Työ ja raha

Onko sukupuolella väliä, kun äänestät? Tästä syystä naisen kannattaa yhä äänestää naista

Kyselytutkimuksissa on todettu, että sukupuolen suhteen neutraali asenne suosii miesehdokkaita. Myös naiset, joille ehdokkaan sukupuolella ei ole väliä, äänestävät useammin miestä kuin naista. 

Teksti:
Minna Juti
Kuvat:
Istock, Emilia Palosen Kotialbumi

Politiikan tutkija Emilia Palosen mielestä puolueet ovat epäonnistuneet potentiaalisten naisehdokkaiden tavoittamisessa.

Kyselytutkimuksissa on todettu, että sukupuolen suhteen neutraali asenne suosii miesehdokkaita. Myös naiset, joille ehdokkaan sukupuolella ei ole väliä, äänestävät useammin miestä kuin naista. 

Politiikka kiinnostaa Annan lukijoita. Näin voisi päätellä Annan lukijapaneelille lähetetystä kyselystä, jonka vastaajista peräti 80 % kertoo seuraavansa politiikkaa. Saman verran aikoo myös äänestää tulevissa kuntavaaleissa. Äänestysinto on korkea, jos sitä vertaa esimerkiksi edellisten, vuonna 2017 järjestettyjen kuntavaalien äänestysprosenttiin, joka oli 58,8.

Politiikan tutkija Emilia Palonen Helsingin yliopistosta ei tästä hämmästy.

– Annan kaltaisen, asemansa vakiinnuttaneen naistenlehden lukijoita kiinnostavat yhteiskunnalliset asiat.

Palosen ajatusta vahvistavat kyselyyn vastanneiden avoimet kommentit. Niissä äänestäminen koetaan oikeudeksi, velvollisuudeksi ja vastuulliseksi tavaksi vaikuttaa asioihin.

”Jos ei äänestä, on turha valittaa asioista”, todetaan monessa vastauksessa. ”Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus on demokraattisen yhteiskunnan ydin”, kirjoittaa yksi vastaajista.

Politiikan tutkija Emilia Palonen.
Tutkija Emilia Palonen muistuttaa, että kuntapolitiikkaan osallistuminen on hyvä pohja valtakunnan politiikkaan. Kuntavaaleissa eniten nais­ehdokkaita on vihreillä, 60 %, ja vähiten perussuomalaisilla, 21,5 %.

”Valta on vakiintunut miehille ja pienille piireille”

Sen sijaan Emilia Palosta ihmetyttää suuresti se, että peräti 84 % kyselyyn vastanneista ei ole koskaan edes pohtinut kuntavaaliehdokkuutta omalla kohdallaan. Heitä ei siis myöskään ole koskaan pyydetty ehdokkaiksi.

– Puolueet kärvistelevät, ettei heillä ole riittävästi ehdokkaita. Miksei näitä politiikkaan myönteisesti suhtautuvia Annan lukijoita ole koskaan edes kysytty ehdokkaiksi?

Emilia Palosen mielestä puolueet ovat epäonnistuneet potentiaalisten naisehdokkaiden tavoittamisessa.

– Näin valta on vakiintunut miehille ja pienille piireille.

Naisten määrän suhteellinen osuus kuntavaaliehdokkaista on junnannut paikoillaan vuodesta 2008, jolloin se nousi 40,4 prosenttiin. Vuoden 2017 vaalien ehdokkaista naisia oli 39,9 %. Tulevissa vaaleissa naisten osuus on 0,2 % pienempi.

Myös alle 30-vuotiaiden ehdokkaiden määrä laski. Kesäkuun vaalien keski-ikä on 50 vuotta eli kuusi kuukautta korkeampi kuin viime vaaleissa. Emilia Palonen miettii, voisiko sekä nuorten että naisehdokkaiden osuuden pienenemiseen vaikuttaa perussuomalaisten edellisvaaleista huomattavasti kasvanut ehdokasmäärä.

Lähde: Annan lukijapaneelin kysely, johon vastasi 398 lukijaa.

Sukupuolen suhteen neutraali asenne suosii miesehdokkaita

Tutkija kiinnittää huomionsa myös siihen, että vain noin viidennes kyselyyn vastanneista naisista kertoo äänestävänsä aina naista. 75 % sanoo, että ehdokkaan sukupuolella ei ole väliä, jos tämä muuten tuntuu sopivalta ja ajaa äänestäjälle mieluisia asioita. Vastausten tarkempi tarkastelu kertoo, että alle 40-vuotiaista naisista 11 % äänestää aina naista. Yli 55-vuotiaista naiselle lupaa äänensä noin neljännes. Yleisintä naisen äänestäminen on yli 70-vuo­tiaiden ryhmässä. Heistä 30 % sanoo äänestävänsä aina naista.

Heidän mieliinsä iskostui ajatus, että naisia saadaan päättäviin asemiin vain äänestämällä naista.”

Emilia Palonen pohtii, että vanhemmat naiset muistavat ehkä ajan, jolloin nainen politiikassa oli harvinaisuus.

– Heidän mieliinsä iskostui ajatus, että naisia saadaan päättäviin asemiin vain äänestämällä naista.

Lähde: Annan lukijapaneelin kysely, johon vastasi 398 lukijaa.

Nuoret naiset eivät ehkä huomaa, ettei äänestäminen ole aina ollut yhtä tasa-arvoista kuin aivan viimeisimmissä vaaleissa. Tilastojen mukaan vuoden 1970 eduskuntavaaleissa 40 prosenttia naisista ja 93 prosenttia miehistä äänesti omaa sukupuoltaan olevaa ehdokasta. Vuonna 1991 naista äänestäneiden naisten osuus oli vajaa 60 % ja miestä äänestäneiden miesten osuus noin 75 %. Sen jälkeen naisia äänestävien naisten osuus laski viime eduskuntavaalien käänteeseen asti, jolloin naisista 62 % ja miehistä 66 % kertoi äänestäneensä omaa sukupuoltaan olevaa ehdokasta. Annan kyselyn avoimissa vastauksissa on paljon kommentteja siitä, että ehdokkaan sukupuolella ei ole kyselyyn vastanneiden mielestä väliä. He kirjoittavat muun muassa näin:

”Minusta ei pitäisi puhua lainkaan sukupuolesta vaan kuhunkin tehtävään tulisi valita siihen sopivin henkilö.”

”Vuosia äänestin aina naisehdokasta. Kerran eräs miesehdokas sai minut ajattelemaan asiaa tasa-arvoisuuden näkökulmasta. Nyt äänestän ehdokasta, joka mielestäni on paras.”

”Sukupuoli ei ole ratkaiseva. Joitakin vuosikymmeniä sitten oli ehkä tärkeää äänestää naista, että pääsisivät eteenpäin, mutta ei enää, tärkeintä ovat nyt henkilö, arvot, kokemus ja puolue.”

– Voimmeko luottaa siihen, että miehet jatkossakin äänestävät naisia? Emilia Palonen kysyy.

Kyselytutkimuksissa on todettu, että sukupuolen suhteen neutraali asenne suosii miesehdokkaita. Naiset, joille ehdokkaan sukupuolella ei ole väliä, äänestävät useammin miestä kuin naista. Maailmalla tunnetaan nykyisin myös backlash-ilmiö, jolla tarkoitetaan muun muassa Unkarissa ja Puolassa päätään nostanutta uussovinismia.

– Se on uhka, johon naisten pitäisi muistaa varautua.

Lähde: Annan lukijapaneelin kysely, johon vastasi 398 lukijaa.

Valmius tunnistaa seksismi on kehittynyt, mutta uussovinismi uhkaa

Valtaosa eli 68 % Annan kyselyyn vastanneista on sitä mieltä, että naisten asema politiikassa on vahvistunut viime vuosina. Ajatus ei liene yllättävä nykyisen hallituksen ollessa vallassa. Mielenkiintoinen havainto löytyy taas, kun vastauksia tutkitaan vastaajien iän mukaan. Alle 40-vuo­tiaista naisista vain noin 22 % uskoo naisten aseman vahvistuneen, kun vanhemmissa ikäryhmissä siihen uskoo noin 70 %.

Nuorista naisista puolet kertoo, että heillä on itsellään kokemusta tai he ovat nähneet naisiin politiikassa kohdistuvaa vihaa tai syrjintää. Vanhempien naisten ryhmissä vihaa ja syrjintää kertoo nähneensä alle 20 %. Avoimissa kommenteissa korostuu se, että vastaajia harmittaa naispoliitikkojen ulkonäön kommentointi, heidän vähättelynsä ja kiusaaminen.

”Ulkonäköön kiinnitetään huomio asioiden sijaan.”

”Mitä muutakaan Sanna Marinin myyjätytöttely ja hallituksen nimittely (huulipunahallitus, tyttöhallitus) on kuin kiusaamista.”

Vastaajat muistavat myös vanhempia tapahtumia:

”Kepu veti maton alta kahdelta omalta naispääministeriltään.”

Voimaantuvatko naiset iän karttuessa vai vaikuttavatko erilaiset kokemukset ja ajan hengen luomat asenteet eri-ikäisten naisten tuntemuksiin?

– Ehkä tässä on sukupolvinen muutos? Emilia Palonen miettii.

Vanhemmat naiset eivät välttämättä tunnista kaltoinkohtelua tai huomaa sen olevan rakenteellista ja sukupuolesta johtuvaa. He kuittaavat sen huumoriksi tai ovat oppineet ohittamaan kommentit, jotka ärsyttävät nuoria naisia. Nuoremmat eivät enää hyväksy seksismiä, ulkonäköön puuttumista tai tytöttelyä. Emilia Palonen jää miettimään ristiriitaa nuorten naisten kokemuksen ja äänestyskäyttäytymisen välillä.

– Valmius tunnistaa seksismi on kehittynyt, mutta samalla perinteinen naiset ja miehet -sukupuolimalli koetaan jopa ahdistavana. Mihin päädytään, jos uus­sovinismi voimistuu samaan aikaan?

X