unen seuranta
Unta mittaamalla oppii tulkitsemaan omaa nukkumistaan ja näkemään siihen vaikuttavat tekijät
Itsetuntemus

Mitä omasta unesta oikeasti voi oppia älylaitteilla mittaamalla? Asiantuntija kertoo, miten unen seurantaa kannattaa hyödyntää

Unen seuranta kiinnostaa: yhä useamman sormessa tai ranteessa on laite, joka tallentaa öisiä tapahtumia algoritmien materiaaliksi. Saako unesta näillä välineillä luotettavaa tietoa, ja voiko mittaamalla oppia uutta omasta nukkumisestaan?
Teksti: Leeni Peltonen Kuvat: iStock

Unen seuranta on nykyään suosittua. Kysyimme asiantuntijalta, millaista tietoa unesta voi saada kotisängyssä esimerkiksi rannelaitteiden avulla.

1. Miksi olemme alkaneet kohkata unesta niin paljon?

Siihen on varmaan useita syitä. Ennen uneen suhtauduttiin vain epäkiinnostavana periodina valveillaoloaikojen välissä. Unien näkemisestä ja tulkinnasta oltiin kyllä kiinnostuneita, mutta ei nukkumisesta. Sitten lääketieteessä ja psykologiassa havahduttiin siihen, että unella on ratkaiseva merkitys hyvinvoinnille. Neurotieteissä puolestaan alettiin mitata aivotoimintaa yhtä tarkemmin. Ja samaan aikaan teknologia kehittyi niin, että jopa kotioloissa voidaan mitata unta erilaisilla mittareilla.

2. Miten unenaikaisia tapahtumia voi mitata?

Unta ei itse asiassa voi lainkaan mitata suoraan, vaan aina epäsuorasti. Uni on aivojen sähköistä toimintaa, eikä sitä yleensä päästä mittaamaan kuin kallon pinnalta. Tarkin mahdollinen unen mittaaminen tehdään unilaboratoriossa (ns. unipolygrafia), jolloin aivosähkökäyriä mitataan kallon pinnalta elektrodien avulla. Lisäksi unesta tehdään päätelmiä sykkeen, sykevälivaihtelun, hengityksen ja kehon liikkeiden perusteella. Tuloksissa on kuitenkin aina myös tulkintaa.

Kotisängyssä unta voi mitata rannelaitteilla, sormuksella tai sänkyyn sijoitettavalla laitteella. Nykyisin puettavat laitteet (wearables) ovat suositumpia. Usein samat laitteet soveltuvat päivisin yleisen aktiivisuuden ja liikuntasuoritusten mittaamiseen.

3. Miten ne mittaavat unta?

Kaikki perustuvat erilaisten mittaustulosten ja niistä algoritmien eli laskentakaavojen perusteella tehtyihin päätelmiin. Laitteet mittaavat unenaikaista sykettä, usein myös sykevälivaihtelua, hengitystä, liikehdintää ja joskus myös ääntä. Näiden muuttujien perusteella algoritmit pyrkivät kertomaan, miten paljon olet nukkunut ja millaista unesi on ollut.

4. Millaisella laitteella unta kannattaa mitata?

Uusia laitteita, etenkin älykelloja ja aktiivisuusrannekkeita, tulee markkinoille jatkuvasti. Laitteiden valmistajien tulisi verrata laitteiden toimintoja aina unipolygrafiaan, sillä se on mittaustekniikoista tarkin. Kuluttajan kannattaa laitetta valitessaan tutkia valmistajien verkkosivuja: jos tutkimuksia on tehty, niistä kyllä kerrotaan.

5. Kuinka hyvin laitteet onnistuvat?

Pitää muistaa, että laitteiden mittaustarkkuudessa on suuria eroja ja että tulokset ovat usein vain suuntaa antavia. Päälle päin ei voi tietää, millaiseen tarkkuuteen laite pääsee. Parhaat laitteet osuvat hyvin lähelle kertoessaan nukkumiseen käytetyn ajan. Eroja syntyy siitä, miten hyvin laite havaitsee yölliset heräämiset, sillä toiset meistä liikkuvat nukkuessaankin enemmän kuin toiset, mikä saattaa harhauttaa algoritmeja. Ja toiset taas makaavat hereillä ollessaankin niin hiljaa paikallaan, että laite erehtyy tulkitsemaan olotilan kevyeksi uneksi.

Eri univaiheiden analysointi on haastavampaa. Laitteet osaavat jo kohtalaisen hyvin tulkita, milloin nukkuja on syvässä unessa ja REM-unessa, mutta etenkin kevyempien univaiheiden rajanveto on hankalampaa.

Jos laitteesi kertoo, että syvää unta on ollut enemmän iltayöstä ja REM-unta enemmän aamuyöstä, se kuulostaa oikealta. Syvän unen määrän vaihteluun on monia syitä, kuten univajeen määrä, henkilön ikä ja päiväaikaiset tapahtumat.

6. Mitä jää mittaamatta? Mihin kotikäytössä olevat laitteet eivät pysty?

Varsinaisten unihäiriöiden seurantaan laitteet ovat vasta kehittymässä: esimerkiksi uniapnean havaitsemiseen kotioloissa on kyllä kehitetty teknologiaa, joka varmasti yleistyy lähivuosina.

Unettomuuden havaitsemiseen laitteet eivät aina sovellu: unentarve ja -laatu ovat yksilöllisiä, eikä mittaustulos välttämättä kerro olennaisia asioita juuri sinun unestasi. Parhaan hyödyn laitteesta saa, kun sitä käyttää pitkään ja oppii tulkitsemaan muutoksia omassa nukkumisessaan.

Lue myös: Moni yrittää parantaa unen laatuaan mittauslaitteiden avulla, mutta ilmiöön liittyy ongelma

7. Unen seuranta – onko siitä hyötyä?

Tutkijana suhtaudun unen mittaamiseen myönteisesti! Yleisellä tasolla hyöty on se, että aletaan oivaltaa unen merkitys elämässä. Tästä voitaisiin ottaa opiksi esimerkiksi työvuorojen suunnittelussa: annettaisiin ihmisille paremmat mahdollisuudet pitää hyvää huolta unestaan. Yksilötasolla hyöty voi olla siinä, että oppii tulkitsemaan omaa nukkumistaan ja näkemään siihen vaikuttavat tekijät. Koska mittalaite on suhteellisen helposti ja edullisesti hankittavissa, jokaisesta voi tulla oman unensa tutkija, jos on uteliaisuutta perehtyä siihen.

Hyötyä on esimerkiksi siitä, että näkee mustaa valkoisella, miten paljon alkoholi häiritsee unta. Palautuminen häiriintyy pienestäkin alkoholimäärästä, ja tämän oivaltaminen voi auttaa muuttamaan elintapoja terveellisemmiksi.

Unen mittaaminen ei välttämättä sovellu ahdistukseen taipuvaisille. Se voi lisätä stressiä ja riskiä unettomuuteen.

8. Voiko siitä olla haittaa?

Viime aikoina on havaittu, että uneen keskittyminen voi mennä liiallisuuksiin. Puhutaan ortosomniasta eli pakonomaisesta tarpeesta säädellä omaa untaan. Unen seuranta ei välttämättä sovellu ahdistukseen taipuvaisille: jos unen lukemat ovat niin sanotusti huonot, se voi lisätä stressiä ja riskiä unettomuuteen. Esimerkiksi pienten lasten vanhemmille en suosittele unen mittaamista, sillä elämäntilanne altistaa unenpuutteelle lähes poikkeuksetta. Sen tietää ilman mittareitakin!

Muutenkin on hyvä ymmärtää, että uni on aina yksilöllistä ja että siihen vaikuttavat valtavan monet tekijät, joihin ei läheskään aina voi itse vaikuttaa.

9. Kenelle unen seuranta sopii?

Ihmiselle, jota asia kiinnostaa ja joka ei ahdistu siitä, että jokaisen unessa on ajoittaista vaihtelua. Oma fiilis unen laadusta on tärkeä, mutta usein myös arvioimme väärin nukkumamme ajan. Erityisesti toivon, että nuoret innostuisivat mittaamaan untaan ja oppimaan siitä! Teini-ikäisten perheissä syntyy usein kiistaa sekä nukkumaanmenoajoista että älylaitteiden käytöstä. Kuitenkaan vanhemmat eivät voi olla nuoren unen vahtikoiria – siinä syntyy vain turhia konflikteja. Mutta jos nuoret itse hoksaisivat, miten omaan palautumiseen ja virkeyteen voi vaikuttaa, se voisi auttaa heitä huolehtimaan itse unestaan. Älylaitetta voi käyttää fiksusti niin, että se auttaa rentoutumaan ja opettaa nukkumaan.

Kysymyksiin vastasi kokeellisen aivotutkimuksen professori Anu-Katriina Pesonen, joka johtaa Sleep and Mind -tutkimusryhmää Helsingin yliopistossa. Unen mittaaminen ja analysointi on hänen leipälajinsa.

X