Monen aikuisen suussa muhii krooninen ientulehdus, joka hoitamattomana etenee parodontiitiksi - näin se oireilee
Suun hyvinvointi on tärkeä osa koko kehon terveyttä. Esimerkiksi hoitamaton ientulehdus voi johtaa jopa hengenvaaraan. Hampaiden terveyteen kannattaa panostaa erityisesti keski-iässä, sillä vaihdevuosien aiheuttamat hormonimuutokset tuntuvat usein myös suussa.
Hoitamaton ientulehdus johtaa parodontiittiin.
Suun hyvinvointi on tärkeä osa koko kehon terveyttä. Esimerkiksi hoitamaton ientulehdus voi johtaa jopa hengenvaaraan. Hampaiden terveyteen kannattaa panostaa erityisesti keski-iässä, sillä vaihdevuosien aiheuttamat hormonimuutokset tuntuvat usein myös suussa.
Terve suu on kuin portti, joka estää taudinaiheuttajien pääsyn elimistöön. Monen suomalaisaikuisen suussa kuitenkin muhii krooninen hammas- tai ientulehdus, joka hoitamattomana levittää verenkiertoon mikrobeja ja tulehduksen välittäjäaineita.
Suun tulehdukset ylläpitävät myös elimistön matala-asteista tulehdusta, joka lisää sydän- ja verisuonitautien, diabeteksen ja aivoinfarktin riskiä. Suun terveyden merkitys korostuu ikääntymisen myötä, sillä terve suu on edellytys isojen operaatioiden, kuten tekonivelleikkausten tekemiselle. Suussa pesivä tulehdus voi olla myös monen yleissairauden kohdalla este lääkehoidon aloittamiselle.
Karies ja ientulehdus ovat yleisimmät suu- ja hammassairaudet
Tavallisin suun sairaus on hampaiden reikiintyminen eli karies. Reikiintymisalttiuteen vaikuttavat esimerkiksi hampaiden päivittäiset hoitorutiinit, ruokailutottumukset ja syljen eritysnopeus. Alkava reikiintyminen on mahdollista pysäyttää hyvällä omahoidolla, mutta pitkälle edennyt karies vaatii paikkaus- tai juurihoidon.
Toinen yleinen vaiva on ientulehdus, jota sairastaa yli 70 prosenttia suomalaisaikuisista. Hoitamaton ientulehdus johtaa hampaiden kiinnityskudoksia tuhoavaan parodontiittiin, jonka esiintyvyys kasvaa voimakkaasti 40–50 ikävuoden paikkeilla.
Lue myös: Tuleeko sinulle helpommin reikiä vai hammaskiveä? Tämän se kertoo suusi terveydestä
Lääketieteellinen johtaja, erikoishammaslääkäri Pertti Patinen Plusterveydestä vastasi kysymyksiin hammasterveydestä.
1. Miksi moni alkaa kärsiä hammas- ja ienvaivoista keski-iässä?
Riittävä syljeneritys on tärkeää suun terveydelle, sillä sylki ehkäisee reikiintymistä, kosteuttaa limakalvoja ja huuhtoo suuta. Vaihdevuosista johtuva sukupuolihormonitasojen lasku vähentää syljeneritystä, minkä seurauksena hampaat reikiintyvät aiempaa herkemmin ja ientulehdus voi edetä nopeasti tekemään haittaa hampaiden kiinnityskudoksille.
Myös ruuhkavuosien aiheuttama kuormitus näkyy usein hampaissa; kiireen keskellä suun terveydenhoito jää helposti vähemmälle, ja stressi ilmenee monilla hampaiden yöllisenä narskutteluna.
2. Mitä eroja hammasharjoissa on?
Sähköhammasharjalla saa suun puhtaaksi vähemmällä vaivalla kuin tavallista hammasharjaa käyttämällä. Laadukas sähköhammasharja tekee suussa plakkia tehokkaasti poistavaa puhdistusliikettä, ja sen pieni harjaspää puhdistaa ahtaatkin kohdat. Hyvällä tekniikalla ja riittävällä ajankäytöllä hampaat on kuitenkin mahdollista saada puhtaaksi myös perinteisellä hammasharjalla.
Pehmeä hammasharja on turvallisin vaihtoehto, sillä hampaiden harjaaminen kovalla harjalla voi aiheuttaa ikeniin ja hampaiden pinnoille vaurioita. Hammasharja olisi hyvä vaihtaa uuteen 2–3 viikon välein tai viimeistään silloin, kun harjakset alkavat harottaa.
3. Miten hampaita kannattaa harjauksen lisäksi hoitaa?
Hammasharjan harjakset eivät puhdista hammasvälejä. Siksi hammasvälit tulisi puhdistaa hammasväliharjalla tai -langalla päivittäin ennen hampaiden harjausta. Ksylitolipurkan päivittäinen jauhaminen lisää syljeneritystä ja auttaa ehkäisemään reikiintymistä. Hampaat kestävät viidestä kuuteen happohyökkäystä päivässä, joten säännöllinen ateriarytmi tekee hyvää myös suun terveydelle.
Suuvesien säännöllinen käyttö kannattaa unohtaa, sillä etenkin alkoholipitoiset markettisuuvedet häiritsevät suun luontaista bakteerikantaa. Klooriheksidiiniä sisältävää suuvettä voi hammaslääkärin suosituksesta käyttää esimerkiksi hammasleikkauksen jälkeen.
4. Millaisia oireita ientulehdus aiheuttaa?
Ientulehdus kehittyy väistämättä, jos hampaan pinnalle annetaan kertyä riittävästi plakkia eli bakteeripeitettä. Ikenistä hampaita puhdistettaessa valuva veri on yleensä merkki ientulehduksesta – verenvuoto on elimistön puolustusreaktio bakteerien aiheuttamaan ärsytykseen. Tulehtuneet ikenet voivat myös punoittaa, aristaa tai tuntua turvonneilta.
Lievä ientulehdus paranee useimmiten hyvään suuhygieniaan panostamalla, mutta hoitamattomana se kehittyy parodontiitiksi. Tupakoitsijan ientulehdus on usein oireeton, sillä tupakointi heikentää ienten verenkiertoa ja puolustussolujen kykyä hyökätä bakteereja vastaan.
Parodontiitti moninkertaistaa sydänkohtauksen ja aivoverenkiertohäiriön riskin.
5. Aiheutuuko ientulehdus hammaskivestä?
Hammaskivi on hampaan pinnalle ajan saatossa kovettunutta bakteerimassaa, joka sisältää ientulehduksia aiheuttavia ja ylläpitäviä mikrobeja. Ienrajaan ja ienten alle muodostuva hammaskivi on erityisen haitallista, sillä se nakertaa hammasluuta huomaamatta johtaen parodontiittiin ja lopulta hampaan irtoamiseen. Parodontiitti myös moninkertaistaa sydänkohtauksen ja aivoverenkiertohäiriön riskin.
6. Miksi hengitys haisee pahalta hampaiden harjauksesta huolimatta?
Yleensä ikävän hajuinen hengitys johtuu suun tulehduksista, karieksesta tai huonosti puhdistetuista hammasproteeseista. Taustalla voi olla myös lääkkeistä tai liian vähäisestä vedenjuonnista johtuva suun kuivuminen, sillä kuiva suu tarjoaa bakteereille ja sienille ihanteellisen kasvuympäristön. Myös hammaskivi, diabetes, maksa- ja munuaissairaudet, alkoholi sekä mausteiset ja sokeriset ruoat voivat saada hengityksen haisemaan.
Jos selvää syytä pahanhajuiselle hengitykselle ei löydy, kannattaa varata aika hammaslääkärille. Vastaanotolla voidaan poissulkea suun alueen tulehdukset ja muut sairaudet sekä selvitellä tarvittaessa mahdollisia ruokatorveen tai keuhkoputkiin liittyviä ongelmia.
7. Mitkä asiat kuluttavat hampaita?
Hampaiden eroosio tarkoittaa suuhun tulevien happojen aiheuttamaa hampaiden pintojen kulumista. Se voi näkyä hammaskiilteen ohenemisena tai hampaiden kärkien lohkeiluna ja rispaantumisena. Kulumista aiheuttavat sekä sisältäpäin vatsasta että ulkoapäin ravinnosta tulevat hapot.
Happamia ruokia ja juomia ovat esimerkiksi sitruunamehu, etikka sekä tietyt hedelmät ja kasvikset. Myös jotkut lääkkeet, erilaiset poretabletit ja maustetut kivennäisvedet ovat happamia. Mekaaninen ärsytys, kuten hampaiden narskuttelu tai liian voimakas harjaus pahentavat eroosiosta johtuvia hammasvaurioita.
8. Kuinka usein hammaslääkärissä olisi hyvä käydä?
Koska suun sairaudet ovat usein oireettomia, hammaslääkärillä kannattaa käydä säännöllisesti. Käyntien tarpeeseen vaikuttavat elintavat sekä hampaiden kunto ja kotihoito. Perusterveelle keski-ikäiselle voi riittää tarkastuskäynti kerran kahdessa vuodessa, mutta iäkkäiden ja pitkäaikaissairaiden olisi hyvä käydä hammaslääkärissä vuosittain.
Hammassärky, hampaiden vihlonta, pitkittynyt ienverenvuoto ja pahanhajuinen hengitys sekä limakalvomuutokset ovat syitä varata aika hammaslääkärille.
Lue myös: Kotiliesi.fi: Ientulehdus voi olla hengenvaarallinen – näin tunnistat ja hoidat sen
Kommentit
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous