Terveys

Kipua ja turvotusta kynnen vieressä? Syynä voi olla kynsivallin tulehdus – lääkäri kertoo, miten hoidat ja ennaltaehkäiset vaivaa

Kynsivallin tulehdus eli kynnen sivussa olevan kynsivallin ärtymystila on yleinen vaiva kaiken ikäisillä. Vaikka lievää tulehdusta voi koettaa hoitaa itse, kannattaa lääkäriin hakeutua matalalla kynnyksellä.

Teksti:
Maria Lieto
Kuvat:
Istock

Jos kynsivallin tulehdus vaikuttaa lievältä ja kipu siedettävältä, pyri hoitamaan se itse.

Kynsivallin tulehdus eli kynnen sivussa olevan kynsivallin ärtymystila on yleinen vaiva kaiken ikäisillä. Vaikka lievää tulehdusta voi koettaa hoitaa itse, kannattaa lääkäriin hakeutua matalalla kynnyksellä.

Kynsivallin tulehdus on kivulias vaiva, joka tekee kynnenvieruksesta eli kynsivallista aristavan, turvonneen ja punoittavan. Yleislääketieteen erikoislääkäri Mikko Oikkonen lääkärikeskus Aavasta tarkentaa, että kynsivallin tulehduksesta johtuva, kuumottava kipu voi tuntua joko kynnen vieressä tai kynnen tyven kudoksessa.

– Kynsivallin tulehdus tekee lähes aina niin kipeää, ettei sitä voi olla huomaamatta. Tulehtunut kohta on usein punoittava ja turvonnut. Myös lääkärin on helppo tehdä kynsivallin tulehduksesta silmämääräinen diagnoosi, eikä bakteeri- tai hiivaviljelyä useimmiten tarvita.

Kynsivallin tulehdus voi kehittyä sekä varpaiden että sormien kynsiin. Kuten mikä tahansa muukin tulehdus, on se syytä hoitaa mahdollisimman nopeasti kuntoon.

– Vaikka kynsivallin tulehdus on yleensä kohtalaisen helposti hoidettavissa oleva vaiva, voi se pitkittyessään aiheuttaa kynnen kasvun pysähtymisen ja saada kynsilevyn jopa irtoamaan, Oikkonen sanoo.

Kynsivallin tulehdus: taustalla usein kynsinauhan vaurio tai sisäänkasvanut kynsi

Oikkosen mukaan kynsivallin tulehduksen taustalla on useimmiten ihoinfektioita aiheuttava bakteeri staphylococcus aureus, joka pääsee kudokseen yleensä kynsinauhan vaurion tai sisäänkasvaneen kynnen seurauksena.

– Kynsinauha vaurioituu helposti esimerkiksi silloin, jos kynsinauhoja käsitellään turhan kovakouraisesti vaikkapa kynsinauhatikun avulla tai pureskelemalla ja repimällä niitä. Bakteerit pääsevät kulkemaan rikkoutuneen ihon pinnasta herkästi ihokudokseen.

Toinen tyypillinen syy kynsinauhan tulehduksen taustalla on sisäänkasvanut kynsi eli tila, jossa kynnen reunus jostain syystä kasvaa liian syvälle kynnenvieruskudokseen rikkoen ihon pinnan. Sisäänkasvaneen kynnen taustalla voi olla esimerkiksi kynteen sattunut vamma, liian pyöreäksi leikattu kynnen muoto tai liian leveä kynsilevy, joka ei mahdu sille tarkoitettuun tilaan.

Oikkonen kertoo, että psoriasiksesta ja atopiasta kärsiville iskee muita useammin myös kynsivallin tulehdus, sillä kuivan ja vaurioituneen ihon pinta rikkoutuu helposti tehden siitä ihanteellisen kasvualustan erilaisille bakteereille. Myös vanhusten heikentynyt raajojen ääreisverenkierto voi altistaa kynsivallin tulehdukselle.

– Etenkin vaikeammissa kynsivallin tulehduksissa olisi hyvä saada selville, mikä on vaivan taustalla oleva syy. Jos hoidetaan vain oireita, voi käydä niin, että hoidettu tulehdus palaa takaisin joidenkin viikkojen kuluttua. Esimerkiksi silloin, kun taustalla on sisäänkasvanut kynsi, kynsivallin tulehdus uusiutuu helposti, jos sen aiheuttanutta ongelmaa ei ratkaista.

Lääkäriin kannattaa mennä herkästi

Oikkosen mukaan hyvä uutinen on, että kynsivallin tulehdus on yleensä melko helposti hoidettavissa oleva vaiva. Hän sanoo, että mikäli tulehdus vaikuttaa hyvin lievältä ja kipu tuntuu siedettävältä, voi sitä pyrkiä hoitamaan ensin itsehoidolla.

– Tulehtunut kohta kannattaa puhdistaa huuhtelemalla sitä juoksevan veden alla pari–kolme kertaa päivässä, minkä jälkeen siihen levitetään apteekista ilman reseptiä saatavaa, paikallista antibioottivoidetta. Mikäli kynsivalli märkii tai kipu on häiritsevää, kannattaa lääkärin vastaanotolle kuitenkin hakeutua matalalla kynnyksellä.

Etenkin silloin, kun taustalla on sisäänkasvanut kynsi, voi kynsivallin tulehdus päästä hyvästä hoidosta huolimatta kroonistumaan. Silloin lääkäri voi harkita kahta vaihtoehtoista toimenpidettä: fenolisaatiota tai kiilaekskisiota. Molemmat ovat paikallispuudutuksessa tehtäviä kirurgisia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on estää pysyvästi kynnen kasvaminen sisäänpäin.

– Fenolisaatiossa kynnen reuna leikataan ja kynnen tyvi käsitellään voimakkaalla kemiallisella aineella, fenolilla, joka yleensä estää kynttä kasvamasta sisäänpäin jatkossa. Hieman vaikeammissa tapauksissa tehdään kiilaekskisio, jossa kynsikaistaleen lisäksi myös tulehtunut kudososa poistetaan puudutuksessa. Toipuminen kiilaekskisiosta vie noin kaksi viikkoa, ja toimenpide poistaa kroonistuneen tulehduksen useimmiten pysyvästi.

Lue myös: Kuivuvatko kynsinauhat? Yksi tapa hoitaa kynsinauhoja on ylitse muiden

Kynnet on hyvä lyhentää kulmikkaiksi – liian pyöreä muoto voi aiheuttaa ongelmia

Paras tapa ennaltaehkäistä kynsivallin tulehdus on käsien ja kynsien hyvä hoito. Oikkosen mukaan käsien ja kynsinauhojen päivittäinen kosteuttaminen on yksi tärkeimmistä tavoista pienentää kynsivallin tulehduksen riskiä.

– Kun iho voi hyvin, eivät tulehduksia aiheuttavat bakteerit pääse läpäisemään sitä. Lääkärin näkökulmasta hyvä perusvoide riittää kosteuttamaan käsiä ja kynsinauhoja, mutta toki niitä voi halutessaan hoitaa myös esimerkiksi kynsinauhavoiteen avulla.

Lue myös: Kuivattaako käsienpesu ihoasi? Syy voi olla käsisaippuan natriumlauryylisulfaatissa – näin tunnistat sen ainesosaluettelosta

Oikkonen vinkkaa, että kynsivallin tulehduksen ennaltaehkäisemiseksi kynnet kannattaa lyhentää oikeanlaiseen muotoon: kynsiä ei saisi pyöristää liikaa, vaan ne tulisi pitää hiukan kulmikkaina. Myös kynsien leikkaamista liian lyhyiksi on hyvä välttää.

– Kynsiä ei kannata leikata kovin lyhyiksi etenkään sivuilta, sillä se voi saada ne kasvamaan sisäänpäin ja altistaa siten kynsivallin tulehdukselle. Kynsiä ja kynsinauhoja tulisi ylipäänsä kohdella hellävaraisesti. Erityisen tarkkana kannattaa olla kynsinauhatikun tyyppisten välineiden kanssa.

Lue myös: Kynsien pureskelun lopettamiseen on useita keinoja – kokeile tätä lääkärin vinkkiä, jos mikään muu ei auta

Asiantuntijahaastattelun lisäksi artikkelin lähteenä on käytetty Duodecim Terveyskirjastoa.

X