Valokuvamuisti sekoitetaan puhekielessä eideettiseen muistiin.
Itsetuntemus

Ajatteletko, että sinulla on valokuvamuisti? Tieteellistä näyttöä valokuvamuistista ei ole, mutta sen sijaan sinulla voi olla eideettinen muisti

Onko sinun helppo palauttaa mieleesi näkemiäsi asioita, kuten kirjan sivuja tai esineiden paikkoja? Arkipuheessa moni sanoisi, että hänellä on valokuvamuisti, mutta todellisuudessa kyse saattaa olla eideettisestä muistista. Eideettinen muistijälki voi syntyä myös erittäin emotionaalisen kokemuksen, kuten trauman, myötä.
Teksti: Roosa Roivainen Kuvat: iStock

Valokuvamuistilla tarkoitetaan kykyä muistaa nähdyt asiat tarkasti yksityiskohtia myöten. Mutta mitä tiede sanoo: onko valokuvamuisti todellinen ilmiö?

– Vallitseva näkemys on, että valokuvamuistia ei ole tieteellisesti todistettu, kertoo Helsingin yliopiston Neurotieteen tutkimuskeskuksen vanhempi tutkija Satu Palva.

Valokuvamuisti on aivoillemme fysiologisesti mahdotonta

Valokuvamuisti on monelle tuttu termi, vaikka fysiologisesti se ei ole mahdollista: ihmisaivot eivät pysty toistamaan muistijälkiä, joten aivomme rakentavat aisti-informaation uudelleen. Tästä syystä muodostettu muistijälki eroaa aina väistämättä hieman todellisuudesta.

– Kun ihminen saa muistijäljen mistä tahansa asiasta, ensin syntyy lyhyt, ikonisen muistin hetki, joka kestää alle sekunnin: noin 500 millisekunnista 700 millisekuntiin. Ikonisen muistamisen hetkenä aivot onnistuvat pitämään muistijäljen yllä melko täydellisesti. Sen jälkeen muistijälki kuitenkin siirtyy lyhytkestoiseen eli niin sanottuun työmuistiin, jossa muistijälki muuttuu mielikuvaksi muistetusta aistiärsykkeestä, Palva kertoo.

Työmuistiin varastoitu mielikuva on useimmiten epätarkka. Yleensä muisto myös unohdetaan, jos sitä ei tarvita.

– Ihmisaivot muistavat aistiärsykkeistä vain kaikkein relevanteimmat, asian kannalta tärkeimmät piirteet, Palva lisää.

Valokuvamuisti ei ole todellinen asia. Kuvassa nainen opiskelee.

Vaikka jotkut kokevat, että heillä on valokuvamuisti, eivät aivomme pysty toistamaan muistijälkiä: sen sijaan muistot rakentuvat aivoissamme uudelleen.

Lue myös: Unohditko taas jotain? Syynä voi olla työmuistin ylikuormittuminen, sanoo aivotutkija ja antaa 4 konkreettista neuvoa ongelman ratkaisemiseksi

Miksi toiset muistavat yksityiskohtia paremmin?  

Fysiologisesti ihmisen aivot eivät voi siis tuottaa valokuvien tapaisia, tarkkoja muistoja. Mutta mikä selittää sen, että osalla ihmisistä nähdyt asiat jäävät yksityiskohtaisemmin mieleen?

Palvan mukaan useimmat ihmiset muistavat asioiden yksittäisiä piirteitä huonosti – vaikka yksilöllinen variaatio onkin ihmisten välillä suurta. Yksityiskohtien muistaminen liittyy suurempaan näköaivokuoren aktivaatioon, missä näköinformaatiota pidetään yllä muistijäljen aikana.

– Muistijäljen luonne riippuu siitä, mikä on sen behavioraalinen tarve, eli mitä me haluamme eri asioista muistaa. Sen perusteella voimme muistaa eri asioita eri ärsykkeistä.

Behavioraalisissa eli ihmisten käyttäytymistä seuraavissa tutkimuksissa on havaittu, että jotkut muistavat yksityiskohtia keskimäärin paremmin kuin muut ihmiset.

– Tämänkaltaisilla ihmisillä on todettu huomattavasti parempi muisti ja heitä kutsutaan eideetikoiksi. Sitä ei voida kuitenkaan todentaa, muistavatko hekään ihan kaikki yksityiskohtia tarkasti.

Eideettinen muisti luo erittäin todenmukaisia muistoja

Eideettinen muisti saatetaan sekoittaa valokuvamuistiin, mutta kyseessä on kaksi eri asiaa. Toisin kuin valokuvamuisti, eideettinen muisti on todellinen ilmiö, vaikka aihetta ei ole tutkittu paljoa.

– Eideettinen muisti on harvinainen. Eideettisen muistin omaavat henkilöt pystyvät muodostamaan muistijälkiä, jotka ovat erittäin todenmukaisia ja verrattavissa ikonisen muistin hetkiin. Kun muilla ihmisillä ikonisen muistin hetki kestää alle sekunnin, eideetikoilla todenmukainen muistijälki on pitkäkestoinen ja pysyy aktiivisena, vaikka sille ei olisi tarvetta. Eideetikot pitävät muistissaan myös muistijälkiä, jotka eivät ole relevantteja.

Trauma voi muistuttaa eideettistä muistijälkeä

Eideettisen muistijäljen voi kokea myös henkilö, joka ei ole eideetikko. Eideettinen muistijälki voi nimittäin syntyä myös erittäin emotionaalisen kokemuksen, kuten trauman, myötä.

Valokuvamuisti sekoitetaan joskus eideettiseen muistiin. Kuvassa nainen katsoo ikkunasta.

Arkipuheessa monella voi mennä sekaisin valokuvamuisti ja eideettinen muisti. Tutkimuksissa on havaittu, että eideettisen muistin omaavat ihmiset pystyvät säilyttämään pitkään hyvin todenmukaisia muistikuvia.

– Ihmisen täytyy kokea jokin järisyttävä kokemus, josta syntyy eideettiselle muistille samantyyppinen muistijälki. Silloin ihminen muistaa emotionaalisen hetken hyvin tarkasti. Eideettisen muistijäljen syntymä liittyy vireystason ja tarkkaavaisuuden muutoksiin sekä mekanismeihin, joita emotionaalinen tapahtuma luo, Palva kertoo.

X