inkontinenssi
Jos inkontinenssi haittaa omaa elämää, on syytä lähteä lääkäriin.
Terveys

Virtsankarkailua on eri tyyppejä, ja niihin tepsivät erilaiset hoidot – nämä ovat kolme yleisintä inkontinenssin tyyppiä

Virtsankarkailu on vaiva, johon löytyy monenlaista apua. Ensin on tärkeä selvittää, mistä karkailu johtuu, jotta hoitokeinot osataan valita oikein.
Teksti: Virve Järvinen Kuvat: iStock

Inkontinenssi eli virtsankarkailu vaivaa monia naisia. Selvitimme, miten vaivaa voidaan hoitaa. Kysymyksiin vastasi ylilääkäri, urogynekologian dosentti Pauliina Aukee Keski-Suomen Sairaala Novasta.

1. Miksi on hyvä saada nimi omalle virtsankarkailulle?

Virtsankarkailua on eri tyyppejä, ja niitä hoidetaan eri tavoin. Ellei tiedä, minkä tyyppinen inkontinenssi itsellä on kyseessä, voi käydä kuten vuotavalle vesihanalle. Kun hana tiputtaa, yleensä ensimmäiseksi syytetään tiivistettä. Jos vika onkin hanan säätöosassa, tiivisteen vaihto ei tilannetta paranna.

Ponnistuskarkailussa virtsaputkea tukevat rakenteet ovat heikentyneet. Pissa karkaa, kun esimerkiksi hyppii tai aivastaa. Joillakin naisilla karkailu liittyy asennonmuutoksiin, kuten ylös nousemiseen.

Pakkokarkailussa aivot viestivät virtsarakon täyttymisestä tavallista herkemmin. Rakon seinämät alkavat työntää virtsaa ulos ennen kuin ihminen ehtii vessaan, ja vahinkoja sattuu. Varsinkin nuorilla naisilla nauraminen voi kastella pikkuhousut.

Yhdynnän aikainen inkontinenssi voi olla joko ponnistus- tai pakkovirtsankarkailua.

Ylivuotokarkailussa rakko ei tyhjene kokonaan kerralla, vaan tiputtelee. Vaivan taustalla on monesti ylivenynyt rakko tai tyhjenemiseste.

2. Mitä kannattaa tehdä, jos inkontinenssi vaivaa lenkkeillessä?

Kannattaa huolehtia lantionpohjan lihasten kunnosta ja hallinnasta. Niitä treenataan supistamalla virtsaputkea, emätintä ja peräaukkoa vaihtelevilla voimakkuuksilla ja nopeuksilla. Asiantuntijoiden hyviä ohjeita ja videoita löytyy netistä. Yksilöohjausta voi kysyä lantionpohjan toimintahäiriöihin erikoistuneelta fysioterapeutilta, omalta lääkäriltä tai gynekologilta.

Keskikehon hallinta tukee lantionpohjaa. Jos kärsii selkäkivuista, keskikehossa on työstettävää. Lenkkeilijän kannattaa lisätä liikuntaohjelmaansa keskivartaloa tukevaa liikettä, esimerkiksi pilatesta.

Ylipaino lisää vatsaontelon painetta, ja sitä kautta inkontinenssi pahenee. Pienikin painonpudotus voi auttaa.

3. Mikä auttaa äkkipissahätään?

Pakkokarkailutilanteessa on hyvä rauhoittua ja istua alas kovalle alustalle. Se viestii aivoille, että ne hälyttävät turhasta. Samalla supistetaan lantionpohjaa ja odotetaan, että hädän tunne menee ohi. Jos se palaa, mennään rauhassa vessaan. Näin rakkoa kouluttamalla käyntivälit vähitellen pitenevät.

Jos lähellä ei ole istumapaikkaa, voi hinkata sääriä vastakkain. Säärihermosta kulkee heijasterata rakkoon, ja hermon ärsyttäminen hillitsee pissahätää. Lantionpohjan supistaminen on kuitenkin tärkein keino pitää housut kuivina.

Lantionpohjan treeni auttaa myös pakkokarkailuun.

Lue myös: Pissattaako jatkuvasti? Tunnista nämä yliaktiivisen virtsarakon oireet

4. Millaisilla välineillä lantion­pohjatreeniin saa puhtia?

Sähköstimulaattori voi auttaa tunnistamaan harjoittelussa käytettäviä lihaksia ja viedä pois hädän tuntemuksia. Jotta sitä voi käyttää, limakalvojen pitää olla kunnossa. Emättimeen laitettava paikallisestrogeeni hoitaa limakalvoja ja vähentää virtsaputkea ärsyttäviä tuntemuksia.

Emätinkuulat ja -keilat auttavat tunnistamaan treenattavia lihaksia. Puhelinsovellukset voivat motivoida treeniin.

5. Miksi vessassa pitäisi käydä rauhassa?

Jokaiselle pitäisi antaa vessarauha ilman, että kukaan koputtelee ovelle. Kiirepissalla rakko ei tyhjene kunnolla, ja rakkoon jäävä virtsa aiheuttaa nopeasti uuden hädän. Kiireessä lantionpohja ei rentoudu ja jatkuva ylijännitys pahentaa pakkokarkailua.

Vessassa olisi hyvä käydä päiväaikaan kolmen neljän tunnin välein; kolme kertaa päivässä on liian harvoin. Seurapiirirakko voi olla ylivenynyt rakko, joka ennen pitkää alkaa vuotaa yli. Osalla naisista se sekoittuu ponnistuskarkailuun. Kun ylivenynyttä rakkoa lähdetään hoitamaan leikkauksella, ponnistuskarkailu pahenee.

Ummetus kannattaa hoitaa. Suolessa makaava ulostemassa painaa rakkoa ja voi aiheuttaa jatkuvan pissahädän.

Lue myös: Käytkö vessassa yli kahdeksan kertaa päivässä? Kyseessä voi olla yliaktiivinen virtsarakko – gynekologi neuvoo, miten vessassa ramppaamisesta pääsee eroon

6. Voiko virtsaputkeen laittaa tulpan?

Virtsaputken tulppia on kokeiltu, mutta ne ärsyttävät herkkää virtsaputkea ja aiheuttavat tulehduksia.

Markkinoilla on tamponin tapaan käytettäviä virtsaputkitukia, jotka voivat helpottaa varsinkin ponnistuskarkailua. Tavallinen tamponi ajaa usein saman asian. Tukia ei kannata käyttää, jos limakalvot ovat tosi kuivat. Tuet eivät poista vaivan syytä.

7. Millä voi estää yölliset vessareissut?

Tukisukat voivat vähentää öisiä vessajuoksuja. Jos jalkoihin kertyy päivällä nestettä ja ne turpoavat, yöllä vaakatasossa neste lähtee liikkeelle ja herättää pissahätään.

Päivällä ei kannata pantata juomista, muttei myöskään kulkea vesilasin kanssa. Juomisen määrä tulee suhteuttaa työhön, hikoiluun ja lämpötilaan.

Kofeiini ärsyttää rakkoa, alkoholi pissittää ja jotkut ovat herkkiä hiilihapolle. Tällöin näitä kannattaa vältellä ainakin illalla.

Ylipaino lisää vatsaontelon painetta ja pahentaa karkailua.

8. Koska oma apu ei enää riitä?

Jos inkontinenssi haittaa omaa elämää, on syytä lähteä lääkäriin. Vastaanotolle tullaan täytetyn virtsaamispäiväkirjan kanssa. Pohja löytyy netistä. Jos äkkipissahätä on uusi vaiva, kannattaa tarkistaa virtsanäyte. Virtsatulehdus voi laukaista pakkokarkailun.

Jos pissa karkaa ponnistellessa, vastaanotolle tullaan rakko täynnä. Lääkäri haluaa nähdä, mitä tapahtuu, kun nainen yskäisee. Yskäisytesti antaa lääkärille potilaan hoidon kannalta tarpeellista tietoa, eikä siinä karkaavaa pissaa kannata nolostella.

9. Miten inkontinenssi hoidetaan lääkärissä?

Ponnistuskarkailua hoidetaan leikkauksella, jossa virtsaputki tuetaan verkkonauhalla. Se tehdään sairaalassa paikallispuudutuksessa, ja nainen pääsee kotiin samana päivänä. Sitä voidaan hoitaa myös ruiskuttamalla virtsaputken ympärille täyteainetta. Hoito tehdään polikliinisesti sairaalaoloissa, ja se voidaan tarvittaessa uusia.

Pakkokarkailuun on lääkkeitä. Se on krooninen vaiva, jossa paremmat ja huonommat jaksot vuorottelevat muutaman vuoden välein.

10. Mitä voi tehdä, että välttyy vanhana vaipoilta?

Kaikki, mikä suojaa muistia, suojaa virtsankarkailulta. Muistisairas käy muistamattomuuttaan vessassa turhan usein, ja rakko tottuu tiheisiin käyntiväleihin.

Kannattaa pitää huoli selästä, yleis- ja lantionpohjan kunnosta. Selkävaivat haittaavat pidätyskykyyn vaikuttavien hermojen toimintaa.

Lue myös: Kotiliesi.fi: Pitääkö vanhankin käydä gynekologilla? Erikoislääkäri vastaa 10+1 kysymykseen tärkeästä katsastuskäynnistä

X