Viihde

Digipelaaminen ei ole vain miesten juttu – Ingressiä pelaava Elisa Jalonen ja Counter-Strikea pelaava Ulla Ström kertovat, mikä pelaamisessa kiehtoo aikuista naista

Elisa Jalonen, 43, valloittaa alueita ja räjäyttelee pommeja vapaa-ajallaan. Ulla Ström, 72, tulittaa vastustajiaan kotinsa keittiössä. He kertovat, mikä digipelaamisessa kiehtoo aikuista naista.
29.9.2019 Teksti: Tyyne Pennanen Kuvat: Niclas Mäkelä, Suvi Laine

Todellisuus ei ole aina sitä, miltä se näyttää. On rauhallinen iltapäivä Helsingin Pasilassa, ja tienristeyksessä seisoo työmies, joka katselee kännykkäänsä. Mutta onko hän harmiton? Ehkä hän lähettääkin salaisia viestejä vaarallisille agenteille? Ja eikö ohi kiiruhtavan naisen tavassa pälyillä katukylttejä ole jotakin epäilyttävää?

Jos et ole vielä kuullut, niin tieteilijät ovat löytäneet Euroopasta salaperäisen energian, jolla voidaan muokata ajatuksiamme. Energian hallinnasta käydään parhaillaan kovaa taistelua.

Onneksi paikalle pyyhältää agentti Applefly keltainen reppu selässään. Kädessään hänellä on kännykkä, jonka avulla hän voi pelastaa meidät kaikki.

Ingress-pelin portaalit sijaitsevat usein esimerkiksi katutaideteosten yhteydessä.

Ingress-pelin portaalit sijaitsevat usein esimerkiksi katutaideteosten yhteydessä.

Ingress-pelissä taistellaan salaperäisestä energiasta

Agentti Applefly on oikealta nimeltään Elisa Jalonen, 43. Hän asuu Espoossa, on naimisissa ja hänellä on 5- ja 10-vuotiaat pojat. Hän työskentelee kiinteistöalalla tiiminvetäjänä.

Vapaa-ajallaan hän muuntautuu salaiseksi agentiksi. Hän pelaa kännykällään aluevaltauspeli Ingressiä, kuten arviolta sadattuhannet muut ihmiset eri puolilla maailmaa.

Ingressissä agentit taistelevat siitä, kuka saa käsiinsä salaperäisen energian. Elisa kuuluu ”Valaistuneisiin”, jotka haluavat hyödyntää energiaa. ”Vastarinta” pitää energiaa pahana ja pyrkii tuhoamaan sen.

Energialähteet sijaitsevat portaaleissa, ja pelaajat kävelevät kännykän karttasovelluksen ohjaamina ympäri kaupunkeja valloittamassa portaaleja ja luomassa niiden välille monimutkaisia yhteyksiä. Portaalit on pelissä usein sijoitettu katutaideteosten ja kuuluisien nähtävyyksien yhteyteen.

Ingress muistuttaa Pokémon GO -peliä, mutta sen säännöt ovat monimutkaisemmat ja tiukemmat. Pelaajat ovat enimmäkseen aikuisia.

Pelatessa saa liikuntaa ja ulkoilua

Elisa innostui Ingressistä viisi vuotta sitten, kun hänen miehensä suositteli sitä hänelle.

– Olin äitiyslomalla ja tein kävelylenkkejä vaunujen kanssa. Asuimme Helsingissä, ja löysin pelin ansiosta uusia paikkoja, joihin ei olisi tullut muuten mentyä.

Liikunta on yksi syy, miksi Elisa pitää pelistä.

– Tulee käveltyä paljon ja oltua ulkona säässä kuin säässä.

Lisäksi pelaaminen rentouttaa.

– Elän hektistä elämänvaihetta, ja pelaaminen on henkireikäni. Käyn välillä vähän virtuaalipommittamassa ja valloittamassa uusia alueita. Siitä tulee hetkeksi mahtava tunne. Sitten palaan kotiin ja huikkaan, että hei, äiti tuli kotiin, haluaako joku iltapalaa.

Virtuaalipommittamisesta puheen ollen, pitäisikö jo tarkistaa, onko vastapuoli punonut juonia?

Elisa napauttaa pelin päälle.

– Äh, tämä on tosi vihreä alue, hän harmittelee.

Valaistuneiden valloittamat portaalit näkyvät kännykässä vihreinä pisteinä. Vastarinnan väri on sininen. Toisin sanoen Länsi-Pasila näyttää olevan Elisan joukkueen hallussa.

– Täytyy yrittää löytää jotakin tuhottavaa, Elisa sanoo ja tutkii pelin karttasovellusta.

– Hei, tuolla on yksi harmaa piste!

Väri tarkoittaa sitä, ettei kumpikaan joukkue ole valloittanut kyseistä portaalia.

Siis sinne.

Valaistuneiden valloittamat portaalit näkyvät kännykässä vihreinä pisteinä.

Valaistuneiden valloittamat portaalit näkyvät kännykässä vihreinä pisteinä.

Digipelaaminen ei ole enää vain nuorten huvia

Elisa ei ole peliharrastuksensa kanssa yksin. Yli puolet suomalaisista pelaa jotakin digipeliä vähintään kerran kuukaudessa.

Enemmistö heistä on miehiä, mutta pelaamista harrastavat yhä enemmän myös naiset. Noin puolet naisista pelaa säännöllisesti. Naiset suosivat ylivoimaisesti eniten mobiilipelejä ja pelaavat mielellään pulmapelejä, kuten sanapelejä. Myös hoiva- ja sisustuspelit ovat naisten suosiossa. Ingressin kaltaiset strategiapelit sen sijaan kiinnostavat enemmän miehiä.

Digipelaaminen ei ole enää vain nuorten huvia. Pelaajien keski-ikä vaihtelee tilastosta riippuen 35:n ja 38:n välillä. Eniten pelaamistaan ovat lisänneet yli 44-vuotiaat. Naisten digipelaamista tutkinut Usva Friman uskoo sen johtuvan siitä, että laitteet ovat kehittyneet ja älypuhelimet yleistyneet: ruuhkavuosiaan elävä nainen tai mies voi pelata kännykällään vaikka bussia odotellessa. Lisäksi pelimaailma on keski-ikäisille tuttu entuudestaan. Moni on pelannut lapsena konsoli- tai tietokonepelejä, kuten Super Mariota tai Tetristä.

Ne ovat Elisallekin tuttuja lapsuudesta. Pelaaminen on luontevaa, ja hän kannustaa siihen lapsiaankin.

– Jos vanhempi poika kiinnostuisi Ingressin tyyppisestä Harry Potter -pelistä, olisi kiva pelata sitä yhdessä ulkona. Ja onhan sekin hyvä, että olen kärryillä termeistä.

– Mutta toki meillä rajoitetaan pelaamista, kuten muissakin perheissä, hän lisää.

Elisa Jalonen on pelannut Ingressiä viisi vuotta.

Elisa Jalonen on pelannut Ingressiä viisi vuotta.

”Yllätyin siitä, miten iso ja vahva yhteisö Ingress on”

Valloitettu! Olemme kävelleet noin kilometrin ja saapuneet K-Marketin yhteydessä olevan Postin eteen. Sen portaali on nyt vihreiden omistuksessa, kiitos agentti Appleflyn ripeän toiminnan. Milloinkohan muut agenttikollegat huomaavat sen?

Digipelaamiseen liittyy sitkeä mielikuva siitä, että se on epäsosiaalista, vaikka moni pelaa muiden kanssa joko virtuaalisesti tai yhteisissä pelitapahtumissa.

Tutkija Usva Frimanin mielestä pelaaminen kehittää sosiaalisia taitoja. Pelatessa voi oppia tiimityöskentelyä, ja jotkut mainitsevat ansioluetteloissaan, jos he ovat toimineet jonkin pelin tiiminvetäjinä. Peliyhteisöt ovat kansainvälisiä, joten niissä toimiminen kehittää kielitaitoa. Ja moni solmii ystävyyssuhteita, jotka ulottuvat pelimaailman ulkopuolelle.

Aluksi Elisa pelasi Ingressiä yksin. Kun vihreät pelaajat huomasivat yksinäisen suden, he lähettivät hänelle pelin sisällä viestin. Tosin Elisa oli valinnut puolensa jo aikaisemmin, koska halusi pelata samalla puolella kuin miehensä.

Vuosien aikana hän on osallistunut pelitapahtumiin Suomessa ja ulkomailla. Esimerkiksi viime helmikuussa hän matkusti viidentoista suomalaisen pelaajan kanssa Lissaboniin. Kesällä suomalaiset ja ulkomaiset agentit pelasivat Helsingissä. Monia tapahtumia Elisa on ollut järjestämässä itsekin.

– Yllätyin siitä, miten iso ja vahva yhteisö tämä on. Olen saanut paljon uusia kavereita ja tavannut ihmisiä oman kuplani ulkopuolelta. Olen oppinut paremmin ymmärtämään eri tavalla ajattelevia ihmisiä, hän kertoo.

Peliyhteisöt eivät kuitenkaan ole täysin auvoisia paikkoja. Usva Frimanin mukaan naiset saattavat kohdata pelimaailmassa sukupuoleen liittyvää syrjintää. Useimmiten se ilmenee naisten pelitaitojen vähättelynä. Pahimmillaan heitä uhkaillaan. Siksi naiset saattavat joskus pelata niin, että he eivät osallistu ääni-chatiin, ja jotkut ovat perustaneet omia peliryhmiään.

Elisalla ei ole kokemusta syrjinnästä.

– Tässä peliyhteisössä kaikki ovat tasa-arvoisia taustasta riippumatta.

”Joku katsoo HBO:ta, minä rentoudun pelaamalla”

Mutta hetkinen. Jos digipelaaminen on enimmäkseen kivaa, miksi sitä sitten kauhistellaan niin paljon? Moni ajattelee, että se on ajanhukkaa.

Kun Elisa alkoi pelata Ingressiä, jotkut hänen somekavereistaan ihmettelivät, miksi kahden pienen lapsen äiti haluaa räjäytellä virtuaalipommeja. Ja miten hän ehtii? Oletko tosissasi? he päivittelivät.

– Mutta tämä on minun harrastukseni. Joku katsoo HBO:ta, minä rentoudun pelaamalla.

Elisa arvelee pelaavansa viikossa joitakin tunteja. Nykyisin hän pelaa enemmän kuin miehensä.

– Miehelle se on ok. Hän tietää, miten hyvää Ingressin pelaaminen tekee minulle niin henkisesti kuin fyysisestikin.

Digipelaamiseen liittyvään huolipuheeseen sisältyy usein myös pelko riippuvuudesta. Viime vuonna digitaalista pelaamista koskeva peliriippuvuus otettiinkin ensimmäistä kertaa WHO:n ICD-tautiluokituksiin. Pakonomaisen pelaamisen keskeisimmät oireet ovat WHO:n mukaan kyvyttömyys lopettaa pelaaminen ja elämän keskittyminen pelkästään pelaamisen ympärille.

Arvioiden mukaan peliriippuvuus on kuitenkin harvinaista: siitä kärsii vain alle prosentti kaikista pelaajista.

Ehkä digipelaamiseen liittyvät huolet johtuvat siitä, että kulttuuri on vanhemmille ihmisille niin vieras. Tutkijoiden mukaan asenteet ovat kuitenkin murroksessa. Pelaaminen yleistyy: viimeisen 25 vuoden aikana se on jopa nelinkertaistunut. Ja tehdäänhän peleistä ja e-urheilusta nykyisin valtavirran kulttuuri- ja urheilu-uutisiakin.

Ulla Ström suosittelee digipelaamista muillekin ikäisilleen. - Uuden oppiminen virkistää ja tekee hyvää aivoille, hän sanoo. Hän pelaa Counter-Strike-peliä kannettavalla tietokoneella kotikeittiössään.

Ulla Ström suosittelee digipelaamista muillekin ikäisilleen. – Uuden oppiminen virkistää ja tekee hyvää aivoille, hän sanoo. Hän pelaa Counter-Strike-peliä kannettavalla tietokoneella kotikeittiössään.

Ulla Ström haki e-urheilujoukkueeseen

Miltä naisten digipelaaminen näyttää tulevaisuudessa? Siitä voi saada pilkahduksen kerrostalossa Turun Runosmäessä. Siellä asuu Ulla Ström, 72, jolla on tapana pelata keittiössään Counter-Strike-toimintapeliä. Hän pelaa sitä kannettavalla tietokoneella, johon hän liittää näppäimistön ja hiiren. Pelissä terroristit ja erikoisjoukot taistelevat keskenään: asettelevat pommeja ja ampuvat toisiaan. Peliä voi pelata joko tietokonetta vastaan tai verkossa muiden pelaajien kanssa.

Ulla alkoi pelata Counter-Strikea, kun hän oli tyttärensä vinkistä hakenut teknologiayhtiö Lenovon pyörittämään senioreiden Grey Gunners -e-urheilujoukkueeseen ja tullut valituksi. Ulla ei tiennyt mitään e-urheilusta eikä ampumapeleistä, mutta hän halusi kokeilla jotakin uutta.

Aluksi häntä hirvitti ampua ihmisiä.

– Varsinkin, jos vastustaja ei kuollutkaan kertalaakista ja piti ampua lisää. Nykyisin ajattelen vain, että henki pois koko porukalta!

Oma voitontahto on yllättänyt Ullan.

– En tiennyt, että minulla on kilpailuvietti, mutta kun aloin pelata Counter-Strikea, se vain tuli jostakin, hän toteaa ihmeissään.

Pelaaminen on hyvin jännittävää. Kädet alkavat täristä ja pulssi kiihtyy. Siksi hän usein pelaa lounaan jälkeen harjoitteluotteluita tietokonetta vastaan. Ruokailun jälkeinen väsymys haihtuu saman tien.

Kilpailut jännittävät erityisen paljon, vaikka hän kuulemma on luonteeltaan muuten aika rauhallinen.

Kilpailuja pelataan pelitapahtumissa, mutta muuten tiimi harjoittelee virtuaalisesti kerran viikossa. Ulla on joukkueen johtaja, mutta omasta mielestään huono sellainen.

– En tiedä pelistä enempää kuin muukaan joukkue, joten minun on tosi vaikeaa antaa käskyjä tai johtaa yhtään ketään minnekään. Pelitilanteissa valmentajamme Otto Takala kertoo, mitä kannattaa tehdä. Mutta olen sentään perustanut joukkueellemme Whats-app-ryhmän!

Tuttavat paheksuivat uutta harrastusta

Joukkue on osallistunut kansainvälisiin kilpailuihin. Isoin niistä oli viime kesänä Ruotsissa järjestetty ja pelin ympärille rakennettu Senior CS:GO World Cup, jossa he sijoittuivat toiseksi Ruotsin jälkeen. No, maajoukkueita oli vain neljä.

Jotkut oman ikäisistä tuttavista olivat aluksi ihmeissään, jopa paheksuivat Ullan uutta harrastusta.

– He saattoivat sanoa, että mitä sinä vanha ihminen rupeat tuollaista kauheaa peliä pelaamaan. Oletko jotenkin verenhimoinen? Nyt kommentit ovat jääneet. Ovat ilmeisesti huomanneet, että en minä rupea ketään tappamaan, hän hymähtää.

Jotkut nuoret pelaajat ilkkuivat netissä, kun kuulivat senioreiden joukkueesta ensimmäisen kerran.

– Kommentoin sinne, että jonain päivänä tekin olette vanhoja. Mutta suurin osa nuoristakin on ollut kannustavia.

Ullan läheiset ovat olleet innoissaan.

– Tyttäret ovat kertoneet ylpeinä kavereilleen pelaamisestani, ja lapsenlapset sanovat, että mummi, sinä olet ihan paras!

Grey Gunners -tiimi taisteli voitosta Ruotsia vastaan viime kesänä Senior CS:GO World Cupissa.

Grey Gunners -tiimi taisteli voitosta Ruotsia vastaan viime kesänä Senior CS:GO World Cupissa. Kuva: Lenovo.

Digipelaaminen on murroksessa – nuoret naiset tulevat

Ulla on ikäryhmässään poikkeus. Seitsemänkymppiset eivät juurikaan pelaa digipelejä ja jos pelaavat, niin pulmapelejä. Mutta tulevaisuuden eläkeläisetkin lienevät aktiivisia pelaajia, myös naiset.

Digipelaamisessa on tapahtumassa muutos, jonka takana ovat 18–29-vuotiaat naiset, kertoo pelitutkija Jukka Vahlo. He pelaavat mobiili- ja pulmapelien lisäksi tietokoneilla ja konsoleilla muun muassa simulaatio- toimintaseikkailu- ja roolipelejä. Viimeksi mainitut ovat olleet enimmäkseen miesten suosiossa. Nuoret naiset ovat kilpailuhenkisempiä kuin vanhemmat naiset. Heitä motivoi voittaminen, ei pelkästään pelaamisen hauskuus tai pelaajana kehittyminen.

Nuorten naisten pelitavoissa ja -asenteissa tapahtunutta muutosta pidetään jo niin isona, että sen arvioidaan vaikuttavan pelikulttuuriin laajemminkin. Vastaavasta muutoksesta on ollut näkyvissä merkkejä esimerkiksi Pohjois-Amerikassa.

Naisten vaikutus tulee vaikuttamaan entistä enemmän esimerkiksi pelien suunnitteluun. Nuoret naiset ovat monipuolinen pelaajaryhmä, jolle kelpaa sekä puhelimella pelattavat palikoiden yhdistelypelit että massiiviset verkkoroolipelit, jotka upottavat pelimaailmoihin pitkiksi ajoiksi. Nuoria naisia myös kiinnostavat miehiä enemmän tarinalliset pelit, joissa voi samastua henkilöhahmoihin. Lisäksi he kiinnittävät enemmän huomiota hahmojen ulkonäköön ja asuihin.

Niin, Ullakin on pannut merkille, että Counter-Striken pelaajilla on paksut vaatteet ja painavan näköiset reput.

– Heidän on varmaan vaikea juosta nuo yllään, hän sanoo.

Lopuksi Ulla antaa näytteen pelitaidoistaan. Pelatessa ei voi jutustella saati keskittyä mihinkään muuhun, sillä pelin tempo on nopea. Ullan mielestä se on hyvä asia.

– Tästä tulee niin hyvä mieli, kun ei voi tehdä mitään muuta, hän sanoo.

Pian ruudulla alkaa pyöriä animoituja miehiä aution näköisessä kaupungissa.

– No niin, pojat, nyt mentiin. Periksi ei anneta, Ulla sanoo.

Sitten pommit alkavat räjähdellä ja pyssyt paukkua.

Grey Gunnersit: Kari ”Rock” Walden (vas.), Markku ”Mac 10” Puska, Ulla ”General Ulla” Ström, Yrjö ”Ice” Warma ja Harri ”Dirty Harry” Mälkki.

Grey Gunnersit: Kari ”Rock” Walden (vas.), Markku ”Mac 10” Puska, Ulla ”General Ulla” Ström, Yrjö ”Ice” Warma ja Harri ”Dirty Harry” Mälkki. Kuva: Lenovo.

  • Pelaajien keski-ikä on noin 35 vuotta, kun se vielä 1990-luvun alussa oli 19 vuotta.
  • Musiikki- ja seurapelien aktiivisista pelaajista 56 % on naisia.
  • Pulmapelien aktiivisista pelaajista 52 % on naisia.
  • Aktiivisia kilpapelaajia on alle 2 % suomalaisista.
  • 60,5 % suomalaisista pelaa jotakin digitaalista peliä vähintään kerran kuussa.
  • Suomalaisissa naisissa aktiivisia digipelaajia on 51 % ja miehissä 70 %.

Lähteet: Tilastokeskus ja Pelaajabarometri 2018.

NAISTEN SUOSITUIMMAT PELILAJIT

TOP 3

1. Pulmapelit

2. Simulaatiopelit

3. Seikkailupelit

NAISTEN SUOSIKKIPELIT

TOP 3

1. Veikkauksen pelit

2. Pasianssi

3. Candy Crush

 

Artikkeliin haastatellut tutkijat työskentelevät Suomen Akatemian Pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikössä. Tutkijatohtori Jukka Vahlo on lisäksi Turun yliopiston Centre for Collaborative Researchin tutkimuspäällikkö. Usva Friman valmistelee väitöstutkimusta suomalaisten naisten digitaalisesta pelaamisesta Turun yliopistossa. Jutussa on lisäksi käytetty lähteinä Tampereen yliopiston Pelaajabarometri 2018 – ja Tilastokeskuksen Vapaa-ajan osallistuminen 2017 -tutkimusta.

Lue myös

Suosittelemme