Itsetuntemus

Tutkija kertoo, mitä olemme ymmärtäneet väärin palautumisesta – jos palautuminen ei suju, vika ei välttämättä ole sinussa

Palautumisesta puhutaan yksilön ongelmana, vaikka usein vika on työpaikassa. Tutkija kertoo, mistä palautumisvaikeudet tunnistaa – ja mikä neuvoksi, jos jatkuva kuormitus johtuu työpaikan ongelmista.

Teksti:
Viivi Aaltovesi
Kuvat:
Istock

Ongelmat työoloissa johtavat helposti kierteeseen, jossa työntekijä suoriutuu yhä huonommin.

Palautumisesta puhutaan yksilön ongelmana, vaikka usein vika on työpaikassa. Tutkija kertoo, mistä palautumisvaikeudet tunnistaa – ja mikä neuvoksi, jos jatkuva kuormitus johtuu työpaikan ongelmista.

Palautumisen, unen ja levon merkityksestä hyvinvoinnille puhutaan ja kirjoitetaan paljon. Myös Anna.fissä on jaettu henkiseen ja fyysiseen palautumiseen erilaisia vinkkejä.

Psykologiseen palautumiseen erikoistuneen Työterveyslaitoksen tutkija Anniina Virtasen mukaan yksi näkökulma jää palautumisesta keskusteltaessa liian usein syrjään:

– Julkisessa keskustelussa palautumista ajatellaan yksilön asiana, vaikka työpaikoilla on palautumisessa iso rooli.

Riittävä yöuni, työasioista irrottavat harrastukset ja ajan viettäminen läheisten kanssa eivät välttämättä riitä korjaamaan palautumisen ongelmia, jos työolot eivät ole kunnossa. Esimerkiksi valtava työkuorma voi estää toteuttamasta palauttavia vapaa-ajan puuhia, ja työpaikan ilmapiiri- tai johtamisongelmat pyörivät helposti mielessä vapaa-ajalla, öisinkin.

Jotta palautuminen olisi mahdollista, työnantajien tulisi Virtasen mukaan kiinnittää huomiota työoloihin. Selvää on, että työn määrän pitäisi olla kohtuullinen ja hallittavissa niin, että lakisääteiset tauot ehtii pitää. Ehkä yllättävämpi palautumista haittaava ilmiö on epätietoisuus vastuista ja odotuksista työpaikoilla.

– Jos ihmiset tietävät omat roolinsa ja vastuunsa, se auttaa palautumista. Epämääräisyyden tai epätietoisuuden tunne työssä taas aiheuttaa stressiä ja vaikeuttaa palautumista.

Esimerkiksi työasioista viestimiseen pitäisi Virtasen mukaan olla selkeät pelisäännöt. Muuten työntekijät voivat kokea paineita olla aina tavoitettavissa.

– Korona-aikana etätöissä monelta ovat entisestään hämärtyneet työn ja vapaa-ajan vähäiset rajat.

Lue myös: Etätyöt, hikilenkki ja vielä yksi juurileipä! Psykologi kertoo, miksi suoritamme elämää poikkeusoloissa

Moni syyttää turhaan itseään ahkeruuden puutteesta

Mikä siis neuvoksi, jos tunnistaa, että omat palautumiseen ja kuormitukseen liittyvät ongelmat johtuvat työoloista? Täytyykö vain tyytyä kohtaloonsa tai irtisanoutua?

Virtasen mukaan jokaiselle sopivaa malliratkaisua ei ole.

– Jokaisen täytyy pohtia, mikä on se epäkohtien tai ongelmien määrä, jonka pystyy sietämään. Mikään työpaikka ei ole täydellinen. Voi olla hyvä ratkaisu keskustella työpaikalla siitä, mille asioille voitaisiin tehdä jotain ja mille ei.

Virtanen kehottaa havainnoimaan myös sitä, tuleeko stressi itsestä vai ovatko muutkin työpaikalla yhtä lailla kuormittuneita.

– On tavallista, ettei tunnisteta sitä, että ongelmat ovat laajempia eivätkä liity vain omiin ominaisuuksiin.

Työkaverit voivat näyttää ulospäin jaksavan hyvin, vaikka sisäisesti tuskailisivat stressin ja paineiden kanssa. Stressaantuneena ja uupuneena moni erehtyy syyttelemään itseään siitä, ettei ole riittävän ahkera muihin verrattuna. Syntyy kierre: työolot ovat pielessä, ihminen stressaantuu ja stressi alentaa työtehoa, mikä vaikeuttaa entisestään töistä selviämistä.

Samat työolot eivät vaikuta kaikkiin samalla tavalla.

– On yksilöllisiä eroja siinä, kuinka helposti ja mistä asioista kuormittuu.

Lomaa ei kannata odotella

Tukalassa tilanteessa saatetaan tukeutua ajatukseen lomasta, viikonlopusta tai jossain hamassa tulevaisuudessa koittavasta helpommasta jaksosta. Anniina Virtasen mukaan täysin lomien varaan ei kannata heittäytyä.

– Loma on tärkeä palautumisen kannalta, mutta kaikkea palautumista ei saisi laskea lomien varaan. Loman myönteiset vaikutukset katoavat muutamissa viikoissa. Loputtoman paljon ei voi palautua varastoon.

Sen sijaan jokaisen työvuoron sisällä pitäisi olla taukoja palautumista varten.

– Työpäivän aikainen palautuminen helposti jää, vaikka teoriassa tiedetään, että taukoja pitäisi pitää.

X