijula.

Sosiaalinen eristäytyminen voi kriisiyttää

Riippuu ihmisestä, kuinka kukin suhtautuu eristäytymiseen. Poijulan mukaan tilanne voi tuntua vaikeammalta esimerkiksi heistä, jotka ovat tottuneet olemaan päivittäin tekemisissä useiden eri ihmisten kanssa.

– Hyvin sosiaalisille henkilöille on palkitsevaa, että he saavat olla vuorovaikutuksessa ja tekemisissä monien eri ihmisten kanssa. Heille voi olla hankalaa, että yhtäkkiä ulkoapäin määrätään, ettet saakaan olla tekemisissä ja fyysisesti läsnä toisten kanssa.

Poijula kertoo, että eristäytyminen voi aiheuttaa kriisiytymistä myös perheessä, sillä kotona vietetään paljon enemmän aikaa kuin tavallisesti. Rutiinien uupuminen voi olla vaativaa niin perheen arjelle kuin parisuhteellekin.

– Kuten loma-aikanakin, nyt saatetaan herkemmin stressaantua ja reagoidaan asioihin ärhäkämmin. Jos perheissä ja parisuhteissa on ollut jo entuudestaan ongelmia, on vaarana, että ongelmat alkavat eskaloitua. Ei ole niin paljon asioita, jotka veisivät huomion muualle ja toisivat tyydytystä.

Kaikista haavoittuvimmassa asemassa ovat Poijulan mukaan kuitenkin yksinäiset ja mielenterveysongelmien kanssa kamppailevat yksilöt. Eristäytymisellä voi olla heille vakavia ja pitkäkantoisia seurauksia.

– Tiedetään, että lyhyellä ja pitkällä aikavälillä on kuormittavaa olla sosiaalisesti eristäytynyt, mutta erityisen kuormittavaa se on mielenterveysongelmaisille ja yksinäisille. Heillä yksinäisyys korostuu nyt entisestään. Me tarvitsemme toisia ihmisiä selviytymisessä.

Sosiaalinen eristäytyminen voi aiheuttaa haasteita myös parisuhteelle.

Sosiaalinen eristäytyminen voi aiheuttaa kriisiytymistä parisuhteissa, koska kotona vietetään enemmän aikaa kuin normaalisti.

Resilienssi suojaa mieltä kriisitilanteissa

Resilienssi eli mielen joustavuus tarkoittaa kykyä mukautua haasteisiin ja vastoinkäymisiin tarpeen tullessa.  Vahvasta resilienssistä on apua kriisitilanteissa, sillä sen avulla ihmisen asenne pysyy rohkeana ja hän pystyy näkemään vaikeat ajat mahdollisuutena.

– Vahvan resilienssin omaavalla henkilöllä voi olla kielteisiäkin ajatuksia, mutta hänen asenteensa pysyy silti realistisen optimistisena. Hän uskoo siihen, että kriisistä voi selviytyä, ja hän osaa pyytää apua.

Resilienssiin vaikuttavat sekä geneettiset tekijät että elinympäristömme. Resilienssi on muun muassa opittua tunneälykkyyttä, sosiaalisia taitoja ja kykyä ratkaista eteen tulevia ongelmia.

Jokainen voi pyrkiä harjoittamaan oman mielensä joustavuutta. Yksi tärkeä resilienssiä vahvistava seikka on omasta hyvinvoinnistaan huolehtiminen.

– Fyysisestä ja henkisestä kunnosta huolehtiminen on tärkeää. On hyvä pitää kiinni perustarpeista, kuten liikkumisesta ja läheisistä ihmissuhteista.

Poijulan mukaan mielen joustavuutta parantaa se, että kriisitilanteessa miettii ja tekee luetteloita myönteisistä ajatuksista ja tekemisistä. Jos ahdistus nousee pintaan, on hyvä pyrkiä reagoimaan negatiivisiin tunteisiin hallitusti.

– Tässä tilanteessa selviytymisessä on tärkeää, että pitää itsensä ajan tasalla luotettavan tiedon avulla ja huolehtii, että pysyy rauhallisena eikä ala murehtia liikaa. Että hyväksyy tämänhetkisen tilanteen ja näkee hyvää kriisinkin tuomissa mahdollisuuksissa.

Murheharjoitus tuo apua ahdistukseen

Haastavissa elämäntilanteissa erilaiset rentouttamis-, hengitys- ja tietoisuusharjoitukset voivat tuoda helpotusta negatiivisiin tunteisiin.  Seuraavaa harjoitusta Poijula suosittelee etenkin heille, jotka murehtivat paljon, Harjoituksella voit helpottaa sitä, etteivät huolet ole koko ajan mielessä.

Tee näin:

  1. Valitse päivästä hetki, jolloin istahdat rauhassa alas.
  2. Kirjoita ylös kaikki senhetkiset huolesi ja pysähdy pohtimaan, millaisia murheesi ovat.
  3. Toista harjoitus päivittäin samaan kellonaikaan.

Rutiinien löytäminen tuo rakennetta päiviin

Vaikka sosiaalinen eristäytyminen vaikuttaa kasvotusten käytyyn kanssakäymiseen, Poijulan mukaan on tärkeä loppujen lopuksi muistaa, että monet muut sosiaalisen tuen muodot, kuten neuvonta ja aineellinen apu, ovat edelleen mahdollisia.

Myös perheen tuki on monilla edelleen käytettävissä.

– Kotiin eristäytyminen ei estä meitä olemasta oman perheen ja läheisten kanssa, mikä on kaikista tärkeintä selviytymisen kannalta, Poijula muistuttaa.

Poijula kehottaa, ettei omaa energiaa kannata käyttää rajoituksien ajatteluun, vaan pyrkiä tekemään niitä asioita, joita pystyy, ja yrittää näiden avulla saada rakennetta arkeen.

– On tärkeä saada asioita aikaan ja välttää passivoitumista. Myönteistä energiaa voi hakea arkeen ulkoilulla, liikkumisella, luonnon avulla, elokuvilla ja kirjoilla.

Psykologin mukaan nyt tulisi keskittyä asioihin, jotka ovat ovat mahdollisia ja tuovat iloa arkeen.

Lue myös: 

Resilienssi ei ole pelkkää sopeutumista – nämä piirteet yhdistävät vastoinkäymisistä hyvin selviytyviä

Asutko yksin? Asiantuntija kertoo, miten selviät koronaviruksesta johtuvan sosiaalisen eristäytymisen keskellä

Mitä koronakaranteeni paljastaa parisuhteesta? Asiantuntija: ”Tuo näkyväksi sen, mikä parisuhteessa toimii ja mikä ei”

X