Nykyiset seitsemänkymppiset olivat ensimmäinen ”märkä sukupolvi” – nyt eläkkeellä he juovat useammin kuin nuoret
Ensimmäinen ”märkä sukupolvi” vietti nuoruuttaan 1960-luvulla, ja alkoholinkäyttö on pitkin elämää liittynyt vapaa-aikaan. Eläkkeelle jääminen on riskikohta, jossa moni joutuu miettimään käyttöään.
Eläkeikäiset nauttivat alkoholia useimmiten kotona.
Ensimmäinen "märkä sukupolvi" vietti nuoruuttaan 1960-luvulla, ja alkoholinkäyttö on pitkin elämää liittynyt vapaa-aikaan. Eläkkeelle jääminen on riskikohta, jossa moni joutuu miettimään käyttöään.
Voi tuntua yllättävältä, että Suomessa parikymppiset naiset juovat harvemmin kuin seitsemänkymppiset naiset. Ennen vuosituhannen vaihdetta vanhemmat naiset olivat vielä niitä, jotka joivat kaikkein harvimmin.
– Sen ikäpolven naiset eivät nuoruudessaan käyttäneet alkoholia. Monet heistä eivät missään elämänsä vaiheessa omaksuneet sellaista tapaa, että olisivat juoneet, kertoo THL:n tutkimusprofessori Pia Mäkelä, joka on pitkään tutkinut suomalaista alkoholikulttuuria.
Nykyiset seitsemänkympin ylittäneet taas kuuluvat ensimmäiseen ”märkään sukupolveen”, joka vietti nuoruuttaan 1960-luvulla. Ikäluokka oli ensimmäinen, jossa alkoholia käyttivät myös naiset. Naisten ja miesten maailmat olivat enemmän erillään kuin nykyisin, ja alkoholi oli kuulunut lähinnä miehiseen maailmaan.
1960-luvulta lähtien tilastoissa on ollut näkyvissä raja: naisten ensimmäinen märkä sukupolvi on koko elämänsä ajan kuluttanut enemmän alkoholia kuin heitä vanhemmat samanikäisinä.
Nyt tuo sukupolvi on ollut eläkkeellä hyvän aikaa.
– Märkä sukupolvi ja myös heidän jälkeensä tulleet sukupolvet ovat tottuneet siihen, että alkoholi yhdistyy lomiin, viikonloppuihin ja muuhun vapaa-aikaan. Eläkkeellä on pelkkää vapaa-aikaa. Siksi moni joutuu todella miettimään, paljonko alkoholia voi käyttää, ettei mene liiallisuuksiin. Se on riskikohta.
Vanhempi ikäpolvi käyttää alkoholia kotioloissa
Vanhemmat ikäryhmät käyttävät alkoholia suht usein. Selitys löytyy siitä, että käyttö tapahtuu enimmäkseen kotona. Saatetaan juoda lasi viiniä ruoan kanssa tai sohvalla istuen, kutsua ystäviä kylään. He juovat vähemmän kerralla kuin nuoret, mutta useammin.
Nuorilla alkoholinkäyttö yhdistyy enemmän juhlimiseen, ulkona käymiseen.
– Eivät nuoret käytä alkoholia sillä tavalla, että avaisivat viinipullon illalla, kun syödään, Pia Mäkelä havainnollistaa.
– He eivät ole vielä siinä elämänvaiheessa, että tissuttelisivat kotosalla. Alkoholinkäyttö kuuluu heillä tyypillisesti erityistilanteisiin.
Toisaalta alkoholikulttuuri on muuttunut siten, että on luonnollisempaa olla juomatta, vaikka lähtisikin ulos kavereita tapaamaan. Puhutaan raitistelusta – vaikka alkoholi kuuluisikin omaan elämäntapaan, välillä siitä pidetään taukoja.
Lue myös Kotiliesi.fi: Leena haki 7 kertaa apua holtittomaan tissutteluun, turhaan – kehitti lopulta itse metodin, joka palautti hänet kohtuukäyttäjäksi
Vaihdevuodet ja alkoholi
Keski-ikäiset käyttävät alkoholia useammin ilman erityistä syytä. 50–60-vuotiaiden naisten keskuudessa alkoholi liittyy yleisesti juhlimisen lisäksi kotona olemiseen, arkeen.
Vaihdevuosien aikana moni havahtuu siihen, että alkoholinsietokyky heikkenee.
– Sama alkoholimäärä vaikuttaa voimakkaammin ikääntyvään kehoon kuin se vaikutti nuorempaan kehoon. Se johtuu muun muassa siitä, että kroppa kuivuu iän myötä, mikä vaikuttaa promilletasoon. Lisäksi lääkitykset vaikuttavat, samoin heikentynyt tasapaino. Siksi alkoholia pitäisi opetella käyttämään pienempiä määriä, kun ikää tulee.
Tilanteen mukaan raitis
Perinteisesti käytössä on ollut kahtiajako. Olet joko raitis tai et ole, käytät alkoholia tai et käytä.
– Vanhoina aikoina raittius oli monelle osa identiteettiä, THL:n tutkimusprofessori Pia Mäkelä kuvailee.
Vuoden 2007 jälkeen alkoholinkäyttö on Suomessa vähentynyt ja kokonaan raittiiksi ryhtyminen hiukan yleistynyt. Lisäksi erilaiset muut alkoholinkäytön vähentämisen muodot ovat yleistyneet. Yksi sellainen on tilanneraittius. Juomista saatetaan punnita tilanteen mukaan.
– Sen sijaan, että raittius liitettäisiin identiteettiin, tehdäänkin päätös tilanne kerrallaan. Mietitään, haluanko juuri tänä iltana käyttää alkoholia.
Vielä 1990-luvulla tilanneraittius herätti ihmettelyä ja raskausepäilyjä. Päteviä syitä juomattomuuteen olivat lähinnä lääkekuuri tai autoilu.
– Varmaankin sosiaalista painostusta yhä tapahtuu, mutta tilanne on parantunut huomattavasti. Nykyään kunnioitetaan laajemmin jokaisen oikeutta päättää alkoholinkäytöstä ilman, että siitä on tehtävä selkoa muille.
Juttu on julkaistu Anna-lehdessä 19/2024.
Kommentit
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous