Hyvinvointipaino ei ole usein sama kuin oma tavoitepaino.
Hyvinvointi

Vaikuttaako vaa’an lukema mielialaasi? Näistä syistä paino vaihtelee ja hyvinvointipaino on usein isompi kuin ihannepaino

Joskus vaa’an lukema toimii mielialamittarina ja parin kilon painon vaihtelu voi aiheuttaa jopa pahaa mieltä. Kun ymmärtää, miksi paino seilaa, miksei vaaka näytä aina samaa lukemaa ja mikä on hyvinvointipaino, oppii suhtautumaan puntarin lukemiin aiempaa neutraalimmin.
Teksti: Virve Järvinen Kuvat: iStock

Painon vaihtelu, jopa saman päivän aikana, voi ihmetyttää. Se on kuitenkin usein täysin normaalia.

1. Miksi vaaka näyttää aamulla eri ­lukemia kuin illalla?

Ihminen painaa yleensä aamulla vähemmän kuin illalla, koska nukkuminen vie eri toiminnoista eniten ener­giaa. Paino voi nousta iltaa kohden muutamallakin kilolla muun muassa siksi, että keho kerää päivän aikana nestettä.

Aamulla vaa’an lukemat voivat olla iltaa isompia, jos on hyvin stressaantunut. Stressaantuneella ihmisellä kortisolihormonien tuotanto ei laske levossakaan, jolloin ener­giaa kuluttava perusaineenvaihdunta hidastuu.

Lue lisää: Asiantuntijan vinkit laihduttajille ja painontarkkailuun: Miten usein kannattaa käydä vaa’alla?

2. Miksi painon vaihtelu koskee enemmän naisia kuin miehiä?

Naisen paino voi vaihdella kuukautiskierron eri vaiheissa, sillä hormonaaliset muutokset keräävät kehoon nestettä. Neste poistuu elimistöstä virtsan mukana muutamassa päivässä.

Vaihdevuosien jälkeen elimistön aineenvaihdunta hidastuu, jolloin naisen paino nousee herkästi puolesta kilosta kiloon vuodessa. Vyötärölle kertyneenä ylimääräinen rasva on haitallista, mutta sen haittoja voi torjua liikkumalla ja huolehtimalla kunnon yöunista.

Ihminen muuttuu iän myötä, ja on ihan hullu ajatus, että paino pysyisi samana koko elämän ajan. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä haitallisempaa terveyden kannalta painon pitäminen väkisin jossain tietyssä lukemassa on. Iäkkäällä hoikkuus voi jopa lisätä terveysriskejä.

.

3. Miten erilaiset ruoat näkyvät painossa?

Kaikki kalorit eivät ole samanarvoisia, ja ne vaikuttavat painoon eri tavoin. Vaikka nauttisi energiamäärältään saman verran esimerkiksi pähkinöitä ja kolajuomia, terveyden ja painon kannalta kalorit on parempi ottaa pähkinöistä. Kolajuomissa ei ole lainkaan ravintoaineita, mutta pähkinät sisältävät hyvälaatuista rasvaa. Säännöllinen syöminen pitää aineenvaihdunnan käynnissä, lasillinen juomaa ei. Kiireessä kourallinen pähkinöitä on hyvä välipala.

Hyvin suolaisten herkkujen syöminen ja alkoholin käyttö nostavat hetkellisesti painoa. Suola sitoo nestettä, ja alkoholi kuivattaa kehoa, mutta se myös lisää ruokahalua ja mieltymystä rasvaisiin ja suolaisiin syötäviin.

Painon vaihtelu, jopa saman päivän aikana, on normaalia. Nainen vaa'alla.

Painon vaihtelu, jopa saman päivän aikana, on usein täysin normaalia. Painoon vaikuttaa muun muassa ruoka, mitä syöt ja juomat, mitä juot.

4. Eikö liikunta laihduta, sillä treenin jälkeen paino vain nousee?

Kun käyttää lihaksia tavallista reippaammin, lihassoluihin tulee pienenpieniä vaurioita, mikrotraumoja, jotka lihas korjaa itse. Korjaustyö tekee lihaksista entistä vahvemmat, mutta se kerää niihin nestettä. Tämä näkyy hetkellisenä painonnousuna.

Pitkällä aikavälillä yleinen aktiivisuus laskee painoa paremmin kuin muutama treenikerta viikossa. Liikuntasuoritus vilkastuttaa perusaineenvaihduntaa muutamaksi tunniksi. Arkiaskelia hyödyntävällä aineenvaihdunta ei hiljene liikuntasuoritusten välissäkään: jo seisomaan nousu tuolista saa aikaan pienen sysäyksen aineenvaihduntaan.

5. Miten painon vaihtelu voisi olla sellainen asia, johon voisi suhtautua neutraalisti?

Kannattaa pysähtyä miettimään, millaisen merkityksen numeroille antaa. Numeroiden aiheuttama paine ajaa herkästi oman hyvinvoinnin edelle. Onko luvulla valta määrätä, millaiseksi tuleva päivä muodostuu? Kertooko se, kuinka arvokkaana pidät itseäsi? Eikö painoa tärkeämpää ole, että olet terve ja voit hyvin?

Luvut ovat lukuja, eivätkä ne kerro mitään siitä, kuinka hyvä ystävä, puoliso, työntekijä tai vanhempi olet. Jos kilogrammat ahdistavat, vaihda mittayksikköä ja ajattele painoasi vaikka paunoina.

Paino ei ole terveyden mittari. Hoikan ihmisen kehonkoostumus voi olla epäterveellinen, eli hänen kehossaan voi olla liikaa rasva- ja liian vähän lihaskudosta.

6. Pitääkö painoa seurata?

Vaakaa ei tarvita kuin oikeastaan silloin, kun lääkäri kysyy painotietoja lääkityksen tai vaikka tulevan leikkauksen takia. Vaatteet ja oma olo kertovat, milloin painoa on liikaa.

Ihminen voi syödä terveellisesti ja hyvin ilman, että hän laskee kaloreita. Vastaavalla tavalla ihminen voi hallita painoaan hyvin ilman, että hän tietää, paljonko hän painaa.

Joillakin paino nousee, elleivät he punnitse itseään säännöllisesti. Jos paino alkaa nousta, he rajoittavat syömistään. Ihminen jaksaa tätä tutkitusti vuoden tai pari, mutta kukaan ei jaksa kontrolloida painoaan tällä tapaa kymmentä vuotta.

Jatkuva painontarkkailu on usein merkki häiriintyneestä syömiskäyttäytymisestä. Se ennustaa lievänäkin keskimääräistä heikompaa psyykkistä ja fyysistä terveyttä.

Mittanauha ei ole vaakaa parempi terveyden seurantaväline, jos ihminen ahdistuu lukemista.

Painon vaihtelu kuuluu elämään.

Kannattaa muistaa, että paino ei ole terveyden mittari ja että painon vaihtelu on osa normaalia elämää.

7. Jos laihduttaminen on huono juttu, miten painon saa laskemaan?

Paino laskee, kun alkaa tehdä yhteistyötä kehon kanssa ja huolehtia sen tarpeista entistä paremmin; syö riittävästi, liikkuu ja huolehtii kunnon yöunista. Päätös pitää itsestä parempaa huolta johtaa elintapamuutoksiin, jotka näkyvät puntarilla.

Laihduttaja karsii tyypillisesti syömisiään liikaa, jolloin energiavaje kasvaa herkästi liian suureksi. Toimistotyötä tekevä, keskikokoinen nainen tarvitsee pelkästään perusaineenvaihduntaansa 1 500 kilokaloria vuorokaudessa. Pussikuurit, paastot ja pikadieetit laskevat päivittäisen energiamäärän liian alhaiseksi.

Elimistö vastaa niukkaan syömiseen sammuttamalla tiettyjä aineenvaihdunnan toimintoja ja menee säästöliekille. Kun paino jumittaa, ihminen stressaantuu ja paino voi päinvastoin alkaa nousta. Loppujen lopuksi laihduttaminen lihottaa.

Lue lisää: 5 syytä, miksi onnellinen ihminen ei käytä vaakaa

8. Mikä on hyvinvointipaino?

Hyvinvointipaino on se paino, johon keho hakeutuu itse silloin, kun liikunta, lepo ja aktiivisuus ovat tasapainossa. Hyvinvointipaino on monesti kor­keampi kuin painoindeksillä mitattu paino ja huomattavasti korkeampi kuin monen ihmisen itse itselleen asettama ihannepaino. Painoindeksi kehitettiin alun perin väestötason mittariksi, mutta nykyään sitä käytetään kuvaamaan yksilöitä, ja siinä käytössä se on huono.

Hyvinvointipaino voi olla vaikea löytää, sillä sen löytyminen vaatii kärsivällisyyttä. Se edellyttää monesti vaikeiden tunteiden ja asioiden käsittelemistä ja sitä, että ihmisellä on elämässään hyvä olla.

Asiantuntijana laillistettu ravitsemusterapeutti, filosofian tohtori, psykoterapeuttikoulutettava Ulla Kärkkäinen

.
X