Terveys

Kova uupumus ja hidas palautuminen vaivaavat kroonisesta väsymysoireyhtymästä kärsivää – näin tunnistat oireet

Krooninen väsymysoireyhtymä on sairaus, jossa ihminen kärsii kohtuuttoman kovasta uupumuksesta. Kysyimme lääkäriltä, millaisista oireista sen tunnistaa.

Teksti:
Janna Nousiainen
Kuvat:
Istock

Krooninen väsymysoireyhtymä on paljon enemmän kuin normaali uupumus.

Krooninen väsymysoireyhtymä on sairaus, jossa ihminen kärsii kohtuuttoman kovasta uupumuksesta. Kysyimme lääkäriltä, millaisista oireista sen tunnistaa.

Krooninen väsymysoireyhtymä on ihmisen toimintakykyyn vaikuttava sairaustila. Siihen sairastuva ihminen ei palaudu rasituksesta tai palautuminen on todella hidasta. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin gero-, neuro- ja riippuvuuspsykiatrian linjajohtaja Risto Vatajan mukaan uupuminen on silloin suhteettoman suurta rasitukseen nähden. Unikaan ei auta väsymykseen, sillä kroonisesta väsymysoireyhtymästä kärsivän uni ei ole virkistävää, vaikka hän nukkuisikin määrällisesti hyvin.

– Varoitusmerkkinä taudista on huono palautuminen stressistä, jolloin viikonloput menevät vain maatessa. Ihmiset kuvailevat, että uupumus vain lisääntyy. Yhtäkkiä ihminen havahtuukin siihen, että on täysin voimaton, Vataja kertoo.

Pelkkä uupumus ei vielä kerro kroonisesta väsymysoireyhtymästä. Siihen kuuluu myös muita oireita ja uupumuksen on pitänyt olla suhteettoman kovaa jo pidemmän aikaa. Samankaltaisia oireita voivat aiheuttaa myös kilpirauhasen vajaatoiminta, sokeritauti ja esimerkiksi vakava masennus.

Miten sitten krooninen väsymysoireyhtymä eroaa niin sanotusta tavallisesta uupumuksesta? Kysyimme Vatajalta tämän ja 5 muuta kysymystä liittyen krooniseen väsymysoireyhtymään.

1. Mikä on krooninen väsymysoireyhtymä?

Krooninen väsymysoireyhtymä on ihmisen toimintakykyyn ja vireystilaan vaikuttava tila. Tarkkaa määritelmää sairaudelle ja siihen kuuluville oireille ei ole, eikä sen aiheuttajaa tunneta. Suomessa sitä esiintyy arviolta muutamalla prosentilla väestöstä. Sairaus tunnetaan myös nimellä ME/CFS-tauti.

Sairauden voi laukaista jokin infektio, kuten pitkittynyt flunssa. Sen voi laukaista myös tapaturma ja pienetkin päävammat. Joskus taustalta taas löytyy kova suorittaminen esimerkiksi töissä, jolloin ihminen päätyy polttamaan kynttilää molemmista päistä.

Toisaalta sairastunut voi olla myös esimerkiksi huippu-urheilija, joka treenaa ihan älyttömästi, muttei sitten palaudukaan, vaan voimat alkavat pettää.

– Aina ei kuitenkaan laukaisevaa tekijää löydy, Vataja toteaa.

2. Millaisia ovat kroonisen väsymysoireyhtymän oireet?

Keskeisin oire on uupumustila, joka on seurausta rasituksesta. Oli rasitus sitten henkistä, fyysistä tai emotionaalista, sen jälkeen ihminen on täysin uupunut.

Lievemmissä tapauksissa ihminen pystyy esimerkiksi urheilemaan, mutta sen jälkeen toipuminen on hidasta ja saattaa kestää useita päiviä, ennen kuin toimintakyky palautuu.

Vaikeimmillaan krooninen väsymysoireyhtymä lamaannuttaa ihmisen täysin. Vatajan mukaan osa potilaista kuvailee uupumuksen tunteen muistuttavan jopa kipua.

– Ihminen saattaa maata pimeässä huoneessa viikko- ja kuukausitolkulla, koska pienikin lauseen puhuminen tai ajatuksen ajatteleminen on niin työlästä, että se uuvuttaa.

Uupumuksen lisäksi sairauden oireiden kirjo on laaja. Siihen voi liittyä kognitiivisia häiriöitä, kuten keskittymisvaikeuksia, muistihäiriöitä ja sanojen muodostamisen vaikeutta. Muita oireita voivat olla kivut, vatsaongelmat, aistiyliherkkyydet ja psyykkiset oireet. Noin kolmanneksella potilaista esiintyy masennusta ja ahdistuneisuutta.

3. Millaisia vaikutuksia ME/CFS-taudilla on ihmisen elämään?

Sairauden vaikutukset riippuvat siitä, onko krooninen väsymysoireyhtymä lievä vai vaikea. Lievää kroonista väsymysoireyhtymää sairastava pystyy mahdollisesti käymään töissä, mutta sen jälkeen kaikki muu aika menee palautumiseen.

– Sen jälkeen ei voi tehdä muuta kuin olla paikallaan, potilaita usein pelottaa, miten seuraavasta päivästä selviää.

Vaikeammasta häiriöstä kärsivä tarvitsee apua selvitäkseen arjesta. Silloin ihminen ei välttämättä itse kykene käymään kaupassa tai hoitamaan muita arkielämän asioita.

Nuori nainen istuu väsyneenä silmät kiinni tietokoneen edessä. Krooninen väsymysoireyhtymä eli CFS voi olla jopa niin vaikea, että haittaa normaalia elämää.
Lievän kroonisen väsymysoireyhtymän kanssa ihminen saattaa kyetä käymään töissä. Vaikeimmissa tapauksissa jo kaupassa käynti on liikaa.

4. Ketkä ovat alttiitta sairastumaan?

Kaiken ikäiset voivat sairastua, mutta yleisimmin krooninen väsymysoireyhtymä on nuorten aikuisten sairaus. Osassa tutkimustiedoista on todettu, että ihminen, jolla on vaativia luonteenpiirteitä ja taipumusta perfektionismiin, saattaa olla altis sairaudelle.

Alttius sairastua on mahdollisesti myös jossain määrin perinnöllistä. Vatajan mukaan usein perheessä useammalla on krooninen väsymysoireyhtymä. Sitä ei kuitenkaan tiedetä, mitkä geenit tautia aiheuttavat.

5. Miten CFS:n aiheuttama uupumus ja väsymys eroavat niin sanotusti tavallisesta uupumuksesta?

Tavallisesti ihminen palautuu raskaan työpäivän tai vaativan viikon jälkeen, kun hän saa levätä. Kovasta stressistäkin palautuu, kun stressi poistuu. Kroonisessa väsymysoireyhtymässä ihminen ei palaudu kunnolla. Sen lisäksi, että palautuminen on hidasta, on uupumus suhteettoman voimakasta.

Se, että esimerkiksi työpäivän jälkeen ihmisellä on veto pois, ei vielä tarkoita kroonista väsymysoireyhtymää. Sairaudesta kärsivä ei todella pysty silloin tekemään mitään. Suhteettoman kovan uupumuksen on pitänyt kestää myös vähintään puoli vuotta.

6. Miten kroonista väsymysoireyhtymää hoidetaan?

Virallista parantavaa hoitoa ei ole olemassa. Suomessa sairauden hoitoon ei ole vielä käypähoitosuositusta, mutta lähiaikoina julkaistaan Suomen ensimmäinen konsensussuositus väsymysoireyhtymän hoidosta.

Hoitomuotoina voidaan käyttää fysikaalista hoitoa, jossa yritetään miettiä potilaan rasituksen säätelyä. Osalle potilaista suositellaan kognitiivista käyttäytymisterapiaa. Tavoitteena on, että potilas oppisi tulemaan toimeen sairauden kanssa. Joskus oireisiin määrätään lääkkeitä, kuten piristäviä tai kipua hillitseviä lääkkeitä.

X